Pyysin viime syksynä Jovelan Johannan kanssa bloggaajia kertomaan ajatuksia kotivarasta. Jokainen postaus lähestyi asiaa omasta näkökulmastaan. Oman juttuni löydät täältä ja sen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin.
Kerroin kotivarasta lapsiperheen arjen pelastajana. Seuraavan kerran palasin kotivara -aiheen pariin helmikuussa, jolloin meillä oli bloggaajien yhteiskirjoitus kotivarasta myrsky teemalla. Kirjoitus julkaistiin sunnuntaina, illalla nousi myrsky ja taaperolle iski todella äkäinen mahatauti.
Olimme varautuneet, sekä myrskyyn, että vatsatautiin. Selvisimme todella hienosti. Taputin itseäni selkään ja kehaisin. Olo oli todella pätevä. Vähänpä silloin tiesin.
Helmikuun jälkeen meillä alkoivat keväiset ilmat ja siirryimme puutarhaan puuhailemaan. Luimme uutisia maailmalta, ne vain tuntuivat jotenkin epätodellisilta ja kaukausilta. Kaikenlaista on ollut uhkana taivaan rannassa ja aina ne uhat ovat kiertäneet muualle tai haipuneet, kuin myrskypilvet. Tällä kertaa niin ei käynyt vaan pilvirintama vyöryi Suomenkin päälle.
Se kotivara, mikä meillä oli, oli koottu erilaista tilannetta varten, lyhyemmäksi ajaksi. Ei meillä ollut koronan vaatimaa kotivaraa, ei itseasiassa ole vieläkään. Nelihenkinen jääkaappikuntamme tarvitsisi paljon suuremman kotivaran.

Mikäli sairastuisimme, sairastaisimme 2 viikkoa, jonka jälkeen olisimme karanteenissa 2 viikkoa olisi se yhteensä 4 viikkoa. Todennäköisyys sille, että kaikki sairastuisivat kerralla on kuitenkin aika pieni. Todennäköisesti joku meistä aloittaisi, sairastuisi ensin, seuraava seuraisi ehkä 5 päivän viiveellä ja sitten muut. Tarvitsisimme kotivaran joka kestäisi ainakin 2 kuukautta.
Eläminen kotivaralla
Olemme siirtyneet käyttämään kauppakassipalvelua ja silloin kun siellä ei ole ollut vapaita aikoja on Kaj käynyt kaupassa tekemässä viikon ostokset kerralla.
Ruokien kanssa suurimmaksi ongelmaksi on tullut ruoan säilytys ja ateriasuunnittelu. Meillä on pienet tilat ja tämä koskee myös ruoan säilyttämistä. Niin ja sen valmistamista.
Ruokavaliomme nojaa tällä hetkellä vahvasti perunaan, porkkanaan ja lihaan. Peruna ja porkkanat säilyvät näillä keleillä hyvin saunatuvassa kylmälaukuissa. Liha sen sijaan on ongelma. Pakastin on pieni ja siellä ei ole yhtään liikaa tilaa.
Pasta, riisi ja nuudelit täydentävät ruokavaliota. Pientä lisää sille antaa myös käyttövalmiit pavut. Raaka-aineet ja käyttämämme reseptit sekä hyvin niukka keittiö ja rajallinen aika rajoittavat osaltaan kokkailua. Saman tekee perheemme erilaiset ruokavaliot ja -rajoitukset.
Tylsää, siltä ruokavaliomme tuntuu nyt. Tämä tosin kertoo enemmän meistä, kuin ruoasta. Olemme herkutteluun taipuvaisia ja samat ruoat viikosta toiseen väsyttävät. Nämä ovat valintakysymyksiä, olemme nyt valinneet samat helpot ruoat, joita valmistetaan isompi satsi kerrallaan, sillä haluamme saada eri projekteja pihalla valmiiksi.
Ruokavalioon tylsistyminen on esimakua siitä, jos oikeasti pitäisi elää näillä ruoilla niin pitkään kuin ne riittävät. Ajan myötä valikoima kapenisi kapenemistaan ja ruoka muuttuisi aina vain tylsemmäksi, mikäli varastoja ei pääsisi täydentämään millään.
Entiseen arkeemme kuului työpaikkaruokalat, yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa syöminen ja kaupunkiasunnossa erikoisempien ruokien kokkailut. Nyt ne kaikki ovat poissa. Samoin mausteet jäivät epähuomiossa kaupunkiin ja uusia en nuukana raaskinut ostaa. Ajattelin, että pian pihalta saa poimia tuoreita yrttejä. Taisin olla hitusen liian optimistinen.
Meillä suurimmat haasteet ovat siis niukat säilytystilat, ruoan säilyvyydestä (päiväykset), heikko keittiö niin tilojen, työvälineiden kuin mausteiden ja muiden tilpehöörien kanssa. Olen viimeinkin oppimassa käyttämään Kotiliden uunia, valitettavasti ilmat ovat lämmenneet sen verran, että pian pitkään haudutettavat pataruoat saavat jäädä kesätauolle ja siirrymme ulkoruokintaan eli grillailemaan.
Tämä koronakevät on opettanut meille paljon paitsi kotivarasta ja harvoin kaupassa käymisestä myös elämisestä tuvalla. Kaikissa näissä olemme kehittyneet paljon.
Millaisia ajatuksia kotivarasta sinulla on?
Haluaisin kuulla mitä ajattelet kotivarasta nyt? Oliko kotivarasi riittävä ja oikeanlainen? Onko kotivarasi muuttunut nykytilanteen myötä? Mitä ajatuksia tämä kaikki herättää?

Hästägit
Seuraavilla hästägeillä voit etsiä juttujamme Facebookista ja Instagramista:
#kotivara#72h#kotivarahaaste#kotivarapostaus#varautuminen, #turvallisuus ja #riskienhallinta sekä #koronakeittokirja

BONUS #koronakeittokirja Julkaisemme tässä yhteispostauksessa kotivara-aiheisen reseptin, jonka voi valmistaa melko tavanomaisista kotivara-aineksista melko helposti. Itse olen julkaissut lukuisia reseptejä ja linkannut ne kotivara -sivulleni. Käy ihmeessä nappaamassa sieltä ohjeet niin alku-, pää- kuin jälkiruokiin.
Linkit
Trio Miumau ja herra Nilsson https://triomiumau.blogspot.com/2020/04/hashtag-72-tuntia-jatkot.html
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/kotivara-nyt.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/04/kotivara-2.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/04/puutoslista.html
korkeala https://www.korkeala.fi/kotivara-kaytannossa/
Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2020/04/korona-ja-kotivara.html
Helecleaner https://helecleaner.com/miten-hoidamme-kotiamme-poikkeusolosuhteissa-2/
Kalastaja kuivalla maalla https://morgenstjerna.blogspot.com/2020/04/viimeinen-aamupala-thon-hotellissa.html
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/kotivarailua
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=19996
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/04/maa-artisokka-vanha-kotivarakasvi.html
Samanlaisia ajatuksia ruokaan tylsistymiseen ja pieniin kuiva-ainevarastoihin. Kyllä pulassa oltaisiin, itse pitäisi ihan oikeasti pärjätä!
Ihana, ettemme ole ainoita jotka ovat törmänneet tähän haasteeseen. Tätä täytyy oikeasti pohtia ja parantaa.
Mitä ihanaa hilloa sulla on tuossa ensimmäisessä kuvassa? <3
Meillä tämä kokemus on yllättäen ollut juuri sitä toista ääripäätä. En muista koska olisimme ehtineet syödä niin monipuolisesti kuin nyt, kun tilanteesta johtuen on ollut aikaa kokkailla normaalista poikkeavalla tavalla. Kovasti toivon, että tältä osin tilanne jäisi meille uudeksi normaaliksi sittenkin, kun tämä muilta osin painajaismainen tilanne on ohi. Kovin on ollut opettavaista tämä aika.
Ensimmäisessä kuvassa on luumuhilloa https://tsajut.fi/mausteinen-luumuhillo/
teidän kokemuksenne kuulostaa todella ihanalta, niin paljon kuin se tässä tilanteessa on mahdollista.
Kiitti tästä kotivara postauksesta, hyviä pointteja.
Kiitos 🙂
Tuntui kurjalta lukea, että koet tämänhetkisen ruokavalionne tylsäksi.
Meillä (melko omavaraisina) tämä poikkeustila poikkeaa normaalista vähiten syömisten suhteen. Eristyksissä olo kyllästyttää toisinaan.
Kuten Johanna sanoi, tämä on opettavaista aikaa.
Meillä suurin muutos on se, ettei käytössä ole kunnon keittiötä ja kuiva-aineet sun muut ovat valtaosin kotikotona. Juuri havahduins iihen,e tttei täällä ole mitään, millä saisi kerman vaahdoksi 😀
Varustelua pitää siis kohentaa omia tarpeita vastaavaksi.
Hienosti kerrottu Satu. Jos teillä olisi järvi lähellä, niin kala antaisi proteiinivaihtelua. Lihan voi myös umpioda ja maustaa sopivasti, silloin se säilyy jääkaapissa, eikä vie pakastin tilaa. Tai miksi ei kesällä ulkona sijaitsevassa maakuopassa. Ootteko miettinyt ruokakomeroa, vai onko teillä sen verran pienet tilat. Minä säilytän suurimman osan aikaa vuodesta paljon ruokiani eteisessätai tuulikaapissa tai mikä se nyt onkaan. Se ulko-oven jälkeen . Mulla ei asiat oo paljoa muuttuneet kronan takia, ehkä ruokavalio on jopa monipuolistunut, kun opettelin umpioimisen. Nostan hattua teille, ei oo mikään iisi juttu lapsiperheenä omavaraisessti elellä.
Meillä on tässä alle 30 neliötä tilaa ja sitten on tuo apurakennus joka on kaikkea muuta kuin hiirenkestävä. Pienet tilat ovat yksi syy ongelmiin. Asioita täytyy tässä miettiä ja kehittää. Lämmintä sisäleikkitilaa tarvitsee vielä lapsille, joista toinen ei kävele. Nyt olemme huomanneet kunnolla, mitkä ovat tämän paikan nykyiset heikkoudet ja alamme kehittämään hommaa 🙂
Rehellisesti kerrottu Satu; ei meillä ole kotivaraa. No ei meilläkään. Me syömme pääasiassa tuoretta kalaa, lihaa ja vihanneksia. Muutama tonnikalapurkki löytyy sekä haikun lihaa kolme purkkia. Ajattelin että tilataan kauppakassi ovelle. Se ei ole kovin kätevä ratkaisu, tavaraa puuttui ja kassi tuli vasta päivien päästä. Ostin sipulia, porkkanaa ja kaalia sekä lihaa pakkaseen. Näillä mennään nyt.
Terveisin Outi Helecleanerista
Olemme törmänneet samaan, että kauppakassipalvelu kerran viikossa on aika haastava. Mikäli et anna korvata tuotteita, voit jäädä monesti paitsi, jos annat korvata pomppaa hinta todella hurjaksi. Tämä on tämmöistä opettelua, meille ja tuolle lähimmälle kaupalle joka on alkanut tarjota palvelua.
Meillä on säilyketölkit antanut vaihtelua ruokaan juurikin jääkaapin koon vuoksi. Olen vähän hölmö näissä jutuissa kun hamstraan sellaisia juttuja säilykkeinä jotka ei ole ihan perheen makuaistien mukaiset. Tiedän kuitenkin, että joskus nekin haluavat uusia makuja niin niitä on sitten kun tarvetta on (todennäköisesti sitten kun muuta ei ole tarjolla). Paljon on tullut nyt katsottua kaupassa mitä on siellä huoneenlämmössä olevilla hyllyillä. Joskus siis kaupassa käyminen on se maku seikkailun alku. En osaisi tilata etukäteen kun etsisin vain ne mitä aina on ollut.
Pelkkä kaupassa käyminen olisi tässä vaiheessa eristystä seikkailu 😀
Kauppakassipalvelun käyttäminen on kyllä vähän hassua ja vaatii erilaista ajattelua, kuin tutussa kaupassa pyörähtäminen. Toisaalta ons iinä hyviä puolia, ajan säästö ja ei tule tehtyä heräteostoksia 🙂
Mä samaistun niin tuohon, että sama ruoka kyllästyttää.
Mä asun yksin, tykkään kokkailla mutta sitten sitä samaa ruokaa vaan riittää ja riittää.
Pakkaseen onneksi saan niitä tyrkittyä, mutta huonosti mä niitä annoksia sieltä syön.
Omaksi onneksi ravintoloista saa tilattua ruokaa kotiin, mutta sitten harmittaa, että esi.Spis, Ragu tai Shelter ei toimita tänne Kantsuun asti.
Mähän olen kuin se prinsessa jolla se herne siellä patjan alla, tunnustan ;D
Minulla on rehellisesti sanottuna ollut välillä se herne nenussakin kun olen opetellut tätä uutta elämää täällä tuvalla. Mehän emme ole viettäneet täällä näin pitkää pätkää, johtuen mm veden puuttumisesta. Nyt sitten opetellaan ja kehitetään paikkaa ja omaa toimintaa 🙂