Aarrekartan johdattamat

Olenko kertonut, että päädyimme tähän tilanteeseen, siis pienelle punaiselle tuvalle lasten ja kesäkanojen kanssa koronaa pakoon, koska teimme joskus aarrekartan ja annoimme sen johdattaa?

Tämä tarina alkaa sumujen saarelta, siitä kuningaskunnan osasta, jonka viirissä liehuu lohikäärme. Olimme nukkuneet yömme linnassa ja päivät vaeltaneet rannoilla, poluilla ja kapeilla kiviaitojen reunustamilla teillä. Ilmassa oli siis taikaa.

Päädyimme kelttien maille siellä silloin lukiota käyneen esikoiseni Miinan vuoksi. Elämämme oli hyvää ja suhteemme nuori. Janosimme kuitenkin jotain enemmän. Emme kuitenkaan olleet varmoja mihin suuntaan haluaisimme luotsata elämäämme.

Miinan koulu, Atlantic college, Wales

Paluumatkalla lentokoneessa vierellemme istui nainen joka tilasi viiniä meille kaikille ja kertoi aarrekartasta, jonka avulla elämässä voi saada ne asiat mitä haluaa.

Viini oli vahvaa samoin puhe. Me emme kuitenkaan ole ihmisiä jotka etsivät lehdistä kuvia, leikkaavat ja liimaavat ne paperille. Me olemme ihmisiä jotka tekevät listoja. Niinpä teimme kotona listamme, omat toiveemme ja toiveet mitä haluamme yhdessä.

Lentokoneen nainen oli oikeassa, saavutimme unelmamme. Se aarrekartta johdatti meidät tuvallemme, se kartta näytti elämässämme olevan tilaa lapsille, se kartta luotsasi meidät tuvalle pakoon koronaa.

Olemme nyt saaneet kaiken, mitä unelmien listoissamme oli, tavalla tai toisella. Eivät ne kaikki asiat toteutuneet kuten olisimme niiden ajatelleet toteutuvan.

Saimme punaisen tuvan, pellavapäiset lapset, pihalla kotkottavat kanat. Saimme enemmän kuin uskalsimme haaveilla.

Elämä ei kuitenkaan ole valmis. Elämä ei ole ennustettavissa, kuten tämä kevät osoitti.

Tänä kesänä haluaisin pienen hetken sukumme saarimökillä Saimaalla. Haluaisin istua Kajn kanssa rauhassa alas, katsella takassa loimuavaa tulta, nauttia viiniä joka muistuttaisi lentokoneessa nautittua ja jatkaa unelmien kartoittamista.

Silloin St Donat’s Castlessa vietettyjen öiden jälkeen olimme valmiimpia ottamaan suuria riskejä, tekemään suuria elämänmuutoksia, sillä olimme kaksin. Miina oli lähtenyt kotoa ja meidän tarvitsi vain puntaroida omia toiveita, tarpeita ja mielihaluja. Nyt meidän pitää ajatella laajemmin, meidän pitää ajatella myös pieniä pellavapäitä.

Mietin mitä haluamme ja miten sen voisimme saavuttaa. Miten paljon ja millaista vaivaa olisimme valmiita näkemään unelmaelämämme vuoksi.

Tämä kevät sai monet ajatuksistamme muuttumaan. Osa suunnitelmistamme jää varmasti toteutumatta ja uudet suunnitelmat tulevat niiden tilalle. Me olemme taas uuden kynnyksellä, kuten silloin kun syyskesä oli kypsyttänyt karhunvatukat Walesin rannoilla. Olemme valmiita muuttamaan elämämme suuntaa. Nyt tarvitsemme vain uuden kartan.

6 thoughts on “Aarrekartan johdattamat”

  1. Suuria hetkiä, pieniä hetkiä, jotain siltä väliltä.
    On hienoa jos tunnistaa ja voi elää täydesti suuren hetken, niin valitettavan harvoin ne vain tunnistaa ajallaan, näkee vasta jälkikäteen.
    Teillä on ehkä onni myötä ja elätte täydesti ☺️

    Reply
    • Yritämme pysähtyä ja nauttia hetkistä. Ajan nopean kulun on huomannut, kun yksi lapsista hujahti jo aikaa sitten aikuiseksi. Nyt koettaa näiden iltatähtien kanssa pysähdellä ja fiilistellä elämän ihania asioita 🙂

      Reply
  2. Tähän on kyllä pakko sanoa että niinhän täälläkin tehtiin. Ja siis tosiaan ihan konkreetisti aarrekartoilla, eka tehtiin yhdessä muistaakseni vuonna 2006 ja toinen 2010, molemmat olivat seinällä julisteina ja ovat edelleen tallessa niin voi nopeasti tsekata missä mennään. Keväämmällä löysin lisäksi jonkun muistikirjan sivun mihin olimme listanneet toiveita, arvelimme että se oli vuodelta 2007. Ja sillä tiellä ollaan.

    Suurin ero suunnitelmiin on oikeastaan maan määrä, monta vuotta arvelin että 5 hehtaaria olisi se minimi mihin pyritään mutta kyllähän tämä yksi hehtaari moneen asiaan taipuu. On todennäköistä, ettei omaa hevosta ilmesty pihapiiriin, mutta kävelymatkan päässä on parikin tallia mihin sellaisen voi halutessaan majoittaa. Joten, kehotan suhtautumaan suurella varovaisuudella aarrekarttojen tekoon, ne ovat tehokas väline oman keskittymisen ohjaamiseen!

    Reply
    • Ihana kuulla tarinanne <3
      Meillä oli myös alkuun eri kokoinen piha mielessä, suurempi. Sitten meille tarjoutui mahdollisuus ostaa vierestä pikkuisen lisää maata ja nyt sitä on enemmän kuin alunperin haaveiltiin. Myös paikan sijainti on muun elämän kannalta edullisempi, kuin suunnitelmissa.

      Nyt jännittää tuo seuraavan kartan teko. "Varo mitä toivot, sillä voit saada sen"

      Reply

Leave a Comment