Savusaunasta varasto, aloitus

Meillä vieraili kengittäjä. Ja ei, meillä ei vieläkään ole eläimiä, mutta vanhoja rakennuksia on senkin edestä. Hirren vaihtoa hirsirakennukseen kutsutaan kengittämikseksi. Nyt kunnostusvuoroon pääsi vuodelta 1925 peräisin oleva savusauna.

Lähtötilanne

Savusauna oli ostohetkellä täynnä romua ja puita. Veimme sieltä monta kuormaa rojua kierrätykseen ja poltimme vanhoja puita pois. Savusaunan huopakatto oli teknisen käyttöikänsä päässä ja siksi olimme suojanneet sen useamman vuoden ajan pressulla. Ennen uuden huopakaton asennusta rakennus vaati perusteellisen kunnostuksen.

Katon lisäksi rakennuksen alahirret olivat kokeneet kovia, sillä niitä vasten oli kasattu maata. Savusauna oli jäänyt poteroon ja sen alimmat hirret olivat alempana, kuin ulkopuolella oleva maanpinta. Hirret eivät olleet pitäneet hautaamisesta ja tämän vuoksi kaikki alimmat hirret olivat niin lahot, että ne oli pakko vaihtaa.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa savusauna tulee edelleen palvelemaan varastona ja puuliiterinä, kuten se on tehnyt 60-luvulta lähtien.

Savusaunan suurremontti

Pihan eteläosassa, paraatipaikalla, sijaitseva todella heikon katon omaava vanha savusauna ei ollut mikään komistus. Se toimi roju- ja puuvarastona, missä kaikki oli sekaisin. Sen polttopuukasan sisältä löytyi mm. posliininen vessanpytty. Ja tontillahan ei koskaan ole ollut vesivessaa eli se oli vain varastoitu tuonne jostain syystä.

Olimme tyhjentäneet vuosien saatossa savusaunaa ja vieneet tavaraa kierrätykseen. Siis lähinnä lajitelleet jätteitä kaatopaikan eri roskiksiin. Muutamaa vanhaa koristeeksi päätyvää työkalua ja paria ikkunaa lukuunottamatta täältä ei löytynyt mitään säilyttämisen arvoista tavaraa.

Savusaunassamme oli savusaunoille poikkeuksellisesti kiinni laudoitettu ikkuna. Oikeasti se ei ollut ikkuna, vaan sitä kautta kunta oli heitellyt avustuksena talven polttopuut säältä suojaan perheen isän menehdyttyä.

Päätimme säästää ikkuna-aukon osittain, sillä luonnon valo on aina hyvä asia. Ikkunaksi ajattelimme laittaa jonkun navetassamme olleista kolmiruutuisista ikkunoista.

Suunnitelma ja miten se eteni

Alun perin olimme ajatelleet, että tälle rakennukselle tehtäisiin jotain tänä vuonna. Emme kuitenkaan olleet oikeasti edistäneet asiaa itse rakennuksen kohdalta. Tämä hanke oli kai sellainen haave, jonka ajattelimme jäävän toteutumatta tältä vuodelta.

Savusaunan edessä olevan pihatien kunnostuksen olimme aloittaneet aiemmin tänä vuonna. Tosin se(kin) vei todella paljon aiottua enemmän aikaa, sillä kun tien pohja kaivautettiin auki paljastui sieltä muutama valtaisa kivi.

Tienpohjasta löytyneet kivet päätyivät kiviaitaan. Muutama puu piti kaataa, sillä ne sijaitsivat liian lähellä tietä ja savusaunaa. Puut päätyivät polttopuuksi ja niiden oksista syntyi lisää risuaitaa metsänrajaan.

Se yksi kivi, se joka on esiintynyt blogin kuvissa, se jatkui ja jatkui maan alle. Siihen kokeiltiin kivikiiloja ja pari sangollista etenadynamiittia. Lopulta se mureni sen verran, että se ei ollut tiellä. Valtaosa kivestä jäi sinne, maan alle. Ja tien teko saattoi jatkua, kun olimme selättäneet tämän suuren hidastuksen.

Kengittäjä

Kaj oli isyyslomalla ja hän oli ahkeroinut tuvan ja saarimökin toimissa ahkerasti. Aika ei siis varsinaisesti ollut sopiva uuden projektin aloitukseen. Hetkellisessä mielenhäiriössä ajattelimme silti soittaa miehelle, joka kengitti tupamme heti kun olimme sen hankkineet. Meitä oli nimittäin aikoja sitten varoiteltu, että hän saattaa olla vähentämässä hommia.

Tähän väliin kerrottakoon huoleni hirsinavettamme kunnostuksesta. Sen olisi tarkoitus alkaa hamassa tulevaisuudessa. Pidemmän ajan päästä. Entä jos kengittäjämme lopettaa sitä ennen hommat? Mistä saamme uuden, joka vetäisi vertoja tälle nykyiselle? Nykyisen suurin plussa ja miinus on se, että hän on ns. kova työmies. Hommat etenevät hurjaa vauhtia. Ei vitkastelua, ei viivyttelyä, ei hetken rauhaa raksalla avustavalle Kajlle.

Homma meni samalla tapaa kuin tuvan kanssa, kengittäjällä oli sopiva tilaisuus juuri nyt heti. Koska halusimme juuri tämän tekijän oli käytävä tuumasta toimeen.

Alku

Savusauna projekti siis alkoi. Ensin piti soitella kuntaan suunnitelmista, sitten vaiheessa olevaa tienpohjaa piti täyttää murskeella niin paljon, että savusaunan viereen saatiin siirtolava.

Tässä oli se hyvä puoli, että saimme pihassa vuoden päivät tiellä olleen murskekasan pois. Tämä nimenomainen kasa oli salaojien ympärille tulevaa mursketta. Sen lisäksi tilasimme rekannupillisen sitä toisenlaista mursketta.

Savusaunan vierestä piti siirtää yksi makea marjainen mustaherukka valeeseen odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa. Samalla nykäisin sen vierestä syysastereita pohjoismetsän leikkipaikan kupeeseen kasvamaan.

Sitten pitikin tyhjentää koko savusauna ja lajitella siellä olleet asiat eri kasoihin: säästetään, polttopuut ja eri jätetyypit. Inhoamme sekajätettä, koetamme aina toimittaa kaatopaikkakuormat jne jätetyypeittäin lajiteltuina. Siitä kiittää kukkaro pienempinä jätemaksuina ja se on ekologisempaa kuin sekajäte.

Kaj avusti kengittäjää ja tämän työntekijää näiden purkaessa savusaunan. Tämä on aina ollut tavoitteenamme; tehdä itse rakennussiivous. Turha sitä on teettää kalliilla ammattilaisella, jos sen voi hoitaa itse.

Kierrätysmateriaali

Nuorimmaisen kummisetä sai aikanaan omien mökkikauppojensa myötä puretun hirsirakennuksen. Kukaan meistä ei tiedä varmaksi mikä se on ollut, mutta perimätieto kertoo sen olleen aitta.

Me saimme kummilta hirret, sillä hänellä ei niille ollut käyttöä. Ajatuksena oli joskus kokeilla koota se ja katsoa mitä kasasta syntyy. Idea oli hupsu ja meillä ei siihen olisi ollut aikaa vielä vuosiin. Sovimme nyt, että voimme käyttää hirret tähän savusauna projektiin ja hylkäämme alkuperäisen ajatuksen koota siitä sen rakennuksen, mikä se oli viimeksi ollut.

Näin se hirsien kanssa menee, ensi ne ovat osa yhtä rakennusta, sitten toista. Niitä saatetaan kuskailla edes takaisin pitkin maakuntaa ja aikanaan niistä poistetaan huonoksi menneitä hirsiä ja korvataan ne uusilla.

Näin se siis alkoi, remppa. Tulette näkemään siitä monta kirjoitusta aivan pian tässä blogissa. Kokonaisuudessaan urakan on tarkoitus olla valmis ensi kesänä. Alkuun homma etenee vauhdilla kengittäjän avulla ja hänen tehtyä osuutensa jatkamme urakkaa muiden toimiemme ohessa.

Odotellessa muita kirjoituksia savusaunan remontista pääset lukemaan aiemmat kirjoituksemme kivikiilojen käytöstä; Kivikiilojen käyttö ja kiven halkaisua kivikiiloilla. Ja täältä tutustumaan risuaitaan.

Seuraava osa löytyy tämän linkin takaa.