Neljäskin katoaa

*Arvostelukappale saatu

Neljäskin katoaa
Eeva Klingberg
2026
Kumma

Lukiessani kirjan kuvauksen, jossa mainittiin perhekoti, lähiöstä sinne sijoitettu värillinen poika, pieni paikkakunta ja se, ettei ketään kiinnosta mitä sijoitetuille nuorille tapahtuu, tiesin heti, että halusin kirjan hyllyyni.

Tämä on nuortenaikuisten dekkari ja kirjassa on kohtauksia, jotka ovat raakoja. En suosittele kirjaa lapsi lukijoille tai sellaisille joita dekkareiden aihepiiri karmii.

Suosittelen säästämään tämänkaltaiset koukuttavat kirjat oikeaan ikävaiheeseen (yläasteelle?), pienemmille lapsille on kasapäin laadukasta suomenkielistä kirjallisuutta, vähän vanhemmille sitä on ilmeisesti vähemmän ja siksi siihen ikään sopivia kirjoja ei mielestäni kannata ahmia ennakkoon, vaan säästää tulevaksi herkkupalaksi.

Kirjan nimi, Neljäskin katoaa, toi mieleeni dekkarikuningatar Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -kirjan nimen. Kirjassa oli samaa se, ettei syyllinen ollut itsestään selvä ja ettei kukaan kirjan henkilöistä ollut vain paha, vaan ihmisissä oli monta puolta ja heidän taustansa saattoivat kertoa osan heidän vaikuttimistaan. Tämä kirja oli raa’emman kuvailevampi kuin Christien tuotukset.

Sijoitetuista lapsista on aika vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ihmisillä ei aina ole käsitystä moninaisista syistä miksi lapsi sijoitetaan pois kotoaan eivätkä he ole välttämättä pysähtyneet miettimään miltä tuntuu tulla riuhtaistuksi tutuista kuvioista täysin uusiin ympyröihin. Tämän lisäksi sijoitetuille lapsille ja heidän lähipiirilleen on hyvä olla erilaisia kirjoja, joissa aihetta käsitellään.

Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että kirjan kuvaukset sijoitetuista lapsista ja mehiläistenhoidosta olivat asiallisia ja todenmukaisia. Kirja ei selitä puhki, säälittele tai tee sijoitetuista ja heidän tarinoistaan siirappisia tai epäuskottavia.

Kirjassa mainitaan hatkanoret eli nuoret jotka luvatta poistuvat sijoishuoltopaikastaan. Kirjan maalaama kuva on oikea; ketään ei kiinnosta. Hatkanuoret joutuvat kamalien rikosten uhreiksi ja se laitetaan heidän syykseen. Voisi ehkä sanoa, että todellisuus on julmempi kuin kirjassa.

Aikuisten välinpitämättömyyteen oli ainakin kolme syytä:
1. Kadonneet olivat poikia eivätkä tyttöjä.
2. Heidät oli jo aikoja sitten leimattu häiriköiksi.
3. He olivat juuri niitä nuoria, joista aikuiset eivät muutenkaan jaksaneet välittää.

Neljäskin katoaa, Eeva Klingberg

Vaikka osaltaan kirja ehkä poistaa ennakkoluuloja sijoitettuja lapsia kohtaan, vahvistaa se toisaalta niitä. Olisin hyvin varovainen kirjoittaessani tämmöisistä teemoista, ettei hahmot ylläpidä ja vahvista ennakkoluuloja.

Kirjassa sivutaan mehiläistenhoitoa ja varroapunkkien torjuntaa. Kurkkaa alta vanha videoni aiheesta.

Leave a Comment