Siideriomenat

Join siideriä ensimmäisen kerran Englannissa. Brittiläinen siideri oli käynyttä omenamehua, pidin siitä heti. Samoihin aikoihin (90-luvulla) Suomessa alettiin myydä siideriä tai sitten kiinnitin siihen vasta silloin huomiota. Suomessa totesin inhoavani siidereitä, sillä täällä ne olivat omenatiivisteestä ja aromeista luotua juomaa.

Se miltä siideri maistui Devonin pelloilla oltuamme kokopäivän heinäpellolla huhkimassa on synnyttänyt haaveen itsetehdystä siideristä. Tämä huolimatta siitä, että viimeiset vuodet siiderin kulutukseni on ollut alle litran vuodessa.

Monet täällä yleisistä siideriomeniksi soveltuvista omenoista ovat sellaisia jotka soveltuvat hyvin omenamehuun. Päätin kartoittaa mitä kannattaa istuttaa tai varttaa, jos haluaa hyvää siideriä.

Siideriä, kuten omenamehuakin, voi tehdä mistä vain lajikkeesta. Lopputuotteen makua voi säätää monella tavalla. Omenalajikkeiden valinta siideri tai mehu mielessä on yhden sortin höpsismiä.

Mikäli sinulla on sama tilanne kuin meillä, pihalle tarvitaan enemmän omenapuita, kannattaa lajikkeen valinta tehdä myös siltä kantilta, mitä omenoista haluaa tehdä. Ja mikäli sinulla on kaksi yhtä vahvaa ehdokasta, valitse harvinaisempi, näin autat ylläpitämään geenien monimuotoisuutta.

Maku

Siiderin makua ei voi ennakoida haukkaamalla omenaa. Omenasta puristetun tai lingotun mehun perusteella saa paremman mielikuvan siitä sopiiko omena siiderin raaka-aineeksi.

Hyvä syöntiomena ei välttämättä ole hyvä omena siideriin. Ja omena jota ei makunsa puolesta välitä syödä, voi olla täydellinen siideriin.

Mehua maistellessa kiinnitä huomiota mehun makeuteen, hapokkuuteen, tanniinisuuteen, karvauteen, aromaattisuuteen ja yleiseen makuun.

Yleensä siideriin käytetään useampaa omenalajiketta. Makeilla omenoilla saadaan siideriin enemmän alkoholia ja karvaista omenoista saadaan tanniinisuutta. Käytettyjen omenoiden makeudesta riippuen siideristä tulee 4-8 prosenttista. Suomalaisista omenoista tehdystä siideristä tulee usein n. 5 prosenttista.

Yleensä siideriin käytetään omenoita joista saadaan makeus, happamuus ja karvaus.

Hyvään siideriin kannattaa valita makeita ja tanniinisia omenoita, näin siideristä tulee sopivan vahvaa ja maukasta.

Hiiva

Osa siiderintekijöistä tekee siiderinsä villihiivalla. Tässä on omat riskinsä ja ilmeisesti tämä ei ole se helpoin tie aloittelijalle.

Kaupoista saa erilaisia shamppanja- siideri-, olut- ja viinihiivoja. Näillä voi korostaa tai peittää omenoiden omaa makua.

Marjat

Siideriä on mahdollista maustaa pienellä määrällä marjamehua. Marjamehun käyttö saattaa vaikeuttaa siiderintekoa, sillä se saattaa muuttaa mehun ph:ta hankalammin hallittavaksi.

Kuinka nopeasti siideri on valmista?

Itse tehty siideri on halutessa jopa kolmessa viikossa valmista. Perinteinen brittiläinen siideri laitetaan käymään syksyllä ja pullotetaan vasta keväällä.

Omenoiden kypsyys

Omenamehua tehdessä omenat kerätään luun kovina, tällöin saadaan enemmän ja laadukkaampaa mehua. Siideriä valmistettaessa omenoiden halutaan olevan kypsempiä, sillä silloin ne ovat makeampia ja se taas tarkoittaa vahvempaa siideriä.

Omenoiden mehustus

Tärkeintä on, että omenoita ei kypsennä eli mehu-maijalla tehty mehu on poissuljettu. Höyrymehu ja muut kuumennetut mehut antavat siideriin makuvirheen, kypsennetyn omenan maun.

Siideriomenat

Suomessa on kasvatettu seuraavia aitoja siideriomenoita. Kyseisten omenoiden talvenkestävyyttä voi parantaa varttamalla ne talvenkestävään perusrunkoon, esimerkiksi Antonovkaan.

Dabinet (hyvin tanniininen, maukas, erinomainen siideriomena)
Harry Masters Jersey (hyvin tanniininen, erinomainen siideriomena)
Michelin (hapokas, tasapainoinen, erinomainen siideriomena)
Sommerset Redstreak (hyvin tanniininen, erinomainen siideriomena)
Taylors (maku samenttinen ja runsas, erinomainen siideriomena)
Tremlets Bitter (tanniininen, sopii siiderin tekoon)
Yarlington Mill (tanniininen, erinomainen siideriomena)

Kesäomenat

Astrakaani punainen (hapokkuus, tanniini)
Bellefleur-kitaika (aromi)
Gallen eli “jaatsin omena” (aromi, jälkimaku)
Konfektnoje (makea, jälkimaku)
Kultainen Kitaika (aromi)
Lavia (aromi)
Lohjan kirkas (jälkimaku, hapokas ja makea)
Sokerimiron (tanniineja)
Tsaarin kilpi (tanniineja)
Tshudnoje (jälkimaku, makea)

Syysomenat

Aelita (hapokas)
Ananaskaneli (sopii hyvin siiderin valmistukseen)
Bessemjanka Mitshurinskaja (makea, punainen mehu, erinomainen siideriomena)
Grenman (maukas, makea, punainen mehu, sopii hyvin siideriomenaksi)
Harlamovski (makea, maukas, sopii hyvin siideriomenaksi)
Keltakaneli (makea, maukas, sopii hyvins iiderin tekoon)
Koritshnoje Novoje (mausteinen, pyöreä maku, sopii hyvin siideriksi)
Koritshnoje Tumanoje Susova (makea, jälkimaku, vaaleanpunainen mehu)
Luotsi (maukas ja tasapainoinen maku, erinomainen siideriomena)
Melba (hapokas, maukas, jälkimaku, soveltuu hyvin siideriksi)
Rautell (aromi)
Sariola (aromi)
Slava Popediteljam (makea, maukas, soveltuu siideriin)
Sugisdessert (maukas, soveltuu siideriin)
Tallinnan päärynäomena (aromi)
Tammisaari (aromi)
Uslada eli “siloposken nautinto” (aromi)
Yltöisten sitruuna (tanniineja)

Talviomenat

Aino (tanniinisuus)
Aromatnoje (tanniinisuus)
Eppulainen (makea)
Hibernal (hapan & tanniineja)
Lepaan Liereä (makeahko, maukas, soveltuu erinomaisesti siiderin tekoon)
Linnaomena (hapokas)
Lobo (hapokas & tanniinia)
Åkero (hapokas, tanniineja)
Åkero Hassel (pitkä jälkimaku & tanniinia)

Vasta julkaistu suomalainen väitös nosti AINO omenan parhaaksi kotimaiseksi omenalajikkeeksi siiderissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia lajikkeita: Alasen Punainen, Kersti, Lepaan Meloni, Lohjan Kirkas, Aino, Gustavs Bästä, Luotsi, Pieksämäki, Turso, Juuso, Hyvingiensis. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/154710/Wenjia%20He%20dissertation.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Aino on HIrvensalmen taimiston kuvauksen mukaan loistava talviomena äärioloihin, se menestyy jopa vyöhykkeellä VI. Aino on talousomena eli siitä saa siiderin lisäksi hyvää hilloa tai piirakkaa.

Marjaomenat

Marjaomenapuita on käytetty ennen pölyttäjäpuina. Osalla marjaomenapuista on pahanmakuiset ja tanniiniset omenat ja osa kuten Chestnut soveltuu herkutteluun.

Marjaomenoista olen nähnyt seuraavista mainintoja siiderinteon yhteydessä: Dolgo, Erstaa, Chestnut (rintapähkinä)

Tärkeimmät lähteet:
https://puolakantila.wordpress.com
https://www.aitosiideri.fi/wp-content/uploads/2018/04/Seminaariesitelma-14.4.2018.pdf

Omenapuiden valinta

Omenat kaipaavat pölyttäjäpuita, istuta siis mielellään kolme eri lajiketta. Huomioi myös että aikaiset kesäomenat kukkivat talviomenoita aiemmin eli ne eivät ole paras mahdollinen pari pölytystä ajatellen.

Mitä istutimme?

Valitsimme syysomena Grenmanin sen monipuolisuuden vuoksi. Myös mehun ja soseen vaaleanpunerva väri miellytti meitä. Grenman on Mikkelistä kotoisin oleva lajike ja koska olen viettänyt Millekin vieressä kesäni valikoitui tämä pieni ja maukas omena meille.

Grenman on todella herkullinen omena syödä myös sellaisenaan. Lisäksi puun kasvutapa on kaunis.

Lepaan liereä on yksi mummolassa kasvaneista talviomenoista. Minulle tulee aina hyvä mieli, kun muistan miten isoisäni äänsi nimen. Lajike on terve ja talvenkestävä.

Pihastamme löytyy Sokerimiron, puu on vanha ja tuottaa vain niukasti satoa sekä talvivaurioista kärsivä Valkea kuulas joka on hyvä mehuomena ja ilmeisesti melko ok siideriomena.

Erikoisempia omenapuita kannattaa tiedustella Hirvensalmen taimistolta www.omenapuu.com