Männynneulastee herätti paljon keskustelua julkaistessani ohjeen ensimmäistä kertaa edellisessä blogissani. Julkaistuani joulun jälkeen ohjeen joulukuusimehuun ajattelin päivittää tämän ohjeen taas näkyville.
Männynneulaset sisältävät runsaasti c-vitamiinia, jopa kuusi kertaa enemmän kuin appelsiinissa, ja niistä voi näin keväällä keittää piristävää teetä. Tee ei kuitenkaan sovellu säännölliseen käyttöön männynneulasissa olevien haihtuvien öljyjen vuoksi.
Kerää männyn havuja puhtaalta paikalta, tähän tarvitaan maanomistajan lupa, sillä jokamiehenoikeudet eivät anna tähän mahdollisuutta.
Mänty ja varsinkin sen pihka ja hartsi voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita ja limakalvoärsytystä allergisille.
Sinikka Piippo, Elivoimaa puista
Männynneulastee
- Laita mukiin vihreitä neulasia, joista tummat suojukset ovat poistettu.
- Kaada neulasten päälle kiehuvaa vettä.
- Kun havujen väri alkaa haaleta, on juoma valmista.
- Juoman voi maustaa sitruunalla ja hunajalla.
- Litraan vettä menee n. 2 kourallista männynneulasia.
Männynneulastee hauduttaen
- Ota tuoreet männynneulaset, poista niistä tummat suojukset ja leikkaa ne halutessasi silpuksi.
- Keitä kattilassa vettä.
- Lisää havut kiehuvaan veteen ja anna niiden kiehua 20 minuuttia.
- Jätä keitos hautumaan seuraavaksi 20 minuutiksi.
- Siivilöi tee ja lämmitä se, kun haluat nauttia sitä.
Voit maustaa teesi sitruunalla ja hunajalla. Haudutettu tee on punertavampaa ja voimakkaamman makuista, kuin pikaversio.
Professori Toivo Rautavaara kertoo kirjassa Idätä itse Saksan armeijan ehkäisseen keripukkia talvella 1941-42 idättämällä miestä kohden 50 g rukiinjyviä ja tarjoamalla männyn havuista keitettyä teetä.
Mikäli tämä tee oli makuusi, käy kurkkaamassa myös joulukuusimehun ohje tästä blogista.
Taitaa olla kyseessä paljon tärkeämpi aine, kuin mitä meille on kerrottu. Katso männynneulasiin liittyviä patentteja ja yrityisesti Suriman-nimiseen yhdisteeseen, jota saadaan männynneulasista.
Korealaiset tekivät lääketieteellisen koesarjan, jossa tultiin sellaiseen tulokseen, että kuumassa vedessä haudutettaessa, neulasista saadaan paremmin irti antioksidantit. Vitamiineja menetetään hieman kuumassa, mutta muissa ainesosissa saadaan parempi hyöty.
Todella mielenkiintoista. Taannoin Suomen Kuvalehdessa oli myös aihetta sivuava artikkeli (jota en päässyt lukemaan loppuun).
Aine on Suramin.
Hei! Jäin tollona ihmettelemään, mitkä ovat “tummat suojukset”. Voinko siis tehdä tuon teen väärin tai kerätä vääränlaisia neulasia?! Miten sitten männyn kerkät? Onko niissä samoja aineita kuin neulasissa ja miten niitä pitäisi käyttää? Minnaliisa
Ohjeen tummilla suojuksilla ymmärrän itse olevan kyse havujen kannan tummasta osasta,s iitä mistä havu on puussa kiinni.
Männynkerkkiin en ole vielä kerennyt perehtymään 🙂
Kuuntelen juuri yhtä podcast/videota, jossa Kalevi Korento antaa neulasteeohjeen, johon voi laittaa saman määrän männyn- ja kuusenneulasia. Kuusen ovat lyhyempiä, joten suhde on oikea. Teelusikallinen pilkottuna kuppiin, kuumaa vettä päälle, pari minuuttia hauduttaa, ja siivilöi neulaset pois ja juo. Kuulemma suomalaiset on tällaista juoneet o 1000 vuotta sitten.
Hän korostaa, että EI SAA KEITTÄÄ, koska silloin neulasista alkaa irrota muita aineita, jotka ovat jopa myrkyllisiä.
Kiitos tästä, mielenkiintoinen tieto.