Ennen taaperon syntymää halusimme varautua tulevaan taloudellisesti. Törmäsin netissä hauskan oloiseen haasteeseen, jossa säästettiin vuodessa 1 378 € laittamalla säästöön joka viikko viikkonumeron verran rahaa. Muokkasimme pikkuisen säästötapaa, kahdeksi alkuperäisestä poikkeavaksi ja päätimme kumpikin säästää kyseisen summan. Tavoitteena oli säästää 1 378 € x 2 eli yhteensä 2 756 €.
Onnistuimme säästöhaasteessa ja saimme summan kasaan. Hauska säästötapa vain oli itselleni epämiellyttävä, en pitänyt siitä, että joka viikko piti mennä verkkopankkiin maksamaan eri summa säästöön. Totesin, että itse haluan säästämisen olevan helpompaa ja vaativan vähemmän puuhastelua.
Ennen kuin menemme säästöhaasteen alun tunnelmiin ja nykyiseen tilanteeseen haluan kertoa miksi uskon meidän innostuneen haasteesta ja säästämisestä.
Laman lapset
Olemme Kajn kanssa molemmat 90-luvun laman lapsia. Vaikka perheemme säästyivät niiltä hurjimmilta ja kurjimmilta kokemuksilta, jätti aika meihin jälkensä. Lama näyttäytyi meille sen ajan lapsille pelottavana asiana, joka sai varmoiksi koettuja asioita romahtamaan. Aistimme aikuisten huolen ja näimme vierestä millaisia kohtaloita osa ystävistämme perheineen koki.
Emme me ajattele 90-luvun lamaa tai muita taloudellisia notkahduksia mitenkään säännöllisesti. Emme me niistä puhu. Mutta se jälki minkä nuo ajat jätti meihin, on osa meitä, identiteettiämme ja tapaamme ajatella. Samankaltainen tausta on helpottanut yhteistä elämäämme; olemme useista asioista samaa mieltä ja haluamme elää saman tyyppisellä tavalla.
Näin toteutimme haasteen
Ennen taaperon syntymää haastoimme itsemme säästöhaasteeseen. Kirjoitimme silloin asiasta näin:
Taloudenpitomme kokee muutoksia pienokaisen myötä ja niihin on järkevä valmistautua ennalta. Meillä on olemassa niin kutsuttu puskurirahasto, jonka avulla selviämme yllättävistä kuluista, mutta haluamme varautua erityisesti vauvan kuluihin. Tällä hetkellä ajatuksena on, ettei vauva joutuisi vielä 9 kuisena tarhaan, vaan voisi olla kauemmin kotona. Tätä tarkoitusta varten aiomme nyt kerätä vararahaston.
Haastamme itsemme säästämään vuoden aikana rahaa, jonka voimme seuraavana vuonna käyttää vauvan hoitoon laiton myöhentämiseen. Haasteen ideana on säästää vuodessa 1 378 € ja koska aiomme molemmat Kaj:n kanssa osallistua haasteeseen, pitäisi meillä olla säästössä vuoden lopussa 2 756 €.
Kuukausittainen säästötavoitteemme on keskimäärin 114,84 euroa. Voimme siis elää säästöllä vuonna 2018 lihavampia kuukausia ja ottaa yhteisen kuukausittaisen säästön eli 229.68 euroa käyttöön tai pihistellä ja nostaa vauvarahastosta kahden vuoden ajan 114,84 euroa kuussa. Summat eivät ole korkeita, mutta me ryhdyimme tähän hankkeeseen jälkijunassa, tämä olisi kannattanut aloittaa plussatessa, silloin olisimme saaneet suuremman summan kasaan tai vaihtoehtoisesti tämän saman summan kasaan pienemmin ponnistuksin.
Itse ajattelin ensin saada säästöön rahaa saman verran, kuin on viikkoja, siis viikolla 1. säästäisin euron ja viikolla 2 taas 2 euroa. Omat tuloni heikkenevät loppuvuoteen mentäessä ja silloin on myös monta rahareikää. Päätinkin siis aloittaa säästämisen takaperoisesti.
Viikolla 1 laitan säästöön 52 euroa, viikolla 2 puolestaan 51 euroa ja näin ollen voin vuoden viimeisenä viikkona sujauttaa säästöpossuun 1 euron ja saada samalla säästötavoitteeni kasaan.
Olemme jo aiemmin keränneet yhteisen vararahaston kuukausierillä. Tuo vararahasto on tarkoitettu tuvan remontteihin. Pusersimme tuolloin lyhyessä ajassa sovitun säästösumman kasaan. Sekään ei ollut erityisen mukavaa, mutta mukavaa oli kun summa oli tilillä kasassa ja saatoimme keskittyä paremmin remonttiin.
Joskus vuosia sitten, asuessani kaksin esikoisen kanssa, meiltä hajosi tiskikone. Tiskasin puoli vuotta käsin, koska halusin ostaa koneen kerralla omaksi. Siinä kiireisessä elämäntilanteessa olisin arvostanut vararahastoa, jonka turvin olisin voinut hankkia heti uuden tiskikoneen. Toki meillä oli pieni puskurirahasto, mutta se oli tarkoitettu oikeisiin hätätilanteisiin ei laiska emännän helpotuksiin. Kokemuksesta viisastuneena aloin säästää myös pienempiä kriisejä silmälläpitäen.
Olen kokenut yhteisen remontti-, vauva-, vara- tai puskurirahaston jo ajatuksena rauhoittavan mieltä. Kun on pikkuisen sukanvarressa, ei tarvitse pelolla odottaa mitä rahareikiä rempassa löytyy tai miettiä kumman vuoro on maksaa, niin että kulut jakautuvat mukavasti.
Mihin sinä säästäisit 1 378 euroa? Ja kumman tavan valitsisit, vaihtuvat viikottaiset summat vai kiinteän kuukausierän?
Tilanne nyt
Noin siis kirjoitimme ennen taaperon syntymää. Nyt tilanne on se, että taapero täyttää pian kaksi ja aloittaa osa-aikaisena päiväkodissa. Kaj on ollut pääosin kotona heinäkuusta alkaen ja palaa maaliskuussa takaisin töihin. Onnistuimme siis lykkäämään pikkuisen päiväkodin aloitusta, kuten oli aikomus.
Säästöt, ne löytyvät yhä koskemattomina tililtä. Emme siis käyttäneet rahoja suunnitelman mukaan, vaan selvisimme ilman niitä. Tämä puolestaan on hyvä asia, koska meille pitäisi tulla vielä toinenkin pienokainen. Mikäli olisimme kuluttaneet tämän vararahaston taaperon kanssa joutuisimme nyt kokoamaan uuden.
Uuden vararahaston kokoaminen olisi tässä vaiheessa suuri haaste, sillä meitä on nyt yksi enemmän kuluttamassa, tulotasomme on ollut tietoisesti kavennettu ja säästämme rahaa rakennusprojektiin. Voimme siis tarpeen niin vaatiessa käyttää nämä säästössä olevat 2 756 € siihen, ettei kesällä syntyvä joutuisi aloittamaan päiväkodissa aiemmin, kuin minkä itse koemme hyväksi. Tai sitten raha kuluu muihin perhettämme hyödyttäviin hankintoihin, kuten auton vaihtamiseen.
Itselläni on jo vuosia ollut säästötili, jossa pyrin pitämään ainakin parituhatta jemmassa yllättäviä menoja varten – tämän kanssa hieman vajumista vauvavuoden aikana tapahtui, mutta töihinpaluun myötä päästiin taas hyvään balanssiin. 🙂
Vararahasto yllättäville menoille on ihan loistava juttu, niitä yllättäviä menoja kun aika ajoin tulee 🙂
Näinpä. Eikä sinne säästöön kuukausittain edes isoja summia tarvitse laittaa..
Aivan, Roope Ankkamaisesti jokainen lantti lasketaan ja niistä kertyy ajan kanssa isompi summa 😉
En ole aikoihin laittanut rahaa säästöön ja tuli taas fiilis, että voisi aloittaa säästöprojektin 😄
Kannattaa kokeilla säästämistä, jos siihen on mahdollisuus. Tämä tapa säästää on jonkun mukaan pelin kaltainen ja siksi osa tykkää siitä paljon.
Mulla menee säännöllisesti 50e/kk säästötilille, lasten rahastoihin yht 30e/kk ja sijoitusvakuutukseen 150e/kk. Ajattelen nämä aina pakollisina menoina ja pyrin vielä säästämään toiselle tilille pieniä summia kerralla, joka kasvaa koko ajan 🙂 Jossain vaiheessa tajusin, että mullahan menee 230e/kk säästöön, joten ei pidä olla liian ankara itselleen, jos ei saakaan kuukaudessa sitten enempää säästöön. Onhan tuokin jo tosi hyvä summa. Toki 150e menee tooodella pitkällä aikajänteellä ja tarkoitus säästää sinne vielä 28 vuotaa, 2 vuotta on kohta takana. Mutta säästäminen kyllä kannattaa, se tuo turvaa ja mielenrauhaa.
Sinulla on ihailtava tahti ja kivasti hajautusta. Meilläkin on jotain pitkäaikaissäästöjuttuja, mutta niitä ei oikein ajattele, kun niiden tuottoa ei ole tarkoitus käyttää ikuisuuteen. Tämmöinen lyhyt säästörupeama ja sitten varojen käyttö (tai käyttämättä jättäminen) on kivaa vaihtelua ja lopputuloksen näkee nopeasti 🙂
Lapsille voisi säästää tulevaisuutta varten. Menot eivät tunnu pienenevän lasten kasvaessa. Asumme omakotitalossa, joten varalla pitää olla rahaa yllättäviä menoja varten. Itse olen yksityinen perhepöivähoitaja, joten varalla pitäisi olla niitä hetkiä varten rahaa, jos minulla ei olekaan hoitolapsia.
Minulle sopisi kiinteä summa suoraveloituksena.
Saman huomasin itse, menot kasvavat lapsen mukana. Ja kiinteä summa oli loppujen lopuksi enemmän myös itseäni miellyttävämpi vaihtoehto. Mielessä on muutenkin tuhat asiaa, niin summan venkslailu joka viikko oli vähän turhaa muistin rasittamista.
Onpa hauska tapa säästää. Minulla menee itselläni aina tietty summa säästötilille jokaisesta ostokerrasta, jonka suoritan kortillani. Huomaamatta kertyy hiljalleen toiselle tilille rahaa 🙂
Pahan päivän varalle.
Tuo onkin tapa jota en itse vielä ole kokeillut, täytyy harkita josko se olisi seuraava kokeilu 🙂
Pitäisi kyllä ehkä hieman “ryhdistäytyä” säästämisasioissa. Kiitos tästä 🙂
Meilläkin tämän postauksen tekeminen sai miettimään tämän vuoden tarpeita ja tavoitteita ja ryhtymään toimeen 🙂
Säästämisestä kun tulee rutiini, niin sitä ei huomaakkaan miten nopeasti saa kokoon rahoja. Varsinkin kun siirtää ne aina säästötilille turvaan houkutuksia.
Poissa silmistä, poissa mielestä ja kiusaus kulutukseen on aavistuksen pienempi 🙂
Kuulostaa kyllä ihan näppärältä tavalta säästää! Pitääpä harkita tätä 🙂
Suosittelen kokeilemaan 🙂
Meillä menee kuukausittain eri rahastoihin muutamia kymppejä/rahasto sekä perinteiselle tilille “katastrofirahastoon” myös. Lapsille kilahtaa pieni kuukausiraha tilille, josta puolet menee heidän tulevaisuuttaan varten rahastoihin. Näin olemme menneet jo yli kymmenen vuotta ja olemme tyylin havainneet hyväksi. Autot ja kodinkoneet olemme saaneet aina ostettua säästöillämme.
Teillä kuulostaa olevan hyvä järjestely. Meillä on välikausi viikkorahasta, esikoinen on jo aikuinen ja taapero ei tarvitse käyttörahaa eli kaikki hänelle menevä raha menee suoraan säästöön. Viikkorahaa täytyy taas tuumailla muutaman vuoden kuluttua 🙂
Omaan makuuni tässä on turhaa kikkailua. Itse säästän yksinkertaisesti siten, että kun palkka tulee tilille, siirrän siitä tietyt summat asuntolainan maksuun, taloustilille ja pakollisiin kuluihin.
Sen jälkeen laitan sopivan summan säästötilille, niin että käyttötilille jää esim. 500 euroa. Jos siitä on jäljellä jotain vielä seuraavan palkan tullessa, siirrän isomman summan säästöön.
Kuvaamasi tapa on se, jota olen itsekin käyttänyt ja josta pidän. Tämä oli mukava testi, omalle luonteelleni se vain ei ole paras mahdollinen tapa säästää.