Hunajamarja eli Haskap eli Makeasinikuusama eli Marjasinikuusama eli zhimolost eli honeysuckle berry eli honeyberry (Lonicera caerulea var. kamtschatica). Hunajamarja on hyvin kestävä ja osa lajikkeista soveltuu jopa kasvuvyöhykkeelle 7.
Alunperin Japanilaista hunajamarjaa viljellään jopa Venäjän Murmanskissa eli pensas on hyvin kestävä, se kestää jopa -46 asteen pakkasen. Kukat kestävät jopa kahdeksan asteen pakkasen.
Hunajamarja on meillä vielä melko tuntematon kasvi, sillä sen myynti sallittiin EU:ssa vasta loppuvuodesta 2018.
Hunajamarjassa on A-, B- ja C-vitamiinia, antioksidantteja ja flavonoideja todella paljon, ne tekevät siitä varsinaisen terveysmarjan. Japanissa hunajamarjaa on viljelty tuhansia vuosia sen terveysvaikutusten vuoksi.
Paras paikka kasvattaa hunajamarjaa on valoisa tai enintään puolivarjoisa paikka, jossa maa on kohtalaisen tuoretta, ei hiekkaista mutta ei myöskään savista.
Hunajamarjan eli marjasinikuusaman kanssa samaan sukuun kuuluvien kasvien marjoista (esim. sinikuusama) osa on lievästi myrkyllisiä, ole siis tarkkana kun poimit marjoja vieraista pensaista.
Pensaan koko
Hunajamarjojen koko vaihtelee metristä kahteen. Osa lajikkeista on kapeita ja korkeita ja osa kasvaa leveämmäksi.
Istutus
Hunajamarja ei ole erityisen tarkka kasvualustastaan. Paras olisi humuspitoinen hiekkamaa, jota on parannetta hevosenlannalla. Tiukkaa savimaata kannattaa välttää. Istuta hunajamarjat valoisaan paikkaan. Optimaalinen maan pH-arvo on 6–6,5, mutta hunajamarja pärjää myös silloin, kun maan pH on 5–8.
Taimiväli on 1-2,5m tai aidanteeksi istutettaessa 60-70 cm, riippuen haluaako marjoja poimia joka puolelta vai vain kahdelta puolelta. Riviväli olisi hyvä olla 2-3m. Istutuksen jälkeen kastelusta on pidettävä huoli. Juurtumisen jälkeen kasvi kestää kuivahtamista.
Taimi istutetaan 3-5 cm syvemmälle kuin se on ollut ruukussa. Istuta mieluiten kohopenkkiin joka on noin metrin levyinen ja parikymmentä senttiä ympäröivää maata korkeammalla.
Hunajamarja kukkii keltavalkoisin kukin heti lehtien puhkeamisen jälkeen toukokuussa. Joskus hunajamarja herää jo huhtikuun lopulla ja alkaa kukkimaan vaikka maassa olisi vielä lunta. Kukinta kestää hetkellisesti jopa -8 asteen pakkasen. Hunajamarja hyötyy ristipölytyksestä, joillekin lajikkeille se on tärkeämpää kuin joillekin. Istuta 2-3 lajiketta pölytyksen varmistamiseksi.
Muutaman ensimmäisen vuoden ajan on hyvä huolehtia, että kosteutta on paljon pensaan juuristossa. Taimen kasvu on hidasta parina ensimmäisenä vuotena, jolloin se keskittyy kasvattamaan juuristoa. Pensas on täysikasvuinen 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta.
Pensaiden kukinnan aikaan ei ole juuri pölyttäjiä liikkeellä. Pölyttäjien houkuttelemiseksi pensaiden läheisyyteen kannattaa istuttaa pölyttäjien ravintokasveja.
Hoito
Marjasinikuusama tarvitsee vettä istutusvuotenaan ja sitä seuraavana. Mikäli kasvi kuivahtaa se muodostaa päätesilmun ja kasvu on siltä vuodelta ohitse. Kasvu jatkuu seuraavana vuonna. Pensas kasvattaa nopeasti melko vahvan juurakon eli sen ollessa vanhempi ei tavallisina kesinä ole tarvetta kasteluun, paitsi hetkellisesti sadonkorjuun jälkeen.
Pensaat pidetään elinvoimaisina säännöllisellä leikkaamisella, joka aloitetaan pensaiden ollessa noin kuusivuotiaita. Leikatessa poistetaan vanhat, ränsistyneet oksat. Kuivuneet ja kuihtuneet oksat voi leikata keväällä ennen kasvukautta pois. Leikkaus tehdään keväällä ennen silmujen puhkeamista. Oksia leikataan maksimissaan viidesosa kerrallaan. Ensimmäinen leikkauksen jälkeen pensasta leikataan noin neljän vuoden välein.
Marjasinikuusama tuottaa satoa yli 30 vuotiaaksi.
Pensasta lannoitetaan keväisin vähätyppisellä marjalannoitteella ja syksyisin syyslannoitteella.
Hunajamarjaa olisi syytä kastella sadonkorjuun jälkeen, tämä parantaa seuraavan vuoden satoa.
Marjan muututtua siniseksi tulee sen antaa kypsyä pensaassa jopa kaksi viikkoa. Tämän ajan pensas kannattaa suojata huolella linnuilta, niille kelpaavat sen marjat aiemminkin.
Sadonkorjuu
Marjoja voi odottaa 2-3 vuoden kuluttua istutuksesta. Sato kypsyy varhaisimmissa lajikkeissa 10-14 päivää ennen aikaisimpia mansikkalajikkeita. Tämä on yleensä kesäkuun puolessa välissä.
Hunajamarja on melko satovarma, ja yhdestä täysi-ikäisestä pensaasta voi saada marjoja 2–10 (joissakin lähteissä 6-12) litraa. Marjat ovat parhaimman makuisia täysin kypsinä. Sato korjataan 10-15 päivää sen jälkeen, kun marjoihin on tullut väriä. Täysin kypsä marja on värittynyt kokonaan siniseksi myös sisältä. Liian varhain poimitussa marjassa maku ei ole vielä kehittynyt valmiiksi.
Osa lajikkeista kypsyy kerralla ja osassa poimintakertoja tarvitaan 3-4. Marjat voi poimia asettamalla pressun pensaan juurelle ja pampulla hakataan tai tärisytetään oksia, jolloin marjat tippuvat pressulle.
Marjat
Marjat ovat maultaan mustikkamaisia ja hapokkaita. Eri lajikkeiden marjojen maku poikkeaa jonkin verran toisistaan. Ulkonäöltään ne ovat soikioita tai lieriöitä. Marjojen pitkulaisuus vaihtelee lievästi pitkulaisista todella pitkulaisiin, banaanimaisiin yksilöihin.
Hunajamarjan marjoissa on sokeria 13-21 prosenttia. Vostorg -hunajamarjassa on sokeria 17% silti marjassa on happamuutta, maku on makeanhapan.
Marjojen muututtua sinisiksi kannattaa odottaa vielä viikko – kaksi, että ne ovat täysin kypsiä ja makeita. Raaoissa marjoissa on kitkerä maku.
Käyttö
Marjat soveltuvat hyvin pakastettaviksi, sillä niiden rakenne kestää pakastamisen. Marjat soveltuvat leivontaan, hilloihin, mehuihin, viiniin, smoothieen ja kuivattavaksi.
Kypsiä marjoja voi säilyttää viileässä jopa kaksi viikkoa. Marjoissa on sokeria 13-21 prosenttia.
Hunajamarja kotipuutarhassa
Hunajamarja on melko helppohoitoinen, kunhan suojaa sadon linnuilta ja pensaat rusakoilta ja vastaavilta. Vaikka marja on terveysmarja on se herkullinen. Siitä tulee mieleen pensasmustikka. Hunajamarjan satokausi on mukavan aikaisin eli sen avulla saa marjojen satokautta aikaistettua.
Meillä taitaa olla kuusi hunajamarjaa odottamassa parhaaseen satoikään pääsyä. Uskon, että jos pihasta löytyy sopivia paikkoja, voi pensaiden määrä lisääntyä, sen verran olemme ihastuneet näihin marjoihin.
Meillä pensaista tuli harmittavan leveitä, kun menin leikkaamaan ne kerran alas. Pensaista oli tullut liian isot ja kuvittelin, että ne voi leikata alas ja uudet versot kasvaisivat samalla tavalla. Turha luulo. Oksat kasvavat leveästi ulospäin. Todella harmittavaa.
Oho, tämäpä oli yllätys. Kiitos kokemuksen jaosta.
Hunajamarja olisi kyllä mielenkiintoinen tuttavuus. Annoit hyvät ja kaikenkattavat neuvot ja käyttöohjeet☺️ Kiitos niistä ????
Ei mitään, etsin kauan itse tietoa ja ajattelin laittaa kaiken tietämäni ja kuulemani jakoon 🙂
Mistä nuo kysymysmerkit ilmestyivät, hih!
Kuinka lähekkäin pensaat olisi laitettava, jotta ristipölytys onnistuisi?
Pensaiden istutusetäisyydeksi annetaan usein 1-1,5 m. Itse katsoisin, että ovat melko lähekkäin, näin pölyttäjä jaksaa lentää pensaasta toiseen ja löytää ne. Ei siis mitään kymmenien metrien välejä.