Paljonko maata omavaraiselle perheelle?

Usein esitetään kysymys, paljonko maata tarvitaan omavaraiselle perheelle. Vastaukseen vaikuttaa perheen koko, ruokailutottumukset, kasvuvyöhyke, mikroilmasto, maaperä ja lukuisat muut seikat. Olen kuitenkin kerännyt eri lähteistä erilaisia arvioita siitä, miten paljon maata tarvitaan omavaraisteluun.

Seikka, jota eri lähteissä ei huomioitu oli villin luonnon vaatima tila. Järjestäthän pölyttäjille ruokaa, linnuille pönttöjä ja ötököille elintilaa? Tarvitset niiden kaikkien apua viljelläksesi menestyksekkäästi.

Omasta maasta -kirja, Linde & Granefelt, kirjan mukaan 500 neliöinen kasvimaa riittää takaamaan nelihenkisen perheen vuoden vihannekset sekaruokaa syövälle perheelle. Kirja on tehty Ruotsin oloihin, joten sadon määrä saattaa meillä olla toinen.

Meille oheisen listauksen ruokien määrät ovat vääriä, meillä ei mene 20 kiloa pinaattia edes kahdessa vuodessa. Tosin syy tähän on varmasti osittain se, ettemme ole sitä kasvattaneet. Mikäli pinaatti olisi omasta maasta, olisi varmasti sen käyttö suurempaa.

Kirjassa oli laskelmat eri vihannesten ja juurenten tuotolle per neliömetri. Olen koonnut ne oheiseen kuvaan.

Unelma omavaraisuudesta -kirja

Kirjan kirjoittajat aloittivat omavaraistelun näin:

1 Vuosi

Porkkanaa
Salko- ja taitepapua
Lehti- ja rucolasalaattia
Kelta- ja punasipulia
Mangoldia ja pinaattia
Tilliä, persiljaa ja ruohosipulia
Kesäkurpitsaa
retiisiä ja hernettä
(Perunaa toisen perheen kanssa, toisen perheen perunamaassa)

2 Vuosi

Palsternakkaa
Härkäpapua
Keräsalaattia
Valkosipulia
Basilikaa, minttua ja oreganoa
Avomaankurkkua
Lehti-, kyssä- ja parsakaalia
Kurpitsaa ja talvikurpitsaa
(Tomaattia ja kurkkua kasvihuoneessa)

3 Vuosi

Punajuurta ja keltajuurikasta
Kukka- ja punakaalia
Lanttua
Maissia
Timjamia, rosmariinia ja salviaa
Maa-artisokkaa
(paprikaa ja chiliä kasvihuoneesta)

Kirjan mukaan sato neliömetriltä maata:

Perunaa 1,2 kg
Porkkanaa 3,4 kg
Lanttua 2,4 kg
Palsternakkaa 2,5 kg
Punajuurta 2 kg
Sipulia 6,4 kg
Keräkaalia 3,5 kg
Parsakaalia 0,5 kg
Kukkakaalia 0,9 kg
Taitepapua 0,8 kg

Suomen Luonto 5/95

Perheelle ravinto omasta maasta -artikkeli kertoo että ihmisen energia tarve täyttyy jos hän syö päivässä runsaan kilon jauhoja. Oloissamme yhden ihmisen leivän viljelemiseen tarvittaisiin meidän oloissamme noin kaksikymmentä aaria eli 0,2 hehtaaria, mikäli hän söisi kilon jauhoja päivässä.

Artikkelissa todetaan, ettei ihminen elä pelkillä jauhoilla. Mikäli ihminen eläisi kasvisravinnolla, riittäisi viisi aaria hänen ruokansa viljelyyn, jonka lisäksi tulisi vielä hedelmätarha, mansikkamaa, kanitarha ja sen semmoista. Kokonaisuudessaan tuo parikymmentä aaria olisi riittävä.

Suomen Luonnon artikkelissa muistutetaan, että kylmässä ilmastossamme sato voi joskus epäonnistua. Tähän ratkaisuksi tarjotaan eläintenpitoa jossa hyödynnetään eläinten lanta, maito ja liha.

Artikkeli laskee, että mikäli 5 aaria menee kasvimaahan, niin viisitoista aaria voisi olla kanojen, ankkojen, hanhien, vuohien tai lampaiden käytössä. Viisihenkiselle perheelle ehdotetaan myös lapinlehmää, joka pitäisi perheen maidossa, voissa ja kermassa. Sen rehuntuotantoon riittäisi kuulemma vajaa hehtaari peltoa. Lehmiä vain ei pitäisi ymmärtääkseni pitää ilman lajitovereitaan.

Perheen ravinto omasta maasta -kirja

Suomen luonnon jutussa viitataan Perheen ravinto omasta maasta -kirjaan vuodelta 1934 (Erkki Kinnunen). Kirjassa kerrotaan, että 7 henkisen perheen ruoan kasvattamiseen riittää 3 hehtaaria. Tällöin tila tuottaa ruoan (poislukien sokeri) lisäksi hiukan villoja ja pellavia vaatteita varten.

Kirjassa on kerrottu, että tilanhoitaminen vie aikuisten ajan kahtena kesäkuukautena, muun ajan toinen vanhemmista on kiinni eläinten hoidossa ja toisella aika menee mm. metsätöissä.

Kotieläiminä tässä tapauksessa on ilmeisesti lehmä, sika ja kanoja sekä mehiläisiä.

Suomalainen puutarhakäsikirja

Kirja Suomalainen puutarhakäsikirja (Riikonen, Asikainen) kertoo, että omavaraoisuuden takaamiseksi tulisi henkeä kohden olla yksi omenapuu, 1-2 luumu-, kriikuna- tai kirsikkapuuta sekä 3-4 marjapensasta.

Kirjan mukaan yksi omena- tai päärynäpuu tarvitsee tilaa latvukselleen n. 20 m2, kirsikat, luumut ja kriikunat n. 15 m2 ja marjapensaat n. 3 m2. Jos marjapensaat istutetaan puiden alle, yhden henkilön tarpeita vastaavan hedelmä- ja marjatarhan pinta-alaksi saadaan 70 m2.

Kasvimaata tarvitsee kirjan perusteella 50 m2 per henkilö sekä saman verran perunamaata. Lisäksi mansikkamaata voisi olla 10 m2 henkilöä kohden.

Näiden lisäksi olisi oltava komposti jonka vieressä voi kasvattaa muutamia kurpitsan taimia. Myös kasvihuone ja kasvilava ovat avuksi ruoan kasvattamisessa.

Kasvilavat Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa

Lavaviljelystä apua

Itse olen aloittanut viljelyn otollisemmalla kasvuvyöhykkeellä Helsingissä. Tuvalla voisin pidentää kasvukautta esimerkiksi kasvulavoilla. Näin saisin satoa pidemmän aikaa ja enemmän. Lisäksi voisin onnistua lajikkeiden kanssa, jotka eivät täällä ehkä muuten menestyisi.

Nyrkkisääntönä yleensä mainitaan, että maanpinnan nosto 20-40 cm ympäröivää aluetta ylemmäs muuttaa alueen mikroilmaston olosuhteita yhden kasvuvyöhykkeen verran edullisempaan suuntaan.

Puutarhan parhaaksi -kirja, Leena ja Heikki Luoto

Kurkista tästä blogista Lavatarhuri -kirjan esittely ja siinä esiintyvän Hirvihaaran kartanon lavatarhan kuvat sekä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan esittely.

Kuinka paljon aikaa kuluu?

Omasta maasta kirjan mukaan sadon eteen tulee varautua työskentelemään päivittäin vähintään tunnin verran. Keväällä valmistelutöiden ja kylvöjen aikaan, sekä loppukesällä sadonkorjuun aikaan aikaa menee enemmän. Lisäksi sadon säilöminen talven varalta vie oman aikansa.

Omaan korvaan tunnin päivittäinen työskentely kuulostaa hyvin pieneltä ajalta. Viimeiset kuivat ja paahteiset vuodet ovat näyttäneet, että esimerkiksi kasteluun menee hyvä tovi vaikka kaikkea ei päivittäin kastelisi.

Noin pieneen työmäärään päästäkseen homman pitää varmasti olla hyvin suunniteltu, kaiken valmista ja oman osaamisen on oltava kohdallaan. Lisäksi tuo tunti pitäisi olla häiriötöntä työskentelyaikaa, mikä ei näin pikkulapsiperheessä useinkaan toteudu.

Miten kasvattaa ruokaa?

Kirjan Omasta maasta mukaan keittiöpuutarha jakaantuu 10 osioon.

Keittiöpuutahan 10 osaa:

  • Kasvihuone
  • Komposti
  • Monivuotiset vihanneskasvit
  • Hedelmä- ja marjatarha
  • Yrttimaa
  • Koristekasvit ja nurmikko
  • 4 alaa kiertoviljelyyn

Tähän lisäisin vielä

  • Sieniviljelmä

Lisäksi kirjassa muistutetaan, että on turhaa kasvattaa suurta satoa, mikäli ei ole sille säilytyspaikkaa. Perunaa ja juureksia varten maakellari tai vastaava säilytyspaikka, kuivatut sipulit ja maustekasvit sen sijaan säilyvät kuivassa lämpimässä asunnossa hyvin.

Sadon kasvattamisen ja säilyttämisen lisäksi on tärkeää uhrata useampi ajatus sadon käsittelylle eli sille vaiheelle, kun sato on valmis ja se pitäisi saada käsiteltyä varastointia varten. Perunat pitää viedä kellariin, marjat mehustaa ja pakastaa ja niin edespäin.

Ruoan kulutuksen määrä

Kirja neuvoo miettimään perheen vihannesten kulutusta seuraamalla tavallisen viikon kulutusta ja kertomalla sen 52:lla. Tämä pitää mielestäni osittain paikkansa, perunan kulutuksessa on ainakin meillä huikea piikki uusien perunoiden aikaan, samoin marjoja menee pensaista satoaikaan paljon enemmän, kuin niitä menee talvikaudella pakastimesta tai hilloina.

Satokauden aikaiseen herkutteluun olisikin hyvä varautua ekstra määrällä kyseistä herkkua. Meillä esimerkiksi karviaiset ovat kaikkien herkkua suoraan pensaasta syötynä. Hillona ne uppoavat jonkin verran, mutta pakastemarjoina niitä syön usein yksin. Meille siis karviaiset ovat pääasiassa tuorekäytössä ja silloin niitä kuluu todella paljon.

Satokausi

Pitkä satokausi takaa tuoreen ruoan saatavuuden. Satokauden pidentäminen onnistuu esimerkiksi kasvihuoneen ja lavatarhan avulla.

Lisäksi eri lajikkeet kypsyvät käytettäväksi eri aikaan. Kesä- ja talvikurpitsat kypsyvät käytettäväksi eri aikaan lisäksi niiden säilyvyydessä on eroja. Myös esimerkiksi perunoissa, porkkanoissa on eri lajikkeita heti tuoreena käyttöä ja varastointia varten.

Mikäli haluat seurata miten eri omavaraistelijat tekevät Suomessa niin tule seuraamaan #suuntanaomavaraisuus -sarjaa.

13 thoughts on “Paljonko maata omavaraiselle perheelle?”

  1. Tuo vuoden 1934 juttu on ehkä todellisiin oikeaa omavaraismaataloutta aikakaudelta jolloin maatalous perustui omavaraistalouteen, kaupasta ei silloin paljoa ostettu koska tarjonta oli vähäisempää ja kalliinpaa.
    Olen joskus lukenut saman laskelman ja arvion maa-alasta vuoden ollessa jotain n. 1920- luvun alku. Silloin oli menossa sisällissodan jälkeinen maan jako ja myynti.
    Kasvihuone on nykyaikaisessa omavaraistelussa tärkeä, sen sisällä kasvuvyöhyke siirtyy sinne minne haluaa tai tarvitsee, sadon määrä on suuri.
    Siellä voi hämmästyttävän hyvin suojautua tuholaisilta, vaikkapa kaalin. Ja muutenkin, mm kukkakaali tarvitsee paljon lämpötunteja ravinteiden lisäksi. Kaalien kasvattaminen Suomessa avomaalla ilman teholannoitusta on hiukan rajoilla lämpötuntien osalta. Kasvihuoneessa kasvaa hyvin kuten moni muukin asia.
    Joitakin huomiota kasvihuoneen suunniteluun: kottikärryn kokoinen ovi, siitä on valtavasti hyötyä eri vaiheissa. Lämpö ja kosteus, tuuletuksen kannattaa toimia hyvin ja olla tarpeen mukaan mahdollisuus varjostaa. Esim. vaikkapa toukokuun aurinko voi helposti nostaa isohkonkin kasvihuoneen lämmöt yli 50 asteen, ei hyvä. Siihen auttaa hyvä tuuletus- ja varjostusmahdollisuus. Oltava kasvihuoneen ulkopuolella, niin tekevät ammattipaikatkin.
    Liiallinen kosteus varsinkin syksyisin, ei hyvä kasveille.
    Tuossa jossain ohjeessa vuohi/lammas muutama aari, ei riitä mitenkään kesän laitumeksi!??
    Ja tottakai, satoa pitää saada säilöttyä: tuottaa ja varastoi.
    Siinä se yksinkertaisuudessaan ☺️.

    Reply
    • Vuonna -34 oltiin tiukasti kärryillä mitä kaikkea tarvitaan tuottamaan sato perheelle. Itse olen nyt kokeillut viljelyä eri paikoissa ja on kyllä paikoilla isoja eroja. Helsingissä palsta-alue oli hyvällä paikalla, multavaa ja kaikkea semmoista. Täällä taas lämpösuma, varjostus ja maapäre ovat ihan erilaisia. Kaikki vaikuttaa lopputulokseen, samoin sää joka on ollut hyvin vaihtelevaa.

      kiitos taas hyvistä vinkeistä 🙂

      Reply
      • Oma kokemus on että 5-6 aarin kasvimaalta saa paljon. Jos kasvattaa useita eri kasvilajeja ja lajikkeita saa talveksi monipuolisen varaston kaikenlaista kivaa. Tuon kokoisella kasvimaalla ei kuitenkaan saa perunaa ns. 365pv ja siemenet.
        Lisäksi meillä on ollut 60m2 kasvihuonetta, aivan korvaamaton. Siltä alalta siellä on saanut satoa vastaten 2-4 aaria avomaata.
        Siksi puhun niin vahvasti kasvihuoneen puolesta. Toki, siinäkin on ne omat ongelmansa.
        Nuo eläinten tarvitsemat laitumet, niissä pitää aina laskea kesän laidun ala plus niittoala talven rehuille. Osin ne voi tietenkin olla päällekkäin. Lisäksi tarvitaan vielä vaihtoala, maan täytyy olla välillä levossakin. Jatkuva laidunnus kuluttaa laidunta eläinten jalkojen ja syömisen kautta sekä lisää loisien ja tautien määrää laitumella lannan yms takia.
        Puhuit eläimistä ostorehuilla. Kyllä se toimii niinkin, erittäin useat ostavat rehuja. Kunhan vaan luo suhteita niin pääsee melko edullisestikin. Ison heinäpaalin (muovi) saa 10-45 euron haarukalla kpl (me 10) ja se riittää hepalle noin 4 viikkoa ja 15 lammas/vuohi 10 pv. Noi on vaan suuntaa antavia aikoja, paalin tiukkuus ja heinän laatu ratkaisee.
        Me on vuosia hankittu kaurat 5 eur/35 kg ja se kestää 2-3 viikkoa talvella meidän gööriä.
        Jos puhutaan ötököistä ja linnuista, suurin ekoteko on perinteinen pienlaidunnus, sillä pelastetaan kaikkein vaarantuneinta, ja tärkeintä, bioversiteettiä eli keto/hakamaa/niitty-ympäristöä. Se on kaikkien pölyttäjä pörriäisten ydinelinympäristö.
        Aikasemmin Suomi oli täynnä pienlaidunnusta joka ylläpiti em asioita koko kasvi ja ötökkäkirjollaan. Nyt on toisin. Ötökkähotellit eivät tilannetta pelasta, eikä järjettämyys raivaussaha. Suomesta on kadonnut 10tuhansia hehtaareja em käytössä olleita maita, ne on nykyään puupeltoina kaupunkilaisten hiilinieluina jotta elämä voi jatkua entisellään, mitäpä sitä muutamasta ikävästi pörisevästä kimalaisesta.
        Eli on ekoteko jos vaikka metsälaitumella on muutama vuohi tai lammas ja talvi ostorehuilla.
        Minä olen todella iloinen kun meillä 7ha pelloista vain 1ha on salaojitettu ja loput perinteisesti ojitettu. Jopa 3ha sarkaoja pelto/niitty. On mahdollinen koti monelle eri lintu/ötökkä tirriäiselle ☺️
        Jos teidän tupa olisi tuossa lähimaastossa niin rehut olisivat voineet tulla meiltä. Oltaisiin rahdattu hepalla vaikkapa 200 seipäällistä.☺️.

        Reply
        • Vinkki perunoiden säilytykseen talven yli ilman maakellaria:
          Otetaan esim 45 tai 65 ltr Ortexin saavi, kaivetaan sille 3/4 syvyinen monttu. Laitetaan saavi monttuun ja täytetään ympärys ja tehdään lopusta laakea kaulus saavin ympärille.
          Perunat laitetaan multaisina saaviin ja peitetään saavi 100mm routaeristeet levyllä. Levyn päälle voi tehdä pienen harjakattoisen katteen.
          Lähiympäristöä voi peittää havuilla yms roudalta suojaavalla.
          Talvipakkasella tyhjennä saavi kerralla (45ltr hyvä silloin) jotta perunat ei jäädy.
          Usean saavin avulla saa isonkin sadon talteen.
          Nykyaikainen mukaelma vanhan ajan perunakuopasta.
          Kesällä saaveilla on muuta käyttöä ☺️
          Soveltuu myös muidenkin juuresten säilömiseen.

          Reply
          • Meillä oli tämän tyyppinen ratkaisu suvun Saimaan mökillä viileäsäilytykseen kesällä 🙂

        • Helsingissä naapurilla on viljelyssä 2 aaria todella edullisella paikalla ja sato on todella hyvä, vaikka hän ei olekaan pyrkinyt maksimoimaan sitä. Hänellä kasvukausi alkaa aiemmin kuin meillä ja päättyy paljon myöhemmin. Vyöhykkeillä on siis eroja.

          Tänä vuonna aiomme pienesti kokeilla kasvihuoneviljelyä ja toivomme sen kasvattavan satomäärää, laatua ja lajikkeita. Tosin esikasvatusta emme juurikaan voi tänä vuonna harrastaa, joten siinä on omat haasteensa.

          Olisi ihana saada lampaita tai vuohia tai….jotain. Ehkä niiden aika koittaa joskus. Tosin täällä meillä päin nuo heinien ja muiden hinnat taitavat olla tuon hintahaarukkasi yläpäässä, seikka josta kukkaro ei tykkää.

          Reply
  2. Nyt oli tiukkaa asiaa😁. Tarvittavissa pinta-aloissa on hyvä ottaa huomioon, että toiset farmarit on tumpelompia kuin toiset☹️. Kaikki eivät osaa maksimoida tilan käyttöä.

    Villivihanneksilla, kalastamisella ja metsästämisella tarvittu pinta-ala pienenee.

    Omasta maasta – kirja on aivan ihana. Usein tulee selattua sieltä yhtä sun toista.

    Reply
    • Aivan totta ja viljelijöiden lisäksi myös maaperällä, paikan sijainnilla jne on vaikutusta. Noista kirjoista voi ottaa esimerkkiä, kun alkaa miettimään omaa tarvettaan. Jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen laajentaa huomattavasti ruokavaliota 🙂

      Reply

Leave a Comment