On taas aika julkaista tulevan kauden suunnitelmat omavaraisuuden ja sen edistämisen saralla. Viime vuonna teimme saman ja matkan varrella tavoitteemme muuttuivat. Tämän jälkeen tarkoitus olisi seurata etenemistämme joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Mutta ennen tämän vuoden tavoitteiden julkaisua kerron mitä meille nyt kuuluu. Pidemmän ja laajemman jutun pääset lukemaan täältä (klick) ja täältä (klick).

Syksyn ja talven tapahtumia

Viime vuonna myöhään syksyllä kokosimme risuaitaa. Meillä on risuja pusikoituneen metsän raivauksen jäljiltä. Siinä risuja kantaessa mieleeni kohosi Seurasaaren vieressä olevan Pukkisaaren viikinkikylän puuvaja. Menin sitten ehdottamaan Kajlle, että tekisimme sellaisen.

Tarkoitukseni oli väsätä heppoinen risumaja, jonka käytöstä luovuttaisiin parin vuoden kuluttua sen lahottua. Kaj oli eri mieltä. Se nopea risumaja hanke venyi ja nyt pihassa seisoo komea viimeistelyä vaille valmis puuvaja. Tästä hankkeesta tulen kertomaan myöhemmin lisää.

Koska meillä oli puuvaja tuvan kulmalla oli se tietenkin täytettävä Kotilieteemme sopivilla polttopuilla. Tätä urakkaa Kaj on talvella hoitanut yksin. Lisäksi hän on hoitanut muitakin puuhommia.

Tämän lisäksi Kaj purki myrskyn repimän pressuhallin, joka oli aiemmin harrasteauton katoksena. Auto muutti toistaiseksi parempaan suojaan.

Syksyllä ja talvella saimme nauttia harvinaisen usein esikoiseni Miinan seurasta tämän vieraillessa usein Suomessa. Vierailujen syy oli läheisemme heikko kunto ja hautajaiset. Viimeiset ajat olivat raskaat, vaikka ne eivät rasittaneet meitä niin paljon kuin osaa perheestä.

Osallistuimme kotihoitoon, vierailimme usein ja lopulta autoimme asunnon tyhjentämisessä.

Oleilimme tuvalla pitkälle syksyyn. Taapero rakasti ulkona olemista, asian muutti vasta upottavat hanget. Pimeys ja pakkanen saivat meidät tyytymään yhteisiin päiväreissuihin tuvalla. Lisäksi Kaj teki useamman päivän erilaisia hommia tuvalla. Talvella hän keskittyi puuhommiin ja uuden puuvajan viimeistelyyn.

 

Toiveesta tavoitteeksi deadlinen avulla

Kun kirjoitan asian ylös ja sillä on jonkinlainen aikataulu on toiveeni muuttunut tavoitteeksi. Tavoitteiden listaaminen ja niiden ryhmittely auttaa näkemään, mitkä ovat ne tärkeimmät tavoitteet ja mitkä voivat vielä odottaa vuoroaan. Joskus jopa paljastuu, ettei entinen toive ole enää sellainen, jota haluan tavoitella.

Uskomme, että tavoitteita asettamalla saavutamme unelmamme, ainakin siinä määrin kuin se on mahdollista. Jotta jaksaisimme tavoitella päämääräämme tarvitsemme inspiraatiota ja olen huomannut oman etenemisen kirjoittamisen ja muiden etenemisestä lukemisen toimivan hyvänä inspiraation ylläpitäjänä.

Tällä kertaa koetan paloitella tavoitteemme pienemmiksi osiksi. Pienemmät osat on helpompi saavuttaa ja jokainen saavutus lisää tai ainakin ylläpitää innostusta. Taaperon askelin siis 🙂

Listatuista tavoitteista aiomme ottaa työnalle ne, jotka edistävät hankkeitamme eniten ja nopeimmin. Koetamme välttää kiusauksen aloittaa helpoista ja mukavista tavoitteista. Meidän listamme pituudelle niihin saisi menemään pari seuraavaan kasvukautta ja kokonaisurakka ei silti olisi edennyt siinä määrin kuin on tavoitteemme.

Uskomme tavoitteiden asettamisen antavan toimillemme lisäpuhtia ja mielekkyyttä. Valtava työmäärä näyttäytyykin hallittavan kokoisina palasina.

Näin olemme siis lähestymässä tämän vuoden tavoitteita:

• Olemme kirjoittaneet ylös mitkä ovat tavoitteemme
• Aikataulu on tämä kasvukausi (yhteenveto tulee lokakuussa)
• Aiomme seurata etenemistä joka kuukausi ja raportoida siitä tänne
• Kuukausittaisissa kirjoituksissa voimme myös arvioida etenemistämme ja arvioida sen laatua

 

Tänä vuonna aiomme jatkaa siitä, mihin viime vuonna jäimme. Olemme kuitenkin tällä kertaa liikkeellä vaatimattomin aikein. Tänä vuonna emme aio ahnehtia liikaa tavoitteita, vaan pitää ne omavaraisuuden osalta realistisina.

 

Suunnitelma 2019

Tavoitteenamme on kasvattaa hedelmäpuiden määrää, aidata pihamaa niin ettei taapero karkaa ulos ja nälkäiset metsäneläimet sisälle. Koetamme luoda pihalle hyvät olot erilaisille ötököille, sillä niitä tarvitaan kukoistavan puutarhan ylläpidossa.

Kasvimaan kanssa koetamme päästä tänä vuonna helpolla, katsotaan maltammeko pysyä suunnitelmassa.

Meillä on liuta remontti, rakennus ja nikkarointi haaveita ja tavoitteita, jotka toteutuessaan vievät aikaa puutarhanhoidolta, mutta helpottavat elämää tuvalla.

Kasvimaa

Kävimme illalla ennen nukahtamista vakavan keskustelun.

• Tänä vuonna meillä ei ole mahdollista oikein viljellä mitään.
• Totta, tämä on välivuosi ja laitetaan kasvimaa kesannolle.

 

Hetki hiljaisuutta.

• Kai me silti laitamme perunaa
• Totta kai, nehän ei oikein vaadi mitään

 

Hiljaisuus.

• Niin ja sipulia
• Joo, meillähän on ne valkosipulitkin mullassa, elleivät ne paleltuneet ennen istuttamista pilalle

 

Tyytyväinen hiljaisuus.

• Toisaalta kesäkurpitsa olisi kiva lisä lautaselle
• Niin olisi, ja se ei vaadi paljon mitään

 

Myhäilyä ja haaveilua kesäkurpitsasuklaakakusta.

• Herneet kyllä tekisivät maaperälle hyvää
• Niin ja nehän ei oikein vaadi mitään ja taapero varmaan taas tykkäisi niistä

 

Hetki miettimistä.

• Kai me ne kehäkukat taas laitamme, että saamme tuoreet siemenet?
• No eihän niistä ole vaivaa ja ne on niin söpöjä.

 

Tässä vaiheessa päätimme, että on parempi nukahtaa, kuin listata lisää asioita “jotka eivät oikein vaadi mitään työtä”. Tarkoitus on mennä aika pienellä kasvivalikoimalla ja harkita viherlannoitusta osalle kasvimaasta.

Chilit

Tällä hetkellä ikkunalaudalla kasvaa 3 talvehtinutta chiliä ja olen ainakin tähän asti vastustanut kiusausta määrän lisäämisestä. Toivon näiden kavereiden jaksavan sinnitellä vielä hetken hankalissa oloissa ja tuottavan mukavan sadon kesällä.

 

Hedelmäpuut

Syksyllä istutimme taas lisää puita ja pensaita, mutta ei se touhu siihen jäänyt. Aiomme jatkaa samalla linjalla. Nyt vain suunnittelemme hankkivamme taimet jo keväällä, kun parina aiempana vuonna olemme suosineet syysistutuksia.

Keväällä istuttaminen jännittää hivenen, sillä se vaatii aivan eri tavalla kastelua, kuin syksyllä tehtynä.

Koristeomenapuu

Hankintalistallamme on silmäniloa eli koristeomenapuu Kirjailija. Kirjailija kukkii kauniin punaisin kukin ja internetissä kiertää huhu, että se saattaisi houkutella pihlajanmarjakoit itseensä.

Aiomme kaivaa Kirjailijalle kuopan kiviaidan kupeeseen syreenien viereen. Sieltä se näkyy tielle ja ilahduttaa kukkiessaan ohikulkijoita.

Luumupuu Podarok

Meille päätyi aikoinaan sattumalta Vetraz-luumu jonka pölyttäjäksi suositellaan esimerkiksi Podarok-luumua. Kuopuksemme kummilla, Eerolla, kasvaa Podarok ja sain häneltä siitä vain kehuja. Podarok St Petersburg:in kukinta on näyttävä. Eero sanoo sen kukinnan muistuttavan mantelipuun kukintaa.

Aiomme istuttaa luumun ns. Tsehovilaiseen puutarhaamme, kiviaidan kupeeseen, melko lähelle koristeomenapuu Kirjailijaa. Näin luumun kukinta ilostuttaa myös ohitse lenkkeileviä. Lisäksi sen lähellä on aiemmin mainittu Vetraz-luumu.

Olemme kaivaneet Podarokille kuopan jo syksyllä, toivoimme löytävämme kyseisen luumun taimistojen alennusmyynnistä, mutta niin hyvin meille ei käynyt.

Jouluostoksia tehdessäni asioin Hakaniemen hallissa, josta innostuin ostamaan keltaisista luumuista tehtyä hilloa. Luumujen lajiketta ei kerrottu, mutta hillo oli taivaallista. Nyt haaveilen Podarokin, Vetrazin ja syksyllä istuttamamme  Siivosen keltaluumun tuottavan joskus yhtä ihanaa hilloa.

Pyysin Eerolta kuvia tähän kirjoitukseen ja se ryökäle laittoi mukaan Marjämaa tai Marjamaa, kirjoitusasu vaihtelee, luumusta kuvan. Katsokaa nyt mikä sato! En ole uskaltanut googlettaa kyseistä lajiketta ja koetan parhaani mukaan unohtaa sen olemassa olon, mutta tiedän epäonnistuvani.

Ja mikä kamalinta, olen saanut maistaa Marjamaan hedelmiä ja ne ovat syötävän hyviä, vallan erinomaisia. Tämä taistelu taitaa olla hävitty, meille tulee tämmöinen, kunhan vain keksin minne saan sen mahtumaan.

Kirsikkapuu/pensaskirsikka

Taapero rakastaa pihamme happaman kirsikan marjoja. Haluaisimme istuttaa toisenkin kirsikan ja nyt mittailemma saisimmeko muiden hedelmäpuiden katveeseen mahtumaan yhden pienen kirsikan. Vinkkejä hyvä satoisista, vyöhykkeellä 3 viihtyvistä happamista kirsikoista otetaan vastaan kiitollisuudella.

Perheomenapuu

Olemme vakavissamme hankkimassa kellaria ja lisää säilytystilaa, tämä tarkoittaa siis sitä että olisi korkea aika istuttaa aikaisten omenoidemme kaveriksi talviomenoita. Nyt taajomme onko tämä se kesä, kun istutamme puun. Asia pitää päättää tässä parin viikon sisällä.

Lapsuudessani mummolan kellarissa oli aina talviomenoita meille pienille herkkusuille. Ja saatoin syödä niitä, vaikka tuohon aikaan kaupan omenoiden myrkyt saivat suuni aina kutisemaan. Nyt haluaisin omaan kellariini omenoita talven varalle, sillä mikä voisi voittaa itse kasvatetun omenan maussa?

 

Aita

Viime kesänä aloitimme pihan aitaamisen tosissamme, mutta vielä on aidattavaa. Taaperomme on seikkailija, joka rakastaa yksin liikkumista. Hänen reviirinsä on ollut suurempi, kuin mistä me vanhemmat olisimme välittäneet ja uskon sen vain laajentuvan tänä vuonna.

Taaperon lisäksi haluamme aidoilla estää muidenkin liikkumisen. Viime kesänä näin peuran jäljet kasvimaallani ja haluan pitää puutarhamme peura vapaana vyöhykkeenä. Noita söpöläisiä ei kaivata pihaamme.

Risuaita ja kiviaita tarjoaa myös elinpaikan monille pienille öttiäisille ja kiviaidan tapauksessa myös kasveille. Lisäksi kiviaidan tarkoitus on varata itseensä auringonlämpöä ja luovuttaa sitä viileinä öinä. En tiedä toimiiko se ja voimmeko sen avulla nostaa pienen alan lämpötilaa, mutta toivon niin.

Aita on laajakäsite, meille se tarkoittaa videolla olevaa risuaitaa, kiviaitaa, verkkoaitaa, kuusiaitaa, tuija-aitaa ja pensasaitaa. Ainakin risuaita saa jatkoa tänä vuonna, sillä siihen meillä on yllinkyllin materiaalia. Niin ja kiviaita, kivissä olemme omavaraisia. Meillä on iso kivikasa, jonne olemme keränneet kaivaessamme löytämiämme kiviä, kutsumme kasaa kivilouhokseksi. Suureelliset nimet ovat meidän juttumme 😀

 

Uusi grilli

Viime vuonna meillä jäi uusi grilli rakentamatta. Edellinen, tuo alakuvassa oleva, on talvien myötä rapistunut. Kuiva hellekesä sai meidät kaivamaan navetan kätköistä kaasugrillin esille ja grillaamaan sillä. Tuo ikivanha kaasugrilli vain oli todella kehno esitys kaasugrillistä ja nyt polttelisikin saada oikea grilli taas pihaan.

Meillä on hyvin rajalliset sisätilat ja ulkona kokkaaminen olisi muksun kanssa helppoa, etenkin jos kesä on vähä sateinen. Hiekkalaatikko sijaitsee tulevan grillin välittömässä läheisyydessä eli taaperolle olisi puuhaa, valmiiksi tehtyjä puita olisi poltettavaksi ja tupa ei kuumenisi.

Me siis tarvitsisimme uuden grillin. Tosin sillä “me ehdottomasti tarvitsemme” listalla alkaa olla jo muutaman vuoden edestä hommia ja vuosi ja suunnitelmat ovat vasta aluillaan.

 

Kukkapenkki

Syyskesällä purimme Eeron kanssa väiliakaisen kukkapenkin, jossa kasvoi naapurin, jo poismuuttaneen, rouvan antamia kukkia ja siirsimme ne kasvimaahan valeistutukseen. Tarkoituksena olisi koota kukista päärynäpuun lähelle, kiviaidan ja saunatuvan välille suuri kukkapenkki. Alue on niin pieni, ettei sitä kannata laittaa nurmelle ja se on mukavasti portin lähellä. Lisäksi kohtaan paistaa hyvin.

Kukkapenkin tarkoituksena on pitää pölyttäjistä hyvää huolta eli aloitamme niistä kukista joita meillä jo on ja lisäämme joukkoon erilaisia pölyttäjien suosimia mesikasveja. Tämän lisäksi osaa kasveista voi käyttää rohtona tai muuten hyödyksi.

En vielä tänäkään vuonna hanki pihaamme omaa mehiläispesää, joten joudun miettimään miten houkuttelen pölyttäjiä pihaan ja millä saan pidettyä villit pölyttäjät hyväkuntoisina ja kannan suurena.

Rakennussuunnitelmat

Meillä on selvityksen alla rakentamissuunnitelmia. Tarkoitus olisi tehdä se maakellari, josta oli jo viime vuonna puhe. Samalla pitäisi miettiä pesutiloja eli saunaa, pesuhuonetta, kaivoa ja saunatupaa.

Olemme nyt budjetointivaiheessa. Kaj naputtaa summia Exceliin, selaa Tori:a ja tekee löytöjä. Meidän pitää lohkoa toisesta tontista lisää maata nykyiseen tonttiin, saadaksemme aiotun rakennusalueen tälle tontille. Sitten täytyy hakea kasa erilaisia lupia ja muuta sen sellaista.

Ennen kaikkea hiomme suunnitelmaa, piirrämme pohjakuvaa uudestaan ja uudestaan. Mietimme pistorasioiden paikkoja ja sen sellaista.

Emme kuitenkaan ole vielä niin varmoja hankkeesta, että tohtisimme kertoa siitä enemmän. Ehkä ensi kuussa olemme paremmin tietoisia siitä, aiommeko tosissamme toteuttaa tämän aikaa ja rahaa vievän hankkeen.

Niin ja miltei unohtui, mehän ostimme syksyllä 2-laatuista lehtikuusta tuvan terassia varten. Alue pitäisi kaivaa ja terassi tehdä. Mikäli homma ei ala todella alkukeväästä jää se varmaan odottamaan seuraavaa vuotta.

Ja näitä “pikkujuttuja” on muitakin, kuten tuvan kuisti ja koko tuvan sähköistäminen ja ja ja… Kyllä, niistä on olemassa lista, mutta se on aika hurjan pitkä.

 

Linkit

Tämä kirjoitus on osa yhteispostaussarjaa, johon osallistuu eri blogeja. Osallistuvat blogit kirjoittavat aina välillä omavaraisuudesta. Omavaraisuuden käsite on tässä yhteydessä hyvin laaja, joten kirjoitukset käsittelevät aihetta hyvin monesta kulmasta. Käy kurkkaamassa heidän juttunsa: