Se tapahtui taas. Minulta kysyttiin “Niin, tämähän oli kolmas raskaus?” Olen jo kiistämässä asiaan, kun tajuan niin olevan, kyllä, tämä on kolmas raskauteni. Tämä tulee olemaan kolmas lapseni. Minusta tulee kolmen lapsen äiti.
Aikoinaan haaveilin lapsikatraasta, halusin monta lasta. Asiat eivät kuitenkaan menneet niin. Totta kai olin apea asian suhteen. Lohduttauduin ajatatuksella, että minulla kuitenkin oli yksi lapsi, maailman suloisin tytär.
Miina oli ainokaiseni parikymmentä vuotta. Satunnaisesti päätään nostava toive useammasta lapsesta oli valtaosan ajasta taustalla. Haave aktivoitui vasta kun olimme olleet Kajn kanssa yksissä jonkin aikaa. Puntaroimme eri vaihtoehtoja, hankkiako lapsia vai ei, omia vai miettisimmekö muita vaihtoehtoja?
Lopulta mietinnöt päättyivät kun huomasin olevani raskaana. Ja niin meistä tuli kaksi lapsinen perhe. Tosin emme me silti olleet tavanomainen kaksi lapsinen perhe, sillä esikoinen asui omillaan toisessa maassa.
Ikämme vuoksi emme voineet harkita mahdollisia lisälapsia kauaa, oli toimittava niin kauan kuin biologinen kello sallisi. Onni oli myötäinen ja odotus alkoi hetimiten kun sille annettiin lupa. Toisin oli edellisen lapsen kanssa (klik).
Ainoa seikka, joka nyt ottaa koville on ymmärtää, että tämä on kolmas, siis 3, lapsi. Olen tavallani saamassa sen lapsikatraan, mitä nyt vanhin viuhtoo maailmalla ja piipahtaa kotosalla satunnaisesti. Mietin kauanko menee, että opin sanomaan lapsiluvun oikein, enkä sekoile sanoissani.
Kesällä pääsen kokemaan miltä tuntuu, kun kotona on kaksi lasta samaan aikaan. Odotan sitä jännittyneenä ja hämmentyneenä. Näköjään haaveet toteutuvat, mutta eri tavalla kuin olin ajatellut.
Tarkennuksen vuoksi, yläkuvassa esikoinen ja veljensä, alakuvassa kannan poikaani.
Itse olin jo aikoinaan tehnyt surutyön lapsettomuudesta, mutta sittenkin sain mahdollisuuden tulla äidiksi ja useamman kerran. Ihanaa odotusta💗
Ihanaa, että teillä kaikki kääntyi noin <3
Onneksi elämä osaa välillä yllättää positiivisestikin 🙂
Sen se onneksi tekee 🙂
Tämä kissatäti onnittelee sydämensä pohjasta!
Elämä on ihmeellistä ja ihana huomata, että koskaan ei tiedä mitä edessä odottaa <3
Miinalle terkkuja 🙂
Tiedä vaikka mäkin ihan oikeita kissoja saisin joskus 😉
Kiitos ja välitän terveiset perille 🙂
Kissasi ovat juuri parhaat, sellaiset, joita voisin itsekin harkita 😉
Oi hienoa, lämpimät onnittelut <3 Pian riittää teillä sitten säpinää, kun mukana touhuissa häärii kaksi pientä 🙂
Kiitos 🙂
Pian olemme uuden edessä ja se vähän jännittää.
Lämpimät onnittelut! ♥
Kiitos Maarit 🙂
Minä olen neljän äiti. Meillä vanhin on jo 14, Ida jos olisi saanut elää, olisi hän 12, hän menehtyi pienenä, vielä vauvana. Eppu 6v. Ja Lilja 2v. Meillä on siis neljä lasta, kuitenkin pitää aina miettiä vastaus sen mukaan että kuka kysyy ja mitä kysyjä haluaa kuulla. Voin vastata että kolme ja kuulija ei tahdo kuulla enempää, voin vastata että neljä, mutta vain kolme on kanssamme.. Riippuu.
Kaikkeen oppii. Sen vielä nopeasti oppii että montako niitä on, mutta auta armias kun ne alkaa kyselemään sotuja, sitten vasta pulassa onkin.
Onnea pienestä!
Teillä on ollut suuri menetys <3
Uskon sotujen muistamisen olevan haastavaa ja mietin miten itseni käy tuon kolmannen kohdalla, vieläkö muistiin uppoaa yksi.
Voi miten hienoa! Onnittelut!
Kiitos <3
Hienoa! Suuren suuret onnittelut koko perheelle
Kiitämme 🙂
Oi, paljon onnea! <3 Aivan ihanaa luettavaa 🙂 <3
Kiitos Elina 🙂
Ihanaa! Kolme lasta on oikein hyvä määrä. 🙂 Hauskaa, kuinka joidenkin mielestä se on paljon, joidenkin vähän. Minulle se on ainakin juuri sopiva, ja varmasti olet ihana äiti kolmelle lapsellesi! <3
Kolme taitaa olla meillekin juuri oikea määrä 🙂