Viime aikoina olemme viettäneet aikaa englantia puhuvien ihmisten kanssa. Suomeen vierailulle tulleet ihmiset ovat tutustuneet täkäläisiin ystäviinsä koulussa. Lapset ovat saaneet kuulla koulumuistoja, nähdä miten ystävyyttä voi ylläpitää vaikka tiet olisivat johtaneet eri paikkoihin koulun jälkeen.
Teimme nopea retken luonnonsuojelualueelle. Itselleni suurimman vaikutuksen tekivät koivupökkelöt jotka ovat käsittääkseni ihan luonnonmukaisesti syntyneet. Lisäksi yhdessä kaatuneessa haavassa oli huima kokoelma erikokoisia, suuria, koloja.Meitä ilahdutti myös yhden lapsen huomaama norppakuvioinen kivi.
Retken tarkoituksena oli nauttia ihanasta paikasta, tunnelmoida ja saada yksi mukava luontokokemus lisää. Mukaan reissusta tarttui kokemuksen ja kivan mielen lisäksi kasa roskia. Koetamme normalisoida vastuunkantoa ja roskien keräämistä.
Lapset ovat viikon aikana nähneet useamman ihmisen tekevän etätöitä. Olemme keskustelleet kevyesti erilaisten töiden hyvistä ja huonoista puolista. Etätyöhommien hyvä puoli on se, että niitä voi tehdä vähän missä päin maailmaa vain. Etätyö voi myös helposti valua vapaa-aikaan ja lomalle. Työpaikoilla tehtävät työ, etenkin tietyn tyyppinen, jää sinne työpaikalle eikä samalla tavalla vaikuta vapaa-aikaan.
Lähdimme myös porukalla sieneen, lapset suppilaudalla ja aikuiset veneellä. Syy sieneen suppailuun oli pelkästään hauskanpito. Sieniä löytyi yllättävän hyvin, mustikat sen sijaan saavat vielä kypsyä.
Viikon teemoina olivat siis ystävyyssuhteet, opiskelu, työpaikkojen eroavaisuudet. Söimme muiden tekemään ja ideoimaa ruokaa usein mikä toi erilaisia ruokia pöytään. Näimme eri luontotyyppejä ja vietimme todella paljon aikaa luonnossa. Olimme tiiviisti muidenkin kuin jääkaappikuntamme kanssa tekemisissä eli vuorovaikutustaidot kehittyivät kaikilla.
Kun ihmiset viettävät aikaa keskenään tutustuvat he paremmin toisiinsa. Lapset näkivät miten muut ihmiset lukivat fyysisiä kirjoja, lähtivät säännöllisesti juoksemaan useamman kymmenne kilometriä, maalasivat rakennuksia, öljysivät terasseja, valmistivat ruokia, leipoivat ja ottivat pieniä taukoja, istuivat rauhassa alas ja katselivat ympäröivää luontoa. Se mihin totumme, muodostuu meille normaaliksi.
Viikon aikana opetimme myös yhdelle lisälapselle uimista veneliiveillä. Täällä saaristokunnassa oleillessa on hyvä tietää miltä tuntuu uida veneliiveillä. Mitä paremmin valmistautuu mahdollisuuteen joutua vedenvaraan sen paremmin homma toivottavasti menee, jos niin joskus käy.
Lapsista yksi on tutkinut sienikirjaa ja opetellut kuvaamaan sieniä. Toinen luki Von Wrightin taiteilijaveljesten kirjaa. He hakeutuvat eri asioiden pariin ja saattavat yhtäkkiä istua päät vierekkäin tutkimassa jotain, joka alunperin kiinnosti vain yhtä.
Reilun viikon aikana olemme kokeneet useampaa eri säätä. Lapset ovat olleet pettyneitä kun saunasta ei ole päässyt vesisateeseen. Ulkoilma-aktiviteetit ovat vieneet mukanaan, oli sää millainen vain.
