Olemme kiinnostuneet omavaraisuudesta tarkoittaen sillä pienviljelyä, sienestystä, marjastusta ja erilaisten taitojen hankkimista.
Lähdimme keräämään omaan miksi omavaraistelemme top 10-listaamme kirjaamalla asioita ylös ranskalaisilla viivoilla. Huomasimme miten kaikki tuntui linkittyvän kaikkeen ja joissain kohdissa ajatuksemme menivät limittäin syiden kietoutuessa toisiinsa.
Saimme kerättyä kymmenen vastausta omavaraisteluumme, kun äitini totesi yks’kantaan: Maslow ja niinhän tuokin näkökulma piti ottaa jokerina mukaan avaamaan syitämme.
Omavaraistelumme Top 10 syytä
Meidät on kasvatettu osittaiseen omavaraisuuteen
Tulemme perheistä joissa sienestettiin, marjastettiin, pidettiin kasvimaata ja laitettiin ruokaa itse. Ajatus siitä, että olisi punainen tupa ilman perunamaata on meille radikaali. Niin ei vain tehdä, koska onnelliseen elämään kuuluu parhaimmillaan molemmat; koti ja puutarha.
Harrastus, vastapaino työlle
Vastapainona sisätyölle on mukavaa oleskella vapaa-ajalla ulkona ja kokea vuodenaikojen kierto. Pääsemme toteuttamaan itseämme tavoilla, joilla emme pääsisi tai edes haluaisi toteuttaa itseämme työelämässä.
Kaikki harrastukset tuppaavat viemään aikaa ja rahaa, mutta tätä voimme harrastaa yhdessä ja pyytää ystävämmekin mukaan. Lisäksi tästä harrastuksesta saa kokemusten lisäksi vatsantäytettä.
Tuoreet raaka-aineet
Tuoreet ja eksoottiset raaka-aineet ovat hyvä syy pitää kasvimaata. Eksoottisilla raaka-aineilla emme tarkoita ulkomaan hedelmiä, vaan esimerkiksi vanhoja suomalaisia omenalajikkeita, joita ei kaupoista saa ostaa.
Tapa harrastaa liikuntaa
Maan kääntäminen, puiden kaataminen, halkojen hakkaaminen, vesisaavien kantaminen, kaikki ne kilometrit joita tulee sienestäessä ja marjastaessa käveltyä, kaikki ne ovat liikuntaa joka tulee muun toiminnan ohella, ilmaiseksi. Emme kumpikaan ole saleilla ja jumpissa viihtyvää sorttia, vaan nautimme mieluiten oman liikunta-annoksemme muun hääräämisen ohessa.
Mielenkiinto eri tekniikoihin ja niiden oppiminen
Monissa asioissa meitä kiinnostaa miten ne on tehty tai miten ne voisi tehdä. Kohdatessamme ongelman esimerkiksi remontoidessa mietimme kuumeisesti erilaisia tapoja ratkaista se. Saatamme kokeilla muutamaa eri tapaa ja koemme suurta tyydytystä saadessamme asian ratkaistua meille sopivalla tavalla.
Omien kättenjälkien näkeminen
Töiden ollessa aina vain enemmän bittejä tietokoneen ruudulla olemme alkaneet kaipaamaan näkyviä asioita, asioita jotka säilyvät ja jotka voi näyttää muillekin. Aikaan saadessamme jotain kouriintuntuvaa voimme sananmukaisesti tuntea sen kourissamme. Käsillä tekeminen tuottaa mielihyvää.
Asioiden arvostaminen
Oppiessamme asioita alamme arvostamaan niitä enemmän. Itse kasvatettu kaali ei maistu hyvältä vain siksi, että se on omasta maasta, vaan myös siksi että tiedämme mitä kaikkea on vaatinut ennen kuin kaali on lautasellamme. Hirsirakentamista arvostaa eri tavalla, kun on kengittänyt vanhan talon uudelleen ja nähnyt millaisen työmäärän se vie ja kuinka kauan hyvin tehty rakennus kestää.
Kierrätys & luonnonmukainen elämä
Itselle turhiksi käyneitä tavaroita voi kierrättää uusiin, tarpeellisiin, käyttötarkoituksiin. Tämä säästää rahaa ja luontoa sekä antaa itselle tyydytystä kun keksii uusia käyttötapoja.
Pyrimme myös luomaan pihallemme monimuotoisia biotooppeja suosimalla permakulttuurista ajattelua ja antamalla villiyrttien kukoistaa. Elämää kuhiseva piha taannuttaa minut pikkulapsen tasolle ja jaksan ihmetellä luonnon moninaisuutta tuntikausia.
Säästäväisyys
Tällä hetkellä tämä puuhastelu on kokonaisuudessa miinuksen puolella taloudellisesti, toivomme asian jossain vaiheessa muuttuvan. Jos asiaa tarkastellaan vain omavaraisuuden vinkkelistä, emme varmaan saa koskaan investointiamme maahan ja rakennuksiin kuoletettua. Toisaalta hankimme tilamme rentoutumiseen ja puuhasteluun ja liki kaikki harrastukset maksavat jotakin, tästä sentään saa kaupan päälle perunoita 😉
Itse kasvattamalla, keräämällä ja tekemällä toivomme voivamme säästää tavanomaisissa kuukausimenoissa. Todellinen säästö tulee luonnollisestikin omista kulutuspäätöksistämme; päätämmekö esimerkiksi syödä kaapin perukoilta kuivatut sienet vai ostammeko kaupasta kasvatettuja herkkusieniä.
Nautinto siitä mitä tekee
Tämä koko touhu alkoi halusta puuhastella, nautimme oikeasti tästä “työleiristämme”. Touhuamme yhdessä ulkona, saamme raitista ilmaa, näemme vuoden aikojen kierron ja saamme monia onnistumisen kokemuksia.
Kun viettää ulkona mahdollisimman paljon aikaa, on siellä todennäköisimmin myös niinä kauniina hetkinä. Sateisinkaan kesä ei ole pelkkää sadetta, vaan sinne mahtuu joukkoon lukuisia upeita hetkiä.
Maslow
Abraham Maslow päätyi 1943 tutkimuksessaan A Theory of Human Motivation, siihen että meitä ihmisiä ohjaa erilaiset tarpeet.
Perustarve on fysiologiset tarpeet, tarvitsemme muunmuassa ruokaa ja juomaa tämän kehomme ylläpitoon. Seuraavana portaikolla on turvallisuus eli suojautuminen erilaisilta vaaroilta. Nämä kaksi tarvetta lyövät onnellisina multaisia käsiään yhteen, kun pihassa on kukoistava kasvimaa. On ruokaa, on varmuus ruoasta sekä osaaminen sen tuottamiseen ja ruoaksi jalostamiseen.
Kolmannen askelman tarve yhteenkuuluvuudesta täyttyy, sillä teemme tätä yhdessä, pariskuntana, perheenä, ystävien kanssa. Puuhastelemme yhdessä, vertaamme kokemuksiamme, ideoimme uutta ja nautimme työmme tuloksista.
Nelosetappi eli arvonannon tarve on yksi vahvoista motivaattoreistamme ja nimenomaan itsearvostus. Se huikea tunne, kun katsoo omien kättensä jälkiä, havaitsee kaikki uudet opitut taidot, se saa röyhistämään rintaansa hyvällä tavalla ja toteamaan itselleen “eipä höpsömmin hoidettu homma”.
Viidennessä kohdassa Maslow’n mukaan tavoittelemme itsemme toteuttamista ja sitähän tämä koko touhu on. Pääsemme toteuttamaan itseämme mitä moninaisimmilla tavoilla ja kehittämään taitojamme jatkuvasti.
Ylläolevat kymmenen syytä ovat meidän syymme, mitkä ovat sinun?
Hyvä kirjoitus.
Omat syyt ehkä liian monimutkaisia selittää tähän kaikki miksi päätyi innokkaasti pyrkimään omavaraiseksi.
Ehkä eniten pyrkimys päästä mahdollisimman riippumattomaksi, vanhan koestetun arvostus ja totaalinen oman käden jäljen näkyminen.
Ja uuden syntyminen, kasvit ja eläimet.
Vaikeuksien voittaminen. Kyllästyn arjen tasaiseen harmauteen koska olen parhaimmillani, kaikesta huolimatta, katastrofien keskellä. Elämä hardcore Omavaraisena (no heh heh, tsoukki) omaa katastrofeja, yllättäviä sarjakäänteitä, ihqu ihania hetkiä ja onnellisia loppuja, toivottavasti. ☺️
Ulos oravanpyörästä ja uraputkesta.
Ja nää aamut. ☺️
Omavaraistelussa elämä maistuu monimuotoiselle 😀
Tässä kun meillekin iski sahan kanssa ongelmia niin alkoi miettimään, että onko aina pakko tehdä kaikki itse ja aina jotenkin vielä yrittää vaikeimman kautta. Toisaalta taas, elämä maistuu, tuntuu ja tuoksuu. Tässä kaikessa on jotain hyvin koukuttavaa.
Niin ja tietenkin saa käyttää omaa älyä ja kekseliäisyyttä vapaasti ja ehkä ymmärtää jotain ja jopa keksii pyörää uudelleen.
Saa siis olla vapaasti tyhmä tai fiksu. ☺️
Joo ja monesti vielä samaan aikaan on viisas ja hupsu.
Olipa hyvä teksti! Se on totta, että tässä on monta ulottuvuutta. Mulle tärkeimpiä on tuoreet raaka-aineet, kestävä kehitys, vastuullisuus, omien kädenjälkien näkeminen ja etenkin metsässä kerätessä – rauha ja rentoutuminen!
Kyllä, ehdottomasti se fiilis mikä tulee metsässä tai puutarhassa, kun puuhastelee ajatuksiin uppoutuneena. Se rentouttaa ja palauttaa asioita mittasuhteisiinsa.