Sään ääri-ilmiöt ja kotitarveviljely

Eri lähteisiin pohjautuva kirjoitus säästä ja tulokulmana on omavaraistelu.

Hankimme tuvan 2015 ja elämme nyt vuotta 2021, näinä viljelysvuosina on ollut niin paahteisen kuumia ja kuivia kesiä, kuin pimeitä, märkiä ja kylmiä kesiä. Sään vaihtelut tulevat todennäköisesti voimistumaan ja niihin kannattaa varautua ennalta.

Sää on hetkellinen ja vaihtuva ilmiö, kun taas ilmasto kuvaa paljon pidempää ajanjaksoa, säiden pitkän aikavälin keskiarvoa. —
Suomen vuosikeskilämpö on noussut maapallon keskiarvoa enemmän.

Viherpiha 11-12/22

Miten lämpötilat ovat nousseet Suomessa

Päivitetty 22.3.23

Oman keski-ikäisen elämäni aikana Suomen ilmasto on lämminnyt 0,6 astetta. Osa suvustani kaupunkilaistui 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Tuolloin suomalaisista pahimpana nälkävuotena 1868 kuoli 8 % nälkään ja siihen linkittyviin asioihin. Noista nälkävuosista ilmastomme keskilämpö on kohonnut yli 2 astetta.

Suomen keskilämpötila on jo noussut, 1800-luvun puoliväliin verrattuna Suomen keskilämpötila on kohonnut yli 2 astetta. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä maapallon keskilämpötila on noussut. Viimeisimmän kolmikymmenvuotisjakson, eli tilastollisen vertailukauden 1991-2020, keskilämpötila oli 0,6 astetta korkeampi kuin jakson 1981-2010 keskilämpötila. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa. Vuosien 1961-1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut noin 1,3 astetta.

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030

Sään ääri-ilmiöt

Äärevillä sään ilmiöillä tarkoitetaan esimerkiksi kuivuutta, kovaa sadetta, kovaa pakkasta, lämpötilojen nopeaa vaihtelua.

Päivitetty 20.102022

Meillä Suomessa kuivuusjaksojen ennustetaan pidentyvän ja voimistuvan sateisuuden kasvusta huolimatta.

Korkeat leveysasteet lämpenevät matalia leveysasteita enemmän, joten lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä tasoittuvat. Tämä tarkoittaa myös suursäätilaa säätelevän keskimääräisen läntisen kiertoliikkeen heikentymistä. Kiertoliikkeen heikentyminen saa suursäätilan lukkiutumaan helpommin paikalleen pidemmäksi aikaa, joten tämän kesän kaltaiset pitkät, kuumat ja kuivat korkeapainejaksot tulevat yleistymäään. Toisaalta Euroopassa tulee myös kesiä, jolloin sateet lukkiutuvat Euroopan ylle pitkiksi ajoiksi. Tällöin muun muassa kaupunkitulvat ovat mahdollisia.

Ylen meteorologi Elias Paakkanen 16.9-22 https://yle.fi/uutiset/3-12623400

Miten sään erilaisiin ääri-ilmiöihin voi hyötytarhuri varautua? Ensimmäisenä tulee omalle pihalle sopivan lajikkeen valinta, sopiva istutustapa, joka sopii niin kuivuuteen, kuin rankkasateisiin. Sen jälkeen voi huolehtia olosuhteista eli maaperän bakteereista ja pieneliöistä, lannoituksesta, kastelusta ja kasvuston ilmavana pitämisestä.

Helle

Meillä on pihalla paikkoja joissa paahteisina päivinä ei ole mukava oleskella. Olemme lisänneet paahteiselle keskipihalle puita. Muutamassa vuodessa ne kasvavat sen verran, että niistä alkaa saamaan pientä suojaa auringolta.

Päivitetty 22.3.23 Helleaaltojen määrässä on ollut kasvua. 2000-luvun helteiset kesät olivat 2010, 2014, 2018 ja 2021, lisäksi paikkakunnallamme oli helleaalto 2022. Olemme kokeneet helteiden ja vähösateisuuden mukanaan tuoman kuivuuden, rengaskaivomme on ollut hyvin pitkiä aikoja kuivana ja maaperä on ollut kuiva niin syvälle kuin on lapiolla jaksanut kaivaa.

Tappavat helleaallot toistuvat 2050-luvulla nykyistä tiheämmin. Kuolleisuus nousee, kun on paljon lämpimämpää kuin mihin ihmiset ovat tottuneet.

Helsingin Sanomat 26.11.2021

Keskipihalla oleva korkea kasvulaatikko tuntui lämpenevän kuumana ja aurinkoisena kesänä 2021 sen verran, että kasvien kasvu häiriintyi.

Kolmenkymmenen vuoden kuluttua vuotuinen keskilämpö on Helsingissä noussut yli kaksi astetta ja sademäärä kasvanut kahdeksan prosenttia verrattuna 1900-luvun loppuun. Se on maltillinen arvio.

Helsingin Sanomat 26.11.2021

Suomen helteisimmät mökkikunnat (2000-2018) perässä oleva luku on hellepäivien määrä kesässä. Hellepäivän kriteeri täyttyy Suomessa, kun päivän ylin lämpötila käy virallisella mittausasemalla vähintään 25,1 asteessa.
Lähde Ilmatieteenlaitos

1. Kouvola 24
2. Orimattila 22
3. Puumala 22
4. Iitti 22
5. Lahti 21
6. Salo 21
7. Loviisa 20
8. Mikkeli 20
9. Myrskylä 20
10. Nurmijärvi 20
11. Hämeenlinna 20
12. Pornainen 20
13. Hollola 20
14. Pukkila 20
15. Mäntsälä 20

Kesien hellepäivien lukumäärän odotetaan lisääntyvän ja helleaaltojen pitenevän sekä voimistuvan.

Helle tuntuu tukalalta, jos ilman suhteellinen kosteus on korkea, eikä yölämpötila laske alle 20 asteen.— Pitkäkestoisella hellejaksolla on tapana purkautua rajuihin ukkosiin.–

Meidän Mökki 7/2020

Sateet

Lisätty 4.1.-23

Rehevä piha tasaa sään ääri-ilmiöitä varjostamalla puiden avulla auringolta ja hidastamallaan kasvustollaan kaatosateiden vesiä virtaamasta esimerkiksi ojiin ja ajoteille.

Kesät ovat nykyisiä kuumempia, ja helteitä saadaan yleisesti vielä syyskuussa. Pitkät kuivat hellejaksot ja niitä seuraavat rankkasateet lisäävät pihojen eroosiota.

Ekologisesti kestävä pientalo, Pekka Hänninen

Kolmatta kuukautta jatkuva pimeys nakertaa sielua.
Kun lumisade vihdoin alkaa, se tulee taivaasta ryöppynä. Se sotkee liikenteen ja halvaannuttaa kaupungin. Lyhenevät talvet ovat yksi isoimmista lähitulevaisuuden turvallisuusriskeistä. Maaliskuussa mittari laskee pakkaselle harvoin. Sitä ennen elämme kuukausia välitilaa, henkistä marraskuuta. Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Sataa enemmän, usein tammikuussakin vettä ja räntää. Vaikka lumisateet koko talvena vähenevät, sankkojen kertapyryjen todennäköisyys kasvaa.

Helsingin Sanomat 26.11.2021

Päivitetty 22.3.23 Kesäisten rankkasateiden oletetaan voimistuvan. Lisäksi pilvisyyden lisääntyminen voi vähentää auringonsäteilyn määrää, joka osaltaan vaikuttaa kasvien kasvuun. Talvien lauhtuessa entistä suurempi osa talven sademäärästä saadaan vetenä, joka lisää talvitulvien riskiä.

Hulevedet

Lisätty 4.1.-23

Hulevesillä tarkoitetaan sulamis- ja sadevesiä. Vettäläpäisevät pintamateriaalit mahdollistavat veden imeytymisen maahan. Hulevesiä voi hallita esimerkiksi keräämällä katoilta sadevedet tynnyreihin, joista vettä voi käyttää kasteluun kuivina aikoina. Viher- ja kunttakatot viivyttävät veden liikkumista katolta maahan. Sadevesialtaat ja sadepuutarhat viivyttävät veden liikkumista. Sadepuutarhalla tarkoitetaan sitä puutarhan osaa joka pystyy hyödyntämään suuren määrän vettä lyhyessä ajassa, sadevesiallas on puolestaan sadepuutarhassa oleva syvennys, josta vesi hitaasti imeytyy maahan. Puutarhan kasvit hyödyntävät hulevesiä luonnostaan.

Pienikin katto voi kerätä suuria määriä vettä, joten kattovesien hallinta on tärkeää. Jos kattovedet ohjataa tynnyriin, kannattaa tynnyrin yläosaan laittaa reikä ja siihen letkun pätkä. Tuota ylivuotoreittiä pitkin sadeveden voi ohjata kauemmas rakennuksesta, esimerkiksi rehevään kukkapenkkiin.

Hulevesien hallinta on tärkeää etenkin taajamissa ja kaupungissa. Hulevesien hallinnalla vältetään tulvia.

Kosteus

Sateet, sumu, aamukaste ja kaikki muu kosteus asettavat omat haasteensa.

Kosteus ei ole mukava muhiessaan esimerkiksi omenapuiden latvuksissa, sen vuoksi olemme pikku hiljaa leikanneet vanhojen omenapuiden latvuksia ilmavammaksi. Leikkauksen niille teemme heinäkuun loppupuolella, kuivan kelin aikaan.

Uusia lajikkeita pihaan valitessa koetamme löytää lajeja jotka eivät ole taudeille herkkiä, erilaiset olosuhteet, esimerkiksi kosteus, lisäävät tautien ilmaantuvuutta.

Meillä keskipiha on märkä. Kuivana kesänä se on positiivinen asia, sen alueen kasveja ei tarvitse juuri hoivata. Muina hetkinä sen kosteus on haaste. Olemme joutuneet kaivamaan pihatien auki ja salaojittamaan sen, näin autot ja ihmiset eivät enää tartu mutaan, kuten aiemmin tapahtui.

Keskipihan kosteuden vuoksi se on paikka, jonne olemme istuttaneet lisää hedelmäpuita ja marjapensaita, siellä niille riittää kosteutta.

Helsingin yliopiston tutkimusasema tutkii Etelä-Kenian tasangolla muuttunutta säätä:

“Mwadime Mjomba näyttää pengerrettyä peltoaan, jonka pinta on muuta maata alempana. ”Tämä sitoo kosteutta silloinkin, kun sateita on vähän.” Vieressä on korotettu pelto, joka pitää loitolla mahdollisten rankka­sateiden tuoman tulvaveden. Molempien peltojen kosteusarvoja mitataan”.

Helsingin Sanomat 26.11.2021

Kuivuus

Kuivuus näkyy tuvalla viiveellä. Savimaa pidättää hyvin kosteutta ja tontin yläpuolella oleva kosteus valuu pihaan. Pitkään jatkunut sateeton aika yhdistettynä helteiseen kuumuuteen kuten 2020 ja 2021 näkyy pihassa. Tietyt pihan alueet ja kasvit ovat kuivuudelle alttiimpia kuin toiset.

Tarkoituksenamme on parantaa sadeveden keräämistä katoilta talteen. Maan pinta on tarkoitus pitää kokoajan peitossa, joka kasvillisuuden tai katteen alla, näin siitä ei pääse haihtumaan liikaa vettä.

Meillä on muutama rengaskaivo ja niihin pumput ja letkut, sieltä saamme nostettua kasteluvettä. Kuivina kesinä kaivojen vesi ei riitä kauaa ja kaivojen täyttymistä saa odotella jokaisen tyhjenemisen jälkeen.

Kasvien kastelujärjestys on mietitty, ensin kastellaan monivuotisten kasvien taimet, sitten ne monivuotiset kasvit jotka tarvitsevat kipeimmin vettä ja niin edelleen. Meillä listan loppupäässä on yksivuotiset kasvit. Olemme vasta rakentamassa omavaraisuutta ja panostamme nyt sen kivijalkaan eli monivuotisiin kasveihin.

Vuosi 2022 oli ilmeisesti Euroopassa kuivin 500 vuoteen.

Edit. 12.4.2023 Kuivuus heikentää kasveja. Näyttävin esimerkki tästä on kirjanpainajien tuhot. Tällä hetkellä arvioidaan, että kirjanpainajille otollisina helteisinä kesinä Suomessa menetetään tuhat hehtaaria metsää niiden tuhojen vuoksi, Keski-Euroopassa puhutaan miljoonista hehtaareista vuositasolla.

Kuivuus myös heikentää kuusien kykyä puolustautua kuoriaisilta. Puu torjuu tuholaisia valuttamalla pihkaa niiden päälle, mutta kuivuuden rasittamista puista sitä erittyy vähemmän.

Helsingin Sanomat 13.9.2022

Lämpötilat

Suomen vuosikeskilämpötilan arvioidaan kohoavan noin kahdesta kuuteen astetta vuosisadan loppuun mennessä

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030

edit. 4.1.-23

Talvi tai kesä voi olla liian rankka ja viedä mukanaan niin monivuotisia, kuin yksivuotisia kasveja. Lämpötilaa voi koettaa tasata istuttamalla puita suojaksi ja samaan aikaan jättämällä avaruutta jotta viilentävät ilmavirrat pääsevät raikastamaan.

Samaan aikaan pitää siis varautua talven pakkasiin, kevään sahaaviin lämpötiloihin, halloihin, helteeseen ja varoa myrskytuulia.

Meillä kaivopihan alue on muuta pihaa matalammalla, se on siis halloille arempi kuin muu viljelyssä oleva alue. Tämä meidän tulee huomioida sinne kasveja valitessa ja istutuksia tehdessä. Alueen sato on alttiimpi menetyksille, kuin muualla pihalla kasvava. Toisaalta paikassa on muita hyviä puolia ja pihamme koko ja muoto huomioiden meidän pitää laajentaa viljelyksiä sinne, missä tilaa on, oli paikka otollisin tai ei.

Alavat paikat ja laaksojen pohjat ovat usein muuta ympäristöä viileämpiä varsinkin öisin ja talvisin. Kylmä ilma on lämmintä painavampaa, ja niinpä se valuu ja kerääntyy muuta maastoa matalempiin painanteisiin. Näitä kohtia kutsutaan kylmän ilman järviksi.

Ekologisesti kestävä pientalo, Pekka Hänninen

Puiden avulla voidaan suojautua niin auringon paahteelta kuin tuulelta. Niiden avulla voidaan siis luoda pienilmasto jossa ei tuule ja jossa on sopivasti varjoa, niin ettei piha ole kuuma kuin pätsi.

Rakennusten eteläpuolelle suositellaan lehtipuita; ne varjostavat kesällä ja päästävät muina vuodenaikoina auringon lämmittämään rakennusta.

Puut viilentävät ympäristöä 3 tavalla:

– Haihduttavat vettä – ilma viilenee
– Heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen
– Varjostavat. Varjot liikkuvat ja vaikutus on epätasainen

Vuosien 2009–2010 aikana toteutetussa tutkimuksessa Kaisaniemen puistossa oli keskimäärin neljä astetta viileämpää kuin kivikaupungissa sen ympärillä.

Helsingin Sanomat 26.11.2021

Keski- ja Pohjois-Euroopan kaupungeissa lämpötilaero puita kasvavien ja muun kaupunkiympäristön välillä oli jopa 8–12 astetta.

…

Suomesta oli mukana viisi kaupunkia, joissa lämpötilaerot puita kasvavien ja muun urbaanin ympäristön välillä olivat 8–10 astetta.

Helsingin Sanomat 23.11.2021

Talvella 2020 kylällämme olleen mansikkatilan mansikoista kuoli valtavat määrät, pakkanen iski paljaaseen, kosteaan maahan ja taimet paleltuivat. Samana kesänä oman pihan paahteessa ja liian kuivassa olleet kuukausimansikat maistuivat kehnoilta, ilmeisesti syynä oli kuivuus ja kuumuus.

Joskus kukinnan aikaan ei ole liikkeellä tarpeeksi pölyttäjiä ja sato jää siksi vaimeaksi. Aiemmin lähellämme oli mehiläispesä. Ilman lämpötilan olisi voinut kertoa katsomalla kuhinaa omenan kukissa, viileällä kelillä kauempaa lentäviä mehiläisiä ei näkynyt samassa määrin kuin lämpimällä kelillä. Tämän vuoksi onkin tärkeää ylläpitää oman pihan pölyttäjäpopulaatiota, lähellä olevat pölyttäjät kykenevät hoitamaan hommansa lyhyinä lämpiminä hetkinä.

Nyrkkisääntönä yleensä mainitaan, että maanpinnan nosto 20-40 cm ympäröivää aluetta ylemmäs muuttaa alueen mikroilmaston olosuhteita yhden kasvuvyöhykkeen verran edullisempaan suuntaan.

Puutarhan parhaaksi -kirja, Leena ja Heikki Luoto

Edit. 12.3.2023 Kevät 2022 oli Suomessa pitkä ja viileä. Juhannuksena lämpeni ja siitä alkoi kuuma ja kuiva kausi useissa osin maata. Tämän pelätään vaikuttavan kesän 2023 pölyttäjien määrään. Keväällä 2022 kimalaiskuningattaria oli runsaasti, säät eivät suosineet niiden lisääntymistä, joten talvehtimaan kävi pieni joukko kuningattaria. Mikäli kevät 2023 on haastava, voi tämä näkyä pölyttäjien määrässä. Onneksi talvi oli luminen, tämä on parantanut pölyttäjien talvehtimista.

Pölyttäjät ovat tärkeitä, sillä yli 70 % viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.

Kylmyys

Suomessa kasveilta tarvitaan talvenkestävyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvi vaipuu lepotilaan ajoissa, pysyy siinä mahdollisimman pitkään ja herää varovasti keväällä. Mikäli kasvi herää liian aikaisin keväällä uuteen kasvuun, voi sen kärkisilmut vaurioitua leutoa jaksoa seuraavassa viileämmässä jaksossa. Pakkasen lisäksi kasveja uhkaa kevätahava eli kylmä ja pureva kevättalven tuuli, joka kuivattaa ja palelluttaa.

Kasveja voi koettaa valmistaa talveen eri tavalla, terve ja hyvinvoiva kasvi kestää enemmän kuin heikkokuntoinen. Esimerkiksi liian runsas sato voi olla kohtalokas hedelmäpuulle, se lähtee talvehtimaan heikossa kunnossa. Tämän voi ehkäistä tekemällä raakileharvennuksia. Raakileharvennus ehkäisee myös puiden oksien repeämisen sadon painosta.

Kasvien talvehtimista auttaa, jos kasvi on istutettu sille otolliseen paikkaan.

Halla

Kun lämpötila laskee kasvukaudella maanpinnanna tasalla pakkaselle, on kyseessä halla. Kun pakkaslukemia mitataan 2 metrin korkeudella, on kyseessä pakkanen. Halla saattoi pienentää satoa ja aiheuttaa katovuoden, jolloin satoa ei oltu saatu riittävästi talteen. Suomen historialliset nälkävuodet johtuivat osittain katovuosista. Katoja koettiin vuoden 1856 jälkeen usein, mutta pahin oli kuitenkin vuosi 1867. 1867 suomalaisten ravinto koostui suuressa määrin viljoista. Tuona vuonna kylvämään päästiin hyvin myöhään ja lämpimän kesän kasvattama sato vaikutti hyvältä, kunnes 4.9.1867 ankara halla yö tuhosi viljasadosta todella suuria määriä. Katovuosi oli yksi syy miksi vuonna 1968 Suomen väestöstä kuoli 8 %.

Metsän sisässä ilman lämpötila on tasaisempi kuin aukeilla. Tämä johtuu siitä, puiden varjostuksen vuoksi lämpötila ei päivällä nouse korkeaksi, ja yöllä metsän latvuskerros estää lämmön poissäteilyn alla olevasta kasvillisuudesta. Jo melkoisen harva puusto voi estää hallan muodostumisen metsän sisään. Toisaalta metsän rakenne voi edistää hallapesäkkeen syntymistä. Täysikasvuisen kuusikon keskelle hakattu aukko on altis hallalle, varsinkin jos ympäröivässä metsässä on monen kokoisia puita. Tällöin aukkoa ympäröivä puusto estää tuulen, mutta ei suojaa lämmön haihtumiselta. Ongelmaa ei esiinny hoidetuissa männiköissä tai koivikoissa, koska ne päästävät tuulen lävitseen. Halloille alttuulla paikoilla poistetaan aukkojen reunoilta matalampi puusto ja korkea pensasto, jolloin kylmäilma pääsee leviämään laajemmalle.

Pihapiirin puuston hoito, Heikki Kiuru

Rinteessä olevaan aukkoon voi muodostua hallapesäke, jos kylmäilma ei pääse vapaasti valumaan alas. Rinteen alaosasta poistetaan matalammat puut, varsinkin kuuset, jotta kylmäilma saa valua alas runkojen välistä. AUkon alapuolen metsän harvennuksessa suositaan mäntyä ja lehtipuita, koska niiden rungot eivät estä ilman valumista. Hallalle alttiilla paikoilla on tärkeämpää estää kylmien pesäkkeiden muodostuminen kuin tehdä tuulensuojaa.

Pihapiirin puuston hoito, Heikki Kiuru

Routa

Routa on jäätynyttä maavettä ja sen syvyyn on talvisin Suomessa 0-200 cm. Routiminen on erilaista erilaisissa maaperissä. Lisäksi maan jäätyminen riippuu ilman ja veden määrästä maaperässä, lumipeitteestäja sen paksuudesta sekä kasvillisuudesta. Kovat pakkaset saavat paljaan maan jäätymään nopeasti syvältä. Savi- ja turvemaa jäätyvät hiekkamaata hitaammin, sillä hiekkamaassa on vähemmän vettä.

Routa aiheuttaa maan jäätymisen seurauksena esimerkiksi kivien nousemista pelloilla.

Pimeys

Jatkuva harmaus, sen on luvattu lisääntyvän. Aurinko pilvien toisella puolen ei ole ideaali tilanne, etenkään jos se piilottelee siellä kauan. Olemme koettaneet varautua synkempiin aikoihin pitämällä osan pihasta avarana, niin että kun aurinko joskus paistaa saisivat kaikki kasvit nauttia siitä esteettä.

Huomaatteko mitä tasapainoilua tämä on? Samalla kun koetat huolehtia että kasvit saavat tarpeeksi aurinkoa pilvisinäkin kesinä varaudut samalla aurinkoisiin kesiin ja koetat luoda varjoja.

Tuholaiset

Keväällä 2021 oli meillä, kuten netin mukaan muuallakin, paljon kirvoja. En ryhtynyt myrkytyspuuhiin, vaan odotin. Pian puuvarastossa ja risuaidoissa talvehtineet leppäkertut ja harsokorennot ja vaikka mitkä, saapuivat apajille ja popsivat kirvat pois. Tosin yhdestä kirsikasta pesin veden avulla suurimmat kirvat latvasta pois.

Asumme seudulla, jossa kirjanpainaja vaanii kuusia. Metsämme on hyvin kuusivoittoinen. Mustilan arboretumissa opimme, että kirjanpainaja ei olisi kiinnostunut Douglaskuusista ja ajattelimme istuttaa niitä muutamia metsikköön.

Olemme nikkaroineet pihalle uusia linnunpönttöjä vanhojen tilalle. Aiomme jatkaa pönttöjen tekemistä ja viedä niitä myös metsään. Linnut syövät hurjan määrän erilaisia öttiäisiä.

Lepakot, ajatuksissa olisi nikkaroida lepakkoluola ja sijoittaa se sopivaan paikkaan. Tämä asia ei ole edennyt edes kunnolla ajatuksiin vielä.

Muurahaispesät ovat toivottuja. Tiesitkö että yhteen suurehkoon pesään viedään kesässä miljoonia ötököitä ruoaksi? Osa näistä ötököistä on esimerkiksi punkkeja tai kasveja vaivaavia “tuholaisia”. Toki seuraamme että rakennukset pysyvät muurahaisista vapaina, emme me niitä niin paljon rakasta, että antaisimme niiden syödä tupamme.

Monipuolisuus on asia, jota tavoittelemme niin pihalla, kasvimaalla kuin metsässäkin. Tavoitteena on, että ihan kaikki ei voi maittaa samoille tuholaisille ja että monipuolisuus antaisi asuintilaa myös niille eläimille ja hyönteisille, jotka ovat avuksi tuholaisten määrän kurissa pitämiselle.

Tuuli

Lisätty 23.3.23 Voimakkaat tuulet yhdistettynä kosteaan maahan saattavat uhata esimerkiksi pintajuurisia kuusia. Tuulituhojen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, pääasiassa routakauden lyhenemisen ja talvisten sateiden lisääntyessä. Sateet pehmittävät sulan maan ja silloin puiden juuret eivät onnistu pitämään puuta pystyssä.

Tuuli jäähdyttää myös rakennuksia, seikka joka kylminä kausina ei ole niin toivottua. Sopivasti istutetut puut ja pensaat saattavat vähentää tätä ei toivottua vaikutusta.

Aurinkoisessa paikassa ja tuulen suojassa sijaitseva pientalo tarvitsee jopa 20 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin vastaava talo varjoisalla ja tuulisella paikalla. Tiiviissä ja hyvin eristetyssä rakennuksessa pienilmaston vaikutus on kuitenkin vähäisempi.

Ekologisesti kestävä pientalo, Pekka Hänninen

Pohjoisen puoleinen suojapuusto sekä sopivissa paikoissa olevat rakennukset ja rakennelmat antava hyvin tuulen suojaa.

Ilman liikkuminen ei ole pelkästään huono asia, esimerkiksi kosteina kesinä tuulenviri auttaa hedelmäpuiden latvuksia kuivumaan. Kosteassa latvuksessa viihtyvät erilaiset itiöt, jotka uhkaavat sadon lisäksi puun terveyttä.

Metsä

Pihapiirimme vieressä meillä on pienen pieni metsikkö. Olemme kiinnostuneet hoitamaan sitä jatkossa kestävällä tavalla. Tänä vuonna istutettavat puut todenäköisesti kasvavat paikallaan kolmenkymmenen ja viidenkymmenen vuoden kuluttua, ne on siis valittava sillä tavalla etteivät muuttuvat säät kurita niitä hengiltä.

Nykyinen kuusikko on joinakin hetkinä vaarallinen, tiedättehän, siellä väijyy hiljainen kuolema. Hiljainen kuolema eli tykkylumi on kaunis ja kavala. Pohjoismetsässä sijainnut metallirunkoinen “autotalliteltta” rusentui kasaan tykkylumen alla. Kulkuväylien läheisyyteen olisikin viisasta valita puita, joiden latvuksiin ei kerry jäisiä tykkylumikerroksia eli lehtipuita.

Puiden kasvu on hidastunut ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen. …Syiksi on arveltu kuivia kesiä, metsätuhoja, tykkylunta. Erkki Lähteellä on omat epäilynsä: “Ilmansaateet ja raaistunut uv-säteily.” “Näen mäntyjä, jotka ovat menettäneet jopa puolet neulasistaan. myös kasvu on hidastunut. Suuri muutos on tapahtunut viiden viime vuoden aikana. Miksei sitä ole jo tutkittu?”

Suomen Kuvalehti 47/2021

Puupelto avohakkuukäytännöllä vai jatkuvan kasvatuksen metsät? Suomen Kuvalehdessä Erkki Lähde sanoo ” Sanon pitkäaikaisten mittausten ja kymmenien tieteellisten julkaisujen perusteella, että kasvuero on 10-30 prosenttia jatkuvan kasvatuksen hyväksi.”

Samassa artikkelissa hän toteaa: — aito metsä sitoo enemmän hiiltä kuin puunviljely. Kun pelto hakataan välillä paljaaksi ja sen maata muokataan, hiiltä vapautuu ilmakehään.

Mitä sekaisempi metsä, sitä parempi. Erkki Lähde sekametsästä

Suomen Kuvalehti 47/2021

Lehtipuut kestävät ilmaston lämpenemistä havupuita paremmin ja sitovat enemmän hiiltä. “Yhtäkään lehtipuuta ei saa hävittää”. Sen Lähde sanoo painokkaasti. Hänestä lehtipuita pitäisi olla metsissä enemmän kuin metsissä yleensä on, koska ilmastonmuutos etenee. Hän uskoo kiihtyvyyden lakiin eli siihen, että seuraavan kolmen vuoden kuluessa luonnossa tapahtuu enemmän ikäviä muutoksia kuin kymmenen viime vuoden aikana. “Toivon olevani väärässä, todella toivon.”

Suomen Kuvalehti 47/2021

Jos minun pitäisi nyt istuttaa puita, jotka kestävät jälkipolville, valitsisin tammia ja mäntyjä. Ne menestyvät todennäköisesti hyvin ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Viherpiha 2/23

Miten me olemme varautuneet tulevaan?

Monimuotoisuus on sana joka toistuu kirjoituksissani säännöllisesti. Pyrimme kasvattamaan hyvin laajasti erilaisia kasveja ja lajikkeita. Haluamme myös tarjota asuinpaikkoja erilaisille eläimille ja hyönteisille.

Hajautamme asioita. Annamme ystäville ja tutuille valkosipulin itusilmuja, daalian juurakoita, vinkkaamme hyviksi havaituista lajikkeista, ihan vain siltä varalta että mikäli epäonnistumme ja menetämme oman kantamme, niin samaa kantaa on vielä jossain tallella.

Lajien monimuotoisuus

Olemme istuttaneet pihallemme eri aikaan kukkivia hedelmäpuita. Tällä tavalla koetamme varmistaa sen, että ainakin joistakin puista saadaan satoa vaikka jonkin kukinta epäonnistuisi hallan, sateen tai kovan tuulen vuoksi. Eri aikaan kukkivat hedelmäpuut tarvitsevat pölyttäjänsä, tämän vuoksi meillä on erilaisia aikaisin kukkivia kesäomenoita sekä talviomenia. Kirsikkaluumuja on kolme eri lajiketta, ihan vain pölyttämisen varmistamiseksi.

Kukinnan ajankohta riippuu kasvuvyöhykkeestä, pihan mikroilmastosta, lajikkeesta ja sen alkuperästä sekä ennen kaikkea kevään etenemisestä. Eri vuosina kukinnan alkamisessa ja päättymisessä voi olla samalla kasvupaikalla parinkin viikon ero, sillä kasvupaikan lämpösumman kehittyminen ratkaisee kukinta-ajan. – Kotipuutarha 4.2.-21

Kukinta järjestys Kotipuutarha 4.2.-21 mukaan:

1. Kirsikkaluumut
2. Kirsikat
3. Myöhäiset kirsikkaluumut
4. Luumut ja kriikunat
5. Päärynät ja aikaiset omenat
6. Koristeomenat

Kolmen sääntö

Omenoita meillä alkaa olla mukavasti vähän joka sorttia eli aikaisemmin kukkivia kesämenoita ja hivenen myöhemmin kukkivia talviomenoita on useita yksilöitä. Meillä on kolme erilaista päärynää ja kirsikkaluumua, kirsikoiden ja muiden kohdalla tämä on vasta aluillaan. Ideana on siis kasvattaa 3 eri lajiketta olevaa puuta, jotka pölyttävät toisensa.

Lajikkeita voi lisätä varttamalla eri puihin muiden lajikkeiden oksia. Haluamme kuitenkin 3 puuta juurrakoineen, ihan vain siksi että satunnainen rusakko tai vesimyyrä ei yhden puun tuhotessaan veisi koko lajikirjoa.

Maanparannus

Parannamme ja ylläpidämme maamme viljavuutta hoitamalla sitä kompostimullalla, boka-pisulla (liittyy bokashi-kompostointiin) ja tuhkalla. Sen lisäksi käytämme erilaisia katteita ja istutamme viherlannoituskasveja. Myös kesäkanojen pehku ja naapurista saatu hevosenlanta tukevat puutarhamme hyvinvointia.

Keväällä ja kesällä pyydän puskapissat toimittamaan sopivien puiden ja pensaiden viereen, syksyllä näin ei tehdä, jotta virtsan sisältämä typpi ei häiritsisi kasvien talvilevolle vaipumista.

Kivi- ja risuaidat

Tontin kivet ja risut päätyvät erilaisiin aidanteisiin. Aidat auttavat luomaan mikroilmastoja ja tarjoavat erilaisille hyönteisille ja eläimille majapaikkoja.

Kiviaidan eteläpuolella, tuulilta suojassa, nousee kevään ensimmäisiä kukkia pölyttäjien iloksi. Sen päällä kasvaa sammalia ja kivikkokasveja. Risuaita maatuu hiljakseen ja antaa kasvualustan erilaisille lahottajille ja pesäpaikan linnuille.

Rikkaruohot

Erilaiset luonnonvaraisten kasvien pöpeliköt antavat majapaikkoja hyönteisille, esimerkiksi niille jotka auttavat syömällä kirvoja ja vastaavia. Osa luonnonvaraisista kasveista voi maittaa viljeltyjä kasveja paremmin hyönteisille ja näin vähentää kasvatettujen kasvien hävikkiä.

Nokkonen on niin monikäyttöinen rikkakasvi, että jos sitä ei ole pihalla, kannattaa se sinne siirtää. Nokkonen käy ihmisen ravinnoksi, samoin kuin upeiden perhosten toukkavaiheen ruoaksi, ilman perhosen toukkia meillä ei ole niitä ihania perhosia. Nokkonen on myös mainio kasvi lannoitukseen, nokkoskäyte on stydiä kamaa.

Sään ääri-ilmiöt ja omavaraisuus

Helsingin Sanomat kirjoitti 26.11.2021 Ikuinen marraskuu artikkelissa: “Esimerkiksi: Helsinkiläiselle kotimainen maissi lautasella voi olla ilonaihe, mutta maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos voi aiheuttaa laajaa pulaa elintarvikkeista. Sellainen taas heijastuu lopulta huoltovarmuuteen Suomessakin. Vaikutuksia on myös talouteen, ihmisten hyvinvointiin tai vaikka pakolaisuuteen.”

Linkit

Harmaa torppa blogissa oli nostettu esille samanlainen aihe; Miten pienviljelijä voisi varautua sään ääri-ilmiöihin? Myös Omavarainen vegaani kirjoitti; Kuinka voimme varautua muuttuvaan ilmastoon puutarhassa?