Pihan perinnekasvit -kirja

Jutussa affiliatemainos-linkki, mainoslinkit on merkitty *-merkillä
Arvostelukappale on saatu kustantajalta

Pihan perinnekasvit, Ulla Salo ja Pertti Salo.

Pihan perinnekasvit
Ulla Salo ja Pertti Salo
Minerva
2020

Hanki omasi täältä *Pihan perinnekasvit

Kirjan rakenne

Tykkään aloittaa tietokirjojen lukemisen sisällysluettelosta, sillä tavoin saan nopean käsityksen siitä, mitä kirja tulee minulle antamaan. Ohessa siis kirjan sisällysluettelo

Sisällys:

Ensin kerrotaan mitä ovat perinnekasvit ja perehdytään niiden historiaan muunmuassa vanhojen kirjojen avulla. Tämän jälkeen esittelyvuoronsa saavat niin vanhat rohdoskasvit kuin yksi- ja monivuotiset koristekasvit. Tämän jälkeen mennään perinnepuihin ja pensaisiin käsitellen myös vanhat ravinto- ja hyötykasvit. Kasvien esittelyn jälkeen kirja kertoo perinnekasvien saatavuudesta ja suojelusta. Lopussa on kattava kirjallisuusluettelo sekä hakemisto.

Kirjan alussa kerrotaan hyvin mielenkiintoisesti perinnekasveista ja maamme historiasta. Nämä lyhyet pätkät ovat äärimmäisen mielenkiintoisia ja napakasti kirjoitettuja. Ja ehdottomasti lukemisen arvoisia.

Jokaisen luvun alussa on lyhyt alustus kyseisessä luvussa käsiteltävien kasvien historiasta. Ohessa pieni pätkä luvun perinnepuita, pensaita ja köynnöksiä alustuksesta:

Vanhojen pihojen tyypillisiä puita ja pensaita Alangon (1998) mukaan ovat: pihdat, katsura, siperiansembra, makedonianmänty, korkkipuu, tuohituomi, japaninsiipipähkinä, suomenpihlaja, tammet, happomarjat, hernepensaat, orapihlajat, vihmat, sorvarinpensaat, tyrni, kuusamat, kultasade, mahonia, paatsamat, karviainen, mustaselja, villa-, kiilto- ja koiranheisi, marjakuuset ja vaahterat niiden lisäksi, joita tässä teoksessa käsitellään.

Pihan perinne kasvit, Ulla Salo ja Pertti Salo

Kirjallisuus kohdassa on luonnollisesti esitelty kirjan lähdemateriaalia ja siellä on useampi 1600-luvulla julkaistu kirja. Lähteet ovat siis todella laajat ja antavat kirjan tiedoille uskottavuutta.

Kirjan ulkonäkö

Hivenen yllättäen kirja on pehmeäkantinen. Soisin tietokirjojen olevan kovakantisia, sillä näitä tullaan lukemaan usein.

Kirjan kuvat ovat perinteisten puutarhakirjojen tyylisiä, joissain kohdissa kuvistus on todella hyvää ja joissain kohdissa olisin toivonut siltä hivenen enemmän.

Taitto ja eri kasvien esittely ovat selkeitä.

Kenelle kirja on tarkoitettu

Pihan perinnekasvit kirja sopii aloittelijasta pidemmälle edenneille kattavaksi hakuteokseksi oloissamme hyvin viihtyvistä kasveista. Lisäksi se kertoo mielenkiintoisesti kasvien ja pihan hoidon historiasta Suomessa.

Miksi haluaisit lukea tämän kirjan?

Tämän teoksen luettuasi tiedät esimerkiksi kuinka kauan Caatuvaisen Taudin Juuri on ollut pihojemme kaunistuksena. Kysehän on siis Tarhapionista, joka tunnettiin Suomessa 1600-luvulla tuolla lääkekäytöstä kertovalla nimellä.

Erilaisten knoppitietojen lisäksi saat tietää mitkä kasvit viihtyvät pihalla ilman suurempaa hoitoa. Helppohoitoinen ja luonnonmukainen puutarha on monen unelma ja tämän kirjan tiedoilla olet jo todella pitkällä.

Mitä lukijana saat?

Lukijana saat todella paljon tietoa kasveista ja niiden historiasta. Valitettavasti kirjassa jätetään kertomatta, että siinä esitelty Japanintatar on nykyisin on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Miksi tämä kirja puhuttelee minua?

Meillä on vanha tupa, jonka pihapiiriin haluan hyötykasvien lisäksi vanhaan pihaan sopivia kasveja. Oma tietämykseni muista kuin hyötykasveista on hyvin rajallinen ja siksi olen kaivannut tämän kaltaista opusta, joka kokoaa vanhaan pihaan sopivat kasvit yhteen paikkaan.

Kirjassa on toki myös vanhoja hyötykasveja. Tiesittekö, että latva-artisokkaa on viljelty Lounais-Suomen muutamissa kartanoissa säännöllisesti 1800-luvulla? Silloin kasvi tunnettiin myös nimillä mykeröartisokka ja kupuliartisokka.

Kirja ja vanhan talon piha

Vanhojen talojen kunnostamisesta perinteisin menetelmin on jo pitkään puhuttu. Moni tiedostaa vanhojen rakennusten kulttuurillisen arvon. Nyt on aika kiinnittää enemmän huomiota vanhojen talojen pihoihin.

Jo muutamilla kasvivalinnoilla saa vanhan talon pihaan menneen ajan henkeä. Lisäksi monet perinnekasveista ovat helppohoitoisia ja kestäviä, seikkoja joita arvostaa vanhaa taloa remontoidessa.

Tiesitkö, että ruohovartisen humalan juurakko voi elää jopa tuhansia vuosia? Kuningas Kristofferin maanlaki vuodelta 1442 määräsi humalasalkojen määrän kussakin talossa. Velvoite oli voimassa aina vuoteen 1915 asti. Tämä on yksi syy, miksi haluaisin omaan pihaamme humalasalon, se vain kuuluu vanhaan pihapiiriin.

Kirja ja omavaraisuus

Mitä Suomessa on ennen viljelty ruoaksi? Luvussa Vanhoja ravinto- ja hyötykasveja luetellaan kasvuvyöhykkeellä 3 sijaitsevan Mäntsälän Alikartanon hyötykasvivalikoimaa:

Mäntsälän Alikartanon eli Frugårdin kartanon tilalla tiedetään viljellyn 1700-luvun puolessa välissä mm. iisoppia, kurkkuyrttiä, lanttua, sokerijuurta, tarhamaltsaa, pinaattia, retiisiä, palsternakkaa, puna- ja valkokaalia, sikuria, persiljaa, maa-artisokkaa, kaurajuurta, parsaa, pinaattia, porkkanaa, salko- ja pensaspapua, purjoa ja punajuurta.

Pihan perinne kasvit, Ulla Salo ja Pertti Salo

Samalla kasvuvyöhykkeellä olevina voimme ottaa oppia vanhoista ajoista ja miettiä oman kasvivalikoimamme laajentamista niin, että se sisältää edellä olevat kasvit. Mikäli ne onnistuivat ennen tällä vyöhykkeellä, niin mikseivät nytkin?

Kirja inspiroi kasvattamaan omaa hyötykasvivalikoimaa ja nostaa esille vähän unohduksiin jääneitä kasveja. Monipuolisuus on valttia myös omavaraistelussa, joten lajien määrän kasvattaminen vanhoilla hyötykasveilla on harkinnan arvoinen ajatus.

Hankkisinko kirjan?

Kirjahyllyssäni ei ole ollut vastaavaa kirjaa, josta olisin voinut lukea eri kukista. Lisäksi kaikkia kirjassa esiteltyjä hyötykasveja ei olla käsitelty kirjahyllystäni löytyvissä kirjoissa. Tämä kirja on siis ansainnut paikkansa kirjahyllyssä.

Oman kirjan saat hankittua täältä *Pihan perinnekasvit tai saman *E-kirjana.

Katso myös muut kirjavinkkini täältä.