Pölyttäjien ravintokasvit puutarhassa

Viime viikolla puhuttanut uutisointi hyönteisten tukalasta tilanteesta sai joukon omavaraisuusbloggaajia (lisätietoa klikkaamalla) kirjoittamaan aiheesta yhteiskirjoituksen. Tämä kirjoitus on osa tuota sarjaa. Linkit muiden postauksiin löytyvät tämän kirjoituksen lopusta. Somessa käytämme näistä kirjoituksista yleisesti käytössä olevaa hästägiä #miljoonaotokkatekoa.

Me halusimme nostaa omassa kirjoituksessa esille pölyttäjät ja sen, millaisia kasveja suosimalla voi niille luoda paremmat edellytykset menestyä. Pölyttäjien hoivaaminen on meille tärkeää, sillä ne huolehtivat ruokamme kasvamisesta pölyttämällä kasvit.

Hyönteisten ahdinko

Olemme riippuvaisia hyönteisistä ja pölyttäjistä. Niillä on oma tärkeä paikkansa ekosysteemissä ja meillä ei ole varaa menettää niitä. Ensin kuulimme uutisia mehiläisten joukkotuhosta. Sitten uutiset kertovat Ranskassa lintujen määrän supistuneen kolmanneksella viimeisen 15 vuoden aikana. Euroopassa peltolintujen määrä on puolittunut 30 vuodessa. Suomessakin on havaittu selkeää lintujen vähenemistä.Lintujen määrän romahtamisen syyksi on epäilty hyönteisten määrän radikaalia vähentymistä. Ilman ruokaa linnut eivät selviä. Ja samoin on meidän ihmisten laita.

Uusimpana on uutisoitu hyönteiskadosta. Vaikka kaikki hyönteiset eivät ole katoamassa, on osan elinolosuhteet heikentyneet huomattavan paljon.

Me tarvitsemme hyönteisiä niiden omalle paikalleen luonnonkiertokulkuun. Hyönteiset ovat paitsi pikkulintujen ruokaa, niin niillä monella on myös osansa siinä, että saamme ruokaa lautasillemme. Osa hyönteisistä pölyttää kasveja, joiden sato nautimme. Toiset hyönteiset taas pitävät kurissa tuholaisia.

Omat toimenpiteemme

Muuttaessamme tuvan pihamaata omien mieltymystemme mukaiseksi, olemme koettaneet huomioida myös luonnon tarpeet. Pyrimme jättämään pihalle villejä kulmauksia ja huomioimaan istutuksissa pölyttäjien hyvinvoinnin. Pari vuotta sitten aloitin syksyllä istuttamaan aikaisin keväällä kukkivia kukkia. Olen jatkanut erilaisten kukkien istuttamista, esimerkiksi saunatuvan edustalle istutin pölyttäjille mieluisia kasveja.

Tämän lisäksi olemme pyrkineet luomaan hyönteisille valtaisia “ötökkähotelleja” kasaamalla risu- ja kiviaitoja eri puolille pihaa.

Näiden toimien lisäksi pihamme on myrkkyvapaavyöhyke eli emme myrkytä tai käytä ns. kasvinsuojeluaineita.

Kaikkia kasveja emme ole hankkineet pihaamme kaupasta, vaan osa on peräisin siemenvaihtotapahtumista (klik) ja osan siemenistä taas olemme keränneet itse tuttujen pihoilta (klik).

Pölyttäjien suosimia kasveja

Pölyttäjien läsnäolo puutarhassa voi lisätä sadon määrän moninkertaiseksi. Puutarhassa tulisi olla mesi- ja siitepölykasveja koko kasvukauden ajan. Laaja valikoima erilaisia kasveja hyödyttää pölyttäjiä.

Keväällä kukkivista sipulikasveista helmililja antaa mehiläisille mettä ja krookukset puolestaan ovat hyviä kasveja siitepölynsä vuoksi.

Pölyttäjien ravintokasvit kevät ja alkukesä

  • Leskenlehti
  • Krookukset
  • Kevättähti
  • Talventähti
  • Helmililja
  • Sinililja
  • (Leppä)
  • Vaahtera
  • Omenapuu
  • Päärynäpuu
  • Luumupuu
  • Kirsikkapuu
  • Pihlaja
  • Herukat
  • Karviainen
  • Pensasmustikka
  • Mustikka
  • Puolukka
  • Juolukka
  • Aronia
  • Orapihlaja
  • Pajut
  • Pihlaja
  • Tuomi
  • Hevoskastanja
  • Sinililja
  • Kevättähti
  • Pitkäpalko
  • Ristikki
  • Ruusukvitteni
  • Akankaali
  • Voikukka

Pölyttäjien ravintokasvit kesä

    • Vadelma
    • Karhunvattu
    • Koristevadelma
    • Maitohorsma
    • Ruusut
    • Ajuruohot
    • Unikot
    • Kurpitsa
    • Kurjenpolvet
    • Iisoppi
    • Oregano/mäkimeirami
    • Timjami
    • Salvia
    • Kurkkuyrtti
    • Mintut
    • Tattari
    • Rantakukka
    • Sinilatvat
    • Apila
    • Hunajakukka
    • Keltalupiini
  • Raunioyrtit
  • Laventelit
  • Laukat
  • Reseda
  • Maksaruohot
  • Sinimailanen
  • Korianteri
  • Lehmus (ja sen kirvojen mesikaste)
  • Paatsama
  • Auringontähti
  • Malvat
  • Ukontulikukka
  • Tummatulikukka
  • Iltahelokki
  • Väinönputki
  • Kamomillasaunio
  • Kumina

Pölyttäjien ravintokasvit syyskesä & syksy

  • Kultapiisku
  • Punatähkä
  • Nauhukset
  • Punalatva
  • Punahattu
  • Asterit
  • Malvat
  • Harmaamalvikki
  • Kaunokit
  • Auringonkukka
  • Tähtiputket
  • Kanervat
  • Ohdakkeet
  • Syysmaitiainen
  • Isohirvenjuuri
  • Kultapallo
  • Jaakonvillakko
  • Kallionauhus
  • Kamomillasaunio

Maaperä

Hyönteisystävällisen pihan rakentaminen alkaa maaperästä. Kukkapenkkien, puiden ja pensaiden kasvualustan tulee olla muoviton, tämä koskee myös kaikenlaisia “biohajoavia” muoveja. Näin vältetään mikromuovi puutarhassa. Sen sijaan eloperäistä materiaalia eli ruohosilppua, olkea, lehtiä ja niin pois päin, kannattaa levittää istutusalueille vuosittain.

Istutusalueet

Istutusalueita olisi hyvä olla pihan eri kolkissa ja eri olosuhteissa, näin voidaan tarjota eri aikoina eri hyönteisille niiden tarvitsemia asioita. Eteläinen kohopenkki lämpenee nopeaan ja pohjoispuolella olevassa varjossa säilyy lumi kauemmin, molempia tarvitaan.
Kukkivia kasveja tulisi olla niin täydessä auringossa kuin varjossakin, eri hyönteiset suosivat erilaisissa paikoissa olevia kasveja. Eri kasvit antavat hyönteisille erilaista ravintoa. Kuten aiemmin nostin esimerkkinä helmililjan meden ja krookuksen siitepölyn.
Puutarha neuvoja minulle auliisti jakava Eero muistuttaa aina villien kasvien tärkeydestä. Hän suosittelee pitämään villiä aluetta etenkin viljelysten lähellä. Monet luonnonvaraiset kasvit ovat kirvoja poistavien hyönteisten koteja ja näin tärkeä osa toimivaa puutarhaa.
(Eeron komeita luumupuukuvia pääsee kurkkaamaan tässä kirjoituksessa klik).

Hyönteishotellit

Meillä on yksi saatu hyönteishotelli ja näillä näkymin emme ole lisäämässä määrää. Sen sijaan meillä on metreittäin risuaitaa (klik) ja kiviaitaa sekä kuusen juurella kasa vanhoja tiiliä ja liuta muita kätköpaikkoja hyönteisille. Toivon näiden suurten luontoa matkivien rakennelmien toimivan hyönteishotelleina ja tarjoavan asuinpaikan myös sisiliskoille ja kasveille.

Mitä hyönteisten hyväksi voi tehdä?

Erilaiset hyönteiset arvostavat niittyjä ja joutomaita, joissa villit kasvit saavat kukoistaa. Liian siistissä puutarhassa eivät hyönteiset viihdy. Pieni villi nurkkaus pihalla antaa hyönteisille niiden tarvitsemia ruoka- ja suojapaikkoja.

Pyydän sinua pysähtymään ja miettimään mitä pölyttäjille mieleisiä kasveja sinulla on pihassasi ja miten voisit vielä niitä lisätä. Voisitko harkita leikkaavasi nurmikon harvemmin, esimerkiksi parin viikon välein? Tai jättää osan nurmialueesta pidemmäksi aikaa leikkaamatta? Näin nurmen apilat ja muut kukkivat kasvit kerkeisivät kukkia ja antaa ruokaa pölyttäjille.

Ja ennen kaikkea, ennen myrkkyyn tarttumista harkitse tarvitseeko myrkyttää. Oletko varma, että siitä on apua vai tapatko samalla puutarhan suojelijaötökät? Jos epäröit mikä ötökkä puutarhassasi asuu, katso tunnistus apua Ötökkätieto-sivulta. Esimerkiksi Leppäkerttu näyttää toukkavaiheessa hyvin pelottavalta ja tämä kirvoja syövä puutarhan hyvis saattaa tulla listityksi hurjan ulkomuotonsa perusteella, ellei sitä tunnista.

kiviaita
Kiviaita tarjoaa elinympäristön monille hyönteisille

Linkit

Muita kirjoituksia aiheesta #miljoonaotokkatekoa pääset lukemaan oheisten linkkien kautta

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/02/puutarhamme-porriaiset-miljoona.html

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html

Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa

Korkeala https://korkeala.fi/yksi-miljoonasta-otokka-teosta

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html

Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/

Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html

Linkkaa tämä ja muut kirjoitukset heille, joita uskot aiheen kiinnostavan 🙂

44 thoughts on “Pölyttäjien ravintokasvit puutarhassa”

  1. Hyvät luettelot kasveista. Niiden avulla varmasti löytyy jokaiselle jotain! Loistava huomio tuo kiviaita, tosiaan tärkeä elinympäristö monille. Taidanpa laittaa todo-listalle.

    Reply
    • Kiitos 🙂 Kiviaita on komea ja siitä on paljon hyötyä, mutta se on aika tuskainen rakentaa kamalassa helteessä 😀

      Reply
  2. Hieno ja ystävällinen kirjoitus, kiitos siitä. Itse en uskaltautunut vielä kirjoittamaan, olen hiemen liian agressiivinen.

    Reply
    • Kiitos Tuula. Ehkä tämän aiheen tiimoilta kannattaa kirjoittaa monella eri tavalla, aihe on kuitenkin tärkeä ja ainakin itse (vaikka tiedostan asian) kaipaan aika ajoin herättelyä.

      Reply
  3. Vitsi miten sitä ilahtuu, kun huomaa tehneensä vahingossa oikein, ötököiden kannalta siis. Ja vanha pihaympäristö on kuin vartavasten tehty ötököitä silmällä pitäen. Kivimuurit ja risukot. Mutta ihailuni siitä, miten tiedostaen ja järjestelmällisesti teillä tätä asiaa viedään eteenpäin. Peukku!

    Reply
    • Kiitos kehuista 🙂 Ainoa asia jossa taidamme olla täysin omavaraisia on nuo kivi- ja risuaidan ainekset 😀
      Meillä on tavoitteena lisätä erilaisia ötököiden suosimia kasveja ja luoda niittymäisille paikoille tilaa. Meillä entuudestaan ainoat niittymäiset tilat tuntuivat olevan tienvierustat.

      Reply
  4. Hieno kiviaita 🙂 Meillä on luonnonkivistä tehty tukimuuri ja nyt vasta tästä kirjoituksestasi tajusin, miten tärkeä se luonnoneliöille. Yksi osa siitä on täydessä auringossa ja toinen osa täydessä varjossa, eli sopivat hyvin eri lajeille.

    Reply
  5. Ihana tuo kiviaita! Meillä on kanssa pari ihan pientä pätkää. Joskus kiusasinkin Beibeä, että voisi tehdä koko tontin kiertävän kiviaidan. Lupasi aloittaa heti seuraavana päivänä… =’D

    Hyvän listan olet tehnyt kasveista. Ei aina tule ajatelleeksikaan kasvivalintoja tehdessään tätä ötökkäasiaa!

    Reply
    • Meille tulisi vähemmän kiviaitaa, ellei tuota tarveainetta olisi niin paljon 😀

      Joskus kokosin tuota listaa itselleni mehiläisiäkin ajatellen. Ja koska en niin kamalasti kaikista kukista ymmärrä, niin tämä oli yksi keino lähestyä niitä 🙂

      Reply
    • Kiitos, meilläkin on lähdetty liikkeelle kevään ja syksyn kasveista ja tarkoitus on kasvattaa valikoimaa joka vuosi.

      Reply
  6. Kiitos tästä! Tekstiä oli todella mielenkiintoista lukea ja mikä parasta, tässä oli tällaiselle aiheesta ummikollekin selkeää tietoa hyvässä paketissa. 🙂

    Reply
    • Kiitos Asta. En itsekään ole näissä kukissa taitaja, siksi tein listan lunttilapukseni 🙂

      Reply
  7. Pitää palata vielä uudestaan kasvi listoihin ja kirjoittaa ylös. Ruksitella sitten yksi kerrallaan jos on tai kun on hankittuna/löydettynä. Jotta olisi koko kesäksi ruokaa pienille ystäville.

    Reply
    • Osa noista varmaan jo löytyy teiltä, mutta meillä ainakin tuo syyskausi on vielä liian pienesti edustettuna.

      Reply
  8. Hyvä että mainitsit maaperän hoidon, siitähän se kaikki tosiaan lähtee! Ristikkiä yritin viime keväänä kylvää mutta jostain syystä en saanut sitä alkuun. Olisi kaunis kasvi ja tosiaan vetää puoleensa melkoisen määrän lentäviä ystäviä.

    Reply
    • Mietin meneekö maaperästä puhuminen tästä jo liikaa aiheen ohi, mutta jossainhan ne kasvit kasvavat 🙂
      Toivottavasti uudet kokeilusi ristikin kanssa onnistuvat paremmin!

      Reply
  9. Onpa ihanan kattavat listat. Löysin hyvin täydennystä omiin vihkoon keräämini listoihin. Nämä ovat aina niin näppäriä, kun on miettimässä, mitä laittaisi ja mikä olisi hyvä pölyttäjille. Iso kiitos, kun jaoit nämä. <3

    Reply
    • Jos listoissasi on paljon erilaisia kasveja, niin olisi kiva päästä näkemään listasi. Tämähän oli vain pintaraapaisu, jonka olen tehnyt alkuun päästäkseni 🙂

      Reply
    • Meillä kivistä taas ei ole puutetta ja mielelläni taikoisin osan näistä tarvitseville 🙂

      Reply
  10. On tosiaan hienot listat kasveista! Mulla on sellanen perussääntö, että maatiaiset ja vanhat perennat sekä luonnosta puutarhaan siirretyt kukat on parhaita luonnon pölyttäjille, onhan niillä pitkä yhteinen historia. Nyt kyllä Suomeenkin tulee etelämpiä hyönteisiä niin kuin se rusomuurarimehiläinen, josta kirjoitin omassa postauksessani.
    Riku Cajander kehuu kovasti syyssyrikkää mahtavana mesikasvina. Se on Suomen ilmastossa aika koetuksella, mutta pärjäilee suotuisissa olosuhteissa. Varmaan löytyy muitakin vastaavia kasveja. Puutarhamyymälöiden tarjonta on suurimmaksi osaksi pitkälle jalostettua ja sen takia usein aivan hyödytöntä hyönteisille.

    Reply
    • Hyvä havainto. Meillä vyöhyke 3 asettaa omat rajoitteensa, mutta koetamme luoda pihaan pieniä lempeämpiä mikroilmastoja haastavammille kasveille. Tosin olen todella noviisi kukkien kanssa, niin en heti tohdi aloittaa haastavimmasta päästä 🙂

      Reply
  11. Höh, jostain syystä kommenttini ei olekaan tallentunut… Jos näkyy kahdesti niin älä ihmettele 🙂

    MInäkin kiitän tuosta kattavasta listasta eri aikoihin kukkivista kasveista! Täytyykin sen mukaan lisätä meille kevään kukkijoita vielä.

    Tuollainen kiviaita olisi aivan unelma tehdä itsekin! Vielä kun kiviä jostain saisi 😀

    Reply
    • Kommenttien valvonta taisi tehdä tepposet, mutta julkaisen tämänkin ja katson saanko tehtyä asialle mitään 🙂

      Reply
  12. Lehmuksesta vielä mainitsisin, että vaikka mehiläisille se on tärkeä mesikasvi, kimalaisille se voi olla kohtalokas, sillä niille sen mesi on ainakin suurempina annoksina myrkyllistä. Tarkkasilmäiset ovatkin varmasti huomanneet lehmuskujien alla kuolleita kimalaisia. On siis tärkeä huolehtia, että samalla on tarjolla myös runsaasti kimalaisille sopivia kasveja, kuten huulikukkaisia ja apiloita!

    Reply
    • Aivan totta, lehmusten mesi ei ilmeisesti ole kimalaisille sopivaa. Mahdollisimman laaja valikoima erilaisia kasveja, niin mahdollisimman monet pölyttäjät saavat niistä tarvitsemansa.

      Reply
  13. Pingback: Risuaita - Tsajut

Leave a Comment