Muistatte varmaan, kun istutimme lehmusaidanteen tai oletteko nähneet Instagramistamme missä lasten liukumäki on nykyisin? Kyse on siis kaivopihasta eli tonttimme matalimmasta ja melko kuivasta kohdasta.
Hankkiessamme tuvan pihapiireineen oli tämä osa pihamaasta läpipääsemättömän ryteikön alla. Alueelta oli kaadettu lukuisia kuusia joiden oksat oli jätetty maahan ja kantoja oli enemmän kuin riittämiin. Kaadon yhteydessä pihalla oli liikuttu isommalla koneella, jonka jäljiltä maasto oli kuoppaista.
Ensin hankkiuduimme eroon oksista, teimme sen hankalasti kuskaamalla ne kunnan niille osoittamaan paikkaan. Emme silloin olleet kokeneet nykyistä risuaita herätystämme, nythän kaikki ylimääräinen risu päätyy pitkiin risuaitoihimme.
Kannot jyrsittiin pois, maastoa tasattiin, pihlajaa ja haapaa kitkettiin ja lehmukset istutettiin. Sen jälkeen alapihalle tuotiin kellarin paikalta kaivettua maa-ainesta joka myös tasoitettiin.
Kaivopihan maa, samoin kuin kellarin paikalla ollut maa, oli hyvin, hyvin kivistä. Päädyimme rakentamaan kivistä kiviaidan. Suurimpia kiviä laitoimme rinteeseen tulleen kasvihuoneen pengerrystä tukemaan. Osa suurista kivistä nököttää edelleen yhdessä kasassa odottamassa lopullista kohtaloaan.
Kaivopihalle siirrettiin viime vuonna muutama kasvimaalla valeistutuksessa vuosia viettänyt marjapuska, valeistutuksessa olleita (alunperin muualta pihalla olleita) tuijia sekä yrttejä.
Osa alueesta laitettiin viherlannoiteseoksella kylvetyksi, osassa teimme kuivuuden vuoksi epäonnistuneen olkiperuna-kokeilun ja osa alasta oli tavallisena perunapeltona.
Kasvihuone kasattiin tasanteelle ja sen viereen viritettiin lasten liukumäki. Ylemmäs rinteeseen, pieneen painanteeseen, koetimme tehdä kurpitsamaan. Toimme sitä varten multaa ja sen sellaista. Sato jäi kuivuuden vuoksi olemattomaksi.
Tänä vuonna istutamme 2 omenapuuta ja yhden luumupuun tälle alueelle. Niiden pohjoispuolelle siirrämme muutaman pihalla muualla kasvaneen tuijan tuulen suojaksi, lehmusten kasvamisesta ei nyt rusakoiden jälkeen ole mitään tietoa.
Kaupunkiasunnon kylmäkellarissa odottaa säkillinen perunoita odottamassa maahan pääsyä. Ne laitetaan kasvamaan tänne kaivopihalle, vaikka perunaa ei pitäisi kahta peräkkäistä vuotta viljellä samassa kohtaa.
Olen tilannut myös joukon marjapensaita, jotka olisi tarkoitus saada mahtumaan tälle samalle alueelle. Niiden paikoista minulla on vahva ajatus. Niin paitsi niiden hunajamarjojen, joille tämä paikka ei kuulemma olekaan edullinen. Niille on keksittävä oma paikkansa jostain, en vain ole varma mistä.
Tästä alla olevasta videosta pääset kurkkaamaan miltä paikka näytti helmikuun lopussa, kun kaadoimme sieltä kaksi lahoa koivua.
Olisiko sinulla antaa meille jotain vinkkejä, ennen kuin alamme urakkaan? Mitä sinä tekisit kuivahkolla, hallalle pikkuisen aralla, pienellä piha-alueella, jonne aurinko kuitenkin paistaa mukavasti?
Kurkkaa vanha postauksemme aiheesta kaivopiha.
Mitenkä sipuli tai talvivalkosipuli sopisi tuohon kasvamaan?
Meilläkin pitäisi kaataa muutama liian isoksi kasvanut puu pois. Kiva kun videolla muistutit että kuinka sotkuista hommaa se on 😀
Meillä on muutamia talvivalkosipuleita odottamassa jääkaapissa myöhäistä istutusta. Sipuleissa, niissä istukassipuleissa, on nyt jotain siniongelmaa ollut monena vuotena ja moni kasvattaa nyt siemenestä itse. Meilläkin on ollut vähän ongelmia sipuleiden kanssa, joten niitä laitetaan nyt vain ihan snadisti.