Pelkkahirren sahaaminen

Vanhan pihapiirin omistajan on hyvä varautua tuleviin korjauksiin ja uudisrakennelmiin. Joutuessamme kaatamaan pihasta muutaman jykevän kuusen teimme rungoista pelkkahirsiä. Me tulemme todennäköisesti tarvitsemaan muutaman hirren hirsinavetan sisäosien kunnostukseen.

Olemme tarvinneet (osto)hirsiä mm. tuvan kengitykseen

Pelkka on hirsiaihio, joka on tehty veistämällä tai sahaamalla. Pelkkatukista on poistettu kaksi sivua, jolloin rakennuksen ulko- ja sisäpuolelle tuleva hirsi on sydänpuuta. D-hirsi on vain toiselta puolelta pelkattu hirsi.

Lisätietoja videosta:

  • Moottorisahassa olevan laitteen nimi on jigi (Logosol)
  • Tukkien sahaus voi sulattaa/vaurioittaa sahan
  • Sahan laippa on 16 tuumaa, se saa olla pidempi
  • Sahan koneteho on 52 cc
  • Sahan piikit on viilattu samaan kulmaan, kuin puita kaadettaessa. Nykyisen kokemuksen perusteella alle 10 asteen kulma on parempi.
  • Sahan purupiikkejä on lyhennetty huomattavasti
  • Ohjuri on itse rakennettu kahdesta laudasta
  • Puun sydän pyritään saamaan keskelle puuta
  • Käytä ympäristöystävällistä ketjuöljyä, niin sahanpurua voi paremmin jatkokäyttää
  • Tähän tapaan kannattaa työstää vain suuria puukappaleita, lautojen sahaaminen tms. näin ei ole kannattavaa

Sahoihin saa erilaisia ketjuja. Halkaisuketjussa oleva alle 10 asteen kulma on pituussuuntaisiin sahauksiin paras.

Olemme kuulleet, että ympäristöystävällinen ketjuöljy saattaisi aiheuttaa puun homehtumista kun öljy homehtuu, mutta meillä ei ole asiasta parempaa tietoa. Ottaisimme mielellämme vastaan kokemuksia aiheesta.

Tähän työhön ei kannata varata sitä parasta sahaa, sillä sahan hajoaminen on todellinen riski.

Hirsien sahaaminen vie todella paljon aikaa ja siitä tulevan sahanpurun määrä on suuri. Moottorisahan ketjuöljyllä on väliä, mikäli aiot hyödyntää purua pihamaalla kannattaa ketjuöljyksi valita ympäristöystävällinen ketjuöljy, joka hajoaa luonnossa.

 

Vaikka olen valittanut romuista, joita rakennuksista on löytynyt, löytyy sieltä myös aarteita, kuten alakuvassa oleva kuorimarauta. Terävällä kuorimaraudalla oli helppo kuoria tuoretta puuta. Siistiä jälkeä syntyi nopeasti. 

Pinosimme hirret taaplattuina (kasa, jossa on puurimoja välissä takaamassa ilman vapaan liikkumisen) odottamaan käyttöä. Ennen käyttöä tarkastamme vielä hirsien suoruuden ja tarvittaessa suoristamme ne sahalla.

Kun pinoat painavia hirsiä kasaksi, niin uhraa hetki aikaa ja mieti minne kasan sijoitat. Olemme nyt siirtäneet kasaa kahdesti ja kolmas kerta on tulossa. Hirret ovat edelleen liian raskaita minulle nosteltaviksi, joten Kaj pyytää taas kaveriaan auttamaan hommassa. Älkää edes kysykö, millaisessa pulassa olisimme ilman vahvoja tuttuja.

Navetan pääty ja linnunpönttö

Vanha hirsinavettamme pääsee kunnostuksen kohteeksi vuoden-parin sisällä ja siihen mennessä tekemämme hirret ovat kuivuneet käyttövalmiiksi. Kuvassa näkyvä navetan pääty on ainoa, jossa on hirsipinta näkyvillä, muutoin navetta on lautaverhoiltu.

Hirsirakennukset kestävät hyvin aikaa oikein hoidettuna, mutta joskus ne täytyy kengittää uudelleen. Kengittäminen on vaatimaton ilmaisu sille, että hirsiä vaihdetaan. Termi saa homman kuulostamaan helpolta ja nopealta, mitä se ei ole. Rakennusta kengitettäessä se nostetaan osittain ilmaan tunkeilla, niin että hirret päästään vaihtamaan.

Toivon, ettemme joudu kengittämään navettaa, sillä omaa kengitysvuoroaan odottaa pihassa oleva vanha savusauna. Sen vuoro, mikäli kaikki sujuu kuten on aiottu, on tänä vuonna.

Tässä on taas yksi askare, joka on vienyt runsaasti aikaa. Kysymykseen kannattiko työ on helppo vastata: Ei, tässä ei ollut mitään järkeä taloudellisesti tai ajankäytöllisesti. Mutta tässä oli järkeä harrastuksena, itsensä haastamisena ja uuden oppimisena. Lisäksi paksujen runkojen liikuttelu kohottaa lihaskuntoa monipuolisemmin, kuin salilla käynti.

Jatkokysymys on luonnollisesti aikooko Kaj tehdä lisää hirsiä ja vastaus siihen on kyllä, tämä tapa soveltuu hyvin suurien runkojen työstämiseen. Tupaamme sisäkatoksi tulleet tuppeensahatut laudat sen sijaan ostimme.

Tavatessamme vitsailin nauttivani hirsien vetämisestä, viitaten mieltymykseeni nukkua, valitettavasti Kaj olettaa siltä pohjalta minun rakastavan myös hirsien kantamista, raahaamista, pinoamista (listaa voisi jatkaa) ja sitä touhua onkin riittänyt. Täytyy tosin tunnustaa, että hirsien kanssa jumppaaminen on vahvistanut mukavasti lihaksia ja tätä vauhtia kun jatkamme, niin voin jonain päivänä olla äärimmäisen vahva tukkijätkä.

Vaihdetut hirret erottuvat sisäpuolelta selkeästi.

Videon pääset katsomaan täältä https://www.youtube.com/watch?v=JCKDlcutgZg

Sinua voisi myös kiinnostaa kirjoitukset tukkikärry ja lankkujen sahaaminen.

9 thoughts on “Pelkkahirren sahaaminen”

  1. Taitais multa jäädä tollaset tekemättä, en koskaan ole ollut erityisen hyvä puutöissä. 😀

    Reply
    • Pienet pihahommat ovat usein pakollisia, tämä on yhden sortin vapaaehtoista harrastamista 🙂

      Reply
  2. Teette arvokasta työtä, kun korjaatte ja kunnostatte vanhaa. On se kovaa hommaa. Vanhan pihapiirin kunnostaminen on pitkäaikaista puuhaa, siinä tarvitaan kärsivällisyyttä ja voimia, niin fyysisiä kuin henkisiäkin voimia. Yritähän välillä vetää hirsiä 🙂
    Olipa mielenkiintoinen postaus.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    Reply
    • Kiitos Tuula. On tässä hommaa, mutta on myös upeaa nähdä miten homma vähitellen etenee 🙂

      Reply

Leave a Comment