Suuntana omavaraisuus osa 2

Näin maaliskuun alussa on hyvä kertoa missä vaiheessa menemme tämän vuoden omavaraisuussuunnitelmissa. Asia on nimittäin niin, että suunnitelmiin on tullut jo nyt muutoksia. Lisäksi kerron mitä puuhasimme helmikuussa ja mitä aiomme saada aikaan tässä kuussa.

Tämä kirjoitus on osa yhteiskirjoitussarjaa, jonka teemana on suuntana omavaraisuus. Meitä on joukko bloggaajia, jotka käsittelevät omavaraisuutta blogeissaan ja päätimme kirjoittaa aiheesta yhteiskirjoituksia jo toisena peräkkäisenä vuotena. Ideana on julkaista joka kuun ensimmäisenä maanantaina postaus, johon linkittää muiden jutut. Lisätietoa ja ilmottautumisohjeet mukaan haluajille löytyvät täältä (klik).

Tämä on tämän vuoden toinen varsinainen kirjoitus, helmikuussa kerroimme mitä aiomme (klik) ja nyt aion tarkentaa suunnitelmaa. Tässä välissä tosin oli eri medioissa juttuja hyönteiskadosta ja osallistuimme keskusteluun yhteiskirjoituksella, siihen pääset tästä (klik).

Blogin takana

Tämän blogin aihe on lapsiperheen (vapaa-ajan)elämä punaisella tuvalla, kirjoitamme myös aiheista jotka liittyvät lapsiperheisiin ja elämäntapaan jota elämme.

Perheeseemme kuuluu vanhemmat Kaj ja Satu sekä Sadun esikoinen Miina (-96), taapero (-17) ja kesällä syntyvä pienokainen. Elämäämme kuuluvat myös sukulaisia ja ystäviä, heitä mainitaan blogissa harvakseltaan, sillä kaikki eivät välitä bloggauskohteena olemisesta.

Kaj on varttunut maaseudulla ja omasta näkökulmastani hallitsee sujuvasti kaikki kuviteltavissa olevat “miesten- ja naistentyöt”. Hän ei osaa hoitaa hommia huonosti, vaan uskoo siihen, että jos homma tehdään, tehdään se niin hyvin kuin on mahdollista. Kaj rentoutuu puuhastelemalla ja sohvalle hänet saa houkuteltua vain lyhyiksi ajoiksi.

 

Satu on kasvanut pääkaupunkiseudulla ja viettänyt kesänsä Saimaan saaressa. Hän innostuu ja ideoi nopeammin kuin toteuttaa. Hänet saattaa löytää sohvalta kirjapinon takaa.

Miina asustaa maailmalla, jonne hän lähti kuusitoistakesäisenä. Kotona ollessaan hän osallistuu tarmokkaasti erilaisiin hommiin tuvalla ja Saimaalla.

Töppö eli Sadun äiti käy usein tuvalla ja auttaa hommien etenemistä järjestämällä porukalle usein herkullista ruokaa, organisoimalla kyytejä sekä katsomalla taaperon perään. Töpön kokkausten ansiosta saamme säännöllisin väliajoin talkooapua eri ihmisistä, ihmiset ovat valmiita tekemään paljon päästäkseen hänen patojensa ääreen.

Sadun muut perheenjäsenet ja Kaj:n porukat koettavat joskus toimia järjen äänenä älyttömissä hankkeissamme, valitettavasti emme aina malta heitä kuunnella 😉

Eeroa voisi luonnehtia kukkakuiskaajaksemme. Hän omaa todella paljon tietoa ja on äärimmäisen nopea puutarhahommissa.

Johanna omistaa kadehdittavan kattavan kirjahyllyn sekä todella paljon tietoa mm. kestovaipoista, lapsen kantamisesta ja muusta mielenkiintoisesta.

Ilkka loihti taaperolle itse kaatamistaan puista laivanmallisen hiekkalaatikon, asia jota myös naapurin lapset rakastavat. Kunnon leikkipaikka viihdyttää taaperoa ja antaa meille vanhemmille vapautta puuhastella sen aikaa, kun lapsi jaksaa leikkiä.

Lisäksi säännöllisesti apuna puuhaavat Kaj:n vanha koulukaveri, Miinan kummisetä ja tulevan pienokaisen kummeja.

laivanmallinen hiekkalaatikko

Tupa

Tupamme on pieni, sen huone on noin parikymmentä neliötä ja vielä keskeneräinen kuisti alle kymmenen neliötä. Tupa on alunperin muistuttanut paritupaa.  Tupa on pienennetty nykyiseen kokoonsa ilmeisesti sen oltua huonossa kunnossa, samalla siihen on uusittu katto vasoineen. Täältä (klik) pääset lukemaan kuinka löysimme tupamme.

Tuvan pihapiirissä on vanha hirsinavetta, sekin on lyhennetty aikojen saatossa. Vanha savusauna kaipaa kunnostusta ja toimii nyt puuvajana. Se tulee myös jatkamaan kyseisessä virassa kunnostuksen jälkeen.

Saunatupa pitää sisällään saunan, jota emme nyt käytä, sekä keittiön. Keittiö on suureellinen ilmaisu tilalle, joka on pieni, matala huone. Sinne kuitenkin kokosimme Saimaan mökin vanhat keittiökalusteet ja siellä meillä on induktiolevy ja mikro kokkailua varten. Puuliesi on tuvassa.

Huussi kököttää pihan perällä ja sen vieressä on 80-luvulta peräisin oleva aitta. Valitettavasti aitta on aikanaan tehty kehnosti ja sitä ei voi pelastaa.

Uusimpana rakennuksena tontilla on ohuista rangoista tehty puuvaja Kotilieden polttopuille.

Pihapiiri

Tämä paikka on aikoinaan toiminut pientilana. Lapsettoman viljelijäparin kuoltua maat lohkottiin ja tupa jäi alle neljäntuhannen neliön tontille. Tällä tontilla kasvaa kolme vanhaa omenapuuta, muutama kriikuna, vanhoja herukka- ja karviaispensaita ja joitain vanhoja perennoja.

Olemme istuttaneet pihalle lisää hedelmäpuita, marjapensaita ja muita kasveja.

Maaperä on savimaata ja joissain paikoissa ns. penkkahiekkaa. Pihalla kasvaa myös kuusia ja niiden luona maaperä on tavallista kuusimetsänpohjaa.

Piha sijaitsee kasvuvyöhykkeellä 3. Pihassa on sekä suojaisia paikkoja, että kohtia joihin pohjoistuuli pääsee esteettä puhaltamaan.

Pihapiirin lisäksi meillä on pienenpieni kaistale vieressä olevaa metsää.

Blogin historia

Tämä blogi yhdistää kaksi vanhaa blogiamme. Toinen, se alkuperäinen Tsajut, oli sähköinen reseptiarkisto ja toinen, osoitteessa www.maa-tuskat.blogspot.fi toiminut, oli alkuun kotoa juuri Walesiin muuttaneen Miinan ja Sadun keskenäistä kirjeenvaihtoa. Miinan valmistuttua Walesissä käymästään lukiosta muuttui blogin aihe käsittelemään elämäämme tuvalla.

Tällä hetkellä blogi kertoo edelleen ruoasta ja elämästämme punaisella tuvalla sekä lapsiperheen elämästä, asian tultua taas ajankohtaiseksi. Tulen päivittämään tänne postauksia vanhoista blogeista.

Some

Puuhailujamme pääsee seuraamaan myös Instagramissa (klik), YouTubessa (klik) ja Fb:ssä (klik).

 

 

Mutta nyt siis itse asiaan eli suunnitelmien muutoksiin.

Suunnitelmat 2019

  • Kasvimaa
  • Hedelmäpuut
  • Aitaaminen
  • Kukkapenkki
  • Uusi grilli

 

Yllä oleva lista on edelleen muuttumaton, mutta aiemmassa kirjoituksessa olleisiin salaperäisiin rakennussuunnitelmiin on tullut muutoksia. Meillä on aikamoinen byrokratian viidakko setvittävänä ennen kuin pääsemme rakentamaan uutta. Laskelmiemme mukaan emme pääsisi rakennustouhuissa mukavaan vaiheeseen ennen ensi talvea, vaan homma jäisi pahasti kesken.

Harkittuamme asiaa ja mietittyämme aikatauluja päätimme saattaa aiempia projekteja valmiiksi. Tällä tavalla saamme osan tontistamme valmiiksi ja kaaos ei yllä koko pihaan, ainakaan niin pahasti.

 

Nikkarointi 2019

Työlista on hirmuinen ja en tohdi julkaista sitä kokonaisuudessaan. Osa näistä asioista ei suoranaisesti tue omavaraisuuttamme. Nämä toimet osaltaan tukevat tuvalla oleskeluamme ja osa, kuten roskakatos, on ulkopuolisten säätämien sääntöjen vuoksi tehtäviä. Tai siis, emme me roskakatosta varsinaisesti tarvitse sääntöjen noudattamiseksi, mutta onhan se siistimpi ja siihen saa paremmin köynöksiä kiipeämään, kuin pelkkään roska-astiaan.

Kirjoitin ylläolevan kappaleen ja tuumasin asiaa. Me emme siis asu tuvalla, se on vapaa-ajan asumus. Havaitsimme, että silloin kun emme ole voineet yöpyä ja kunnolla hoitaa arkisia asioita (ruoanlaitto, ruoansäilytys, vaatteiden kuivaaminen, peseytyminen jne) on meiltä mennyt tehokasta työaikaa siihen, kun matkaamme kotiin ja hoidamme nämä asiat siellä. Tuvan asuttavaksi saaminen ja sen mukavuuksien, joidenkin mielestä jopa välttämättömyyksien, saaminen kuntoon auttaa meitä siis keskittymään omavaraisuuden kehittämiseen.

 

Tähän jäimme

Roskakatos

Muistatteko ikivanhan videomme roskakatoksen pohjan valamisesta? Nolottaa ihan tunnustaa, että homma on edelleen samassa vaiheessa, kuin mihin se videolla jäi. Meillä on siis roskakatoksen pohja, mutta ei itse katosta. Tämä asia pitää korjata tänä vuonna.

Nikkaroimme katoksen laudasta ja maalaamme sen punamullalla. Katos on mitoitettu kahdelle roska-astialle, mutta meille tulee käyttöön vain yksi. Puutarhajäte päätyy sille varattuun kompostiin ja ruuantähteet ja muut päätyvät joko lämpökompostoriin tai bokashiin.

Tämän roskakatoksen taakse jää päärynäpuu ja sen taakse on tarkoitus luoda kukkapenkki pihan kukista, etenkin niistä jotka ovat nyt kasvimaalla. Roskakatos tulee muodostamaan kiviaidan ja saunatuvan kanssa oman pienen mikroilmaston alueelle. Roskakatoksen kanssa saman suuntaisesti on saunatuvan edustan hyötytarha, joka sisältää tällä hetkellä 3 pilariomenapuuta, 2 ruusukvitteniä, mansikoita ja keväällä kukkivia kukkia sekä vanhan juhannusruusun. (Täältä pääset kurkkaamaan postauksen aiheesta)

Sähköt

Tuvan ja verannan sähköt sekä liuta muita sähköhommia odottaa sähkömiestä. Meillä on onneksi todella hyvä sähkäri apuna. Vaikka ammattilainen tekee kaikki ne asiat, joihin ammattilaista vaaditaan, jää meille paljon fundeerattavaa asian tiimoilta; minne haluamme sähköä?

Taustalla on kokoajan ajatus, jospa jonain päivänä sähkömme tulisi muualta kuin sähköyhtiöstä. Suunnitelmat tehdään siis osittain tämä toive silmällä pitäen.

Tupa

Kotilietemme päälle pitäisi saada huuva. Tupa kaipaa myös valoa. Tuvan huone on liki valmis, mitä nyt verholautoja ja verhoja kaivataan ja muuta sellaista pientä. Myös sisustusta pitäisi tuumata, tarvitsemme kesällä ainakin yhden sängyn lisää pienokaiselle.

(Tästä pääset kurkkaamaan tuvan sisälle)

 

 

Pinottava sänkymme

Veranta

Tuvan veranta kaipaa uutta sisäpintaa, lattialautoja ja sähköjä. Ehdoton plussa olisi, jos saisimme edes osan ikkunoista kunnostettua.

Terassi

Hankimme nipun 2-laatuista lehtikuusta tuvan terassia varten. Terassista tulee tuvan kokoon nähden suuri, mutta oikeassa mittakaavassa se on ihan normaalin kokoinen. Siihen mahdutetaan ruokapöytä tuoleineen ja jos jostain onnistumme löytämään terassille tarkoitetun kiikkustuolin, niin sellaisen haluaisimme. Noita ulkoilmaan sopivia kiikkustuoleja meillä on Saimaalla kaksi ja molemmat ovat aina todella kovassa käytössä.

Tupamme on hyvin pieni, hankimme sen silloin kun esikoiseni Miina asui jo maailmalla ja meillä ei ollut tietoa näistä tulevista lapsista. Kaipaamme lisää tilaa oleiluun. Toki meillä on pihamaata yllin kyllin, mutta kaipaan lattiallista aluetta. Tätä on vähän hankala selittää.

Meillä on Saimaan mökillä kaksi isompaa terassia ja olemme huomanneet puun lämpimäksi jalan alla, sen lisäksi se kuivaa nopsaan. Lisäksi kun sisäänkäynti rakennukseen on kuistin kautta, jää osa roskasta sinne. Kaikki seikkoja, joita arvostan.

Kuistin viereen olemme miettineet Eeron (puutarhakuiskaajani) kanssa jotain ihanaa kukkapenkkiä. Meiltä puuttuu pihapiiristä kunnon kukkapenkit. Saunatuvan edustalla on kukkapenkin alku, kasvimaalla on valeistutuksessa joukko kukkia, mutta lisää kaivattaisiin.

keinutuoli terassilla

Kaivaminen

Joudumme kaivamaan ja kaivauttamaan erilaisia asioita pihassa. Pitää kaivaa sähköjohtoa maahan vanhan tilalle, pitää muuttaa mutalilluinen tienpätkä navetan vierestä salaojitetuksi ja kuivaksi maaksi.

Naapuritontilla on ilmeisesti muuttunut jossain vaiheessa jotain, mikä vaikuttaa siihen, miten vettä tulee tontillemme. Vanhoja rakennuksia suojellaksemme joudumme kaivamaan muutaman vanhan ojan syvemmäksi.

Sitten kaivamme tietenkin niille hedelmäpuille kunnon istutuskuopat, sillä maaperä niille aiotuilla paikoilla on tiukkaa savimaata.

Aiemmin mainitun terassin pohjat pitää luonnollisesti myös kaivaa ja sieltä tulee, jos kokemuksemme pitää paikkansa, kamala määrä materiaalia kiviaitaan.

Joskus kuva on todellisuutta kauniimpi

Huussi

Tarvitsemme uuden vessan. Vanha ei valitettavasti ole kunnostettavissa. Huussin paikka tulee myös siirtymään vähän. Valitettavasti se tulee edelleen sijaitsemaan pihan perällä ja voin sanoa, että sinne tuntuu olevan öisin aikamoinen matka, kun vauva painaa sopivasti rakkoa.

Huussi tulee luonnollisestikin olemaan kompostoiva. Tarkoituksena olisi käyttää sen rakentamiseen tuvalta löytynyt vanha, kaunis, ikkuna. Toivomme myös, että jokin vanhoista ovista on siinä kunnossa, että se kelpaisi oveksi. Valitettavasti valtaosa rakennusten mukana tulleista ovista on maannut maata vasten vuosikausia ellei kymmeniä ja moni niistä on kunnostamisen ulottumattomissa.

Savusauna

Pihallamme on vanha savusauna, joka on siirtynyt puuvaja käyttöön 50-luvulla. Rakennus on heikossa kunnossa ja koetamme saada tuvan kengityksestä tutun kengittäjän auttamaan sen kunnostuksessa. Kengityksen lisäksi rakennus kaipaa uutta kattoa.

Savusauna tulee jatkossa toimimaan puuvajana ja varastona. Meillä on uusi pienempi puuvaja tuvan kupeessa, mutta siellä säilytämme tuvan kotilieteen tarkoitettuja puita.

risuista tehty puuvaja

Puuvaja

Kerroin hellapuille tarkoitetusta, risuista tehdystä, puuvajasta aiemmin. Puuvaja itsessään on pientä katon viilausta vaille valmis, mutta sen sijainti aiheuttaa meille lisähommia. Puuvajalle mennään alamäkeä ja rinne kuluu liikkumisesta helposti. Lisäksi tuvalta valuu sadevedet polkua pitkin suoraan puuvajan edustalle, joka on parhaillaan jääkenttä. Meidän tulee siis rakentaa rinteeseen muutama askelma ja laittaa puuvajan oven eteen askelma, jotta korkealla olevasta ovesta on hyvä kulkea.

Puuvaja on jo mukavan täynnä puuta ensi talvea varten eli sen puolesta olemme hyvässä vaiheessa.

 

Tauolla olevat rakennussuunnitelmat

Meillä on ollut haaveena saada pihapiiriin kunnollinen saunarakennus. Olemme käyttäneet talven pohtien erilaisia vaihtoehtoja. Kartoitimme saunoja, joita voisi käyttää talvella ja joihin voisi tehdä juoksevan veden. Selvitämme myös, onko vanha punainen sauna kunnostettavissa järkevillä ponnistuksilla.

Pyysimme JR-holvikellareilta tarjouksen maakellarista, mutta aika ei tänä vuonna anna periksi sille. Lisäksi olen alkanut miettimään pitäisikö kellarin olla suurempi, kuin se mitä olemme ajatelleet.

Helmikuu

Helmikuussa valmistauduimme tulevaan kauteen Bokashoimalla keittiöjätteemme. Bokashi-kompostin avulla valmistamme uutta mehevää multaa puutarhaan. Tähän asiaan palaan varmasti loppuvuodesta postauksen kera.

Julistimme helmikuussa mökkikauden alkaneeksi ja yövyimme tuvalla ensimmäistä kertaa tälle vuodelle viikolla 7. Yöpyminen sujui mukavasti, mitä nyt innostuimme lämmittämään tupaa liikaa.

Tupa lämpenee Kotiliesi 30 avulla. Sen päällä on 2 suurta vuolukiven palasta lisäämässä lämmönvarauskykyä sekä kaminapuhallin levittämässä lämpöä. Tarvittaessa saamme lisälämpöä sähköpatterilla tai pienillä sähkölämmittimillä.

Komea hankikanto kantoi taaperon lisäksi myös nälkäisiä pitkähampaita ja kahden vanhan omenapuun kimpussa oli käynyt nälkäisiä jäniksiä. Tähän asti tuhot ovat aika pienet, mutta asia täytyy jatkossa huomioida. Onneksi Kaj oli nostanut saunatuvan edustan pilariomenapuiden suoja-aidan ylös, sen liiskaannuttua katolta tulleiden lumien alle.

Kaj on tehnyt puuhommia eli käynyt erilaisia puukasoja pihassa läpi. Osa puista on metsästä, osa on tuvan kengityksestä peruja olevia vanhoja hirsiä ja onpa siellä vielä muutamia edellisten omistajien kasojakin. Kaj käy siis kasoja läpi, pilkkoo puita ja järjestä ne sen mukaan, missä ne tullaan polttamaan.

Kyllästyimme pelaamaan lainassa olleen autojääkaapin kanssa ja hankimme tuvalle kierrätyskeskuksesta jääkaappi-pakastimen. Sähköistetyssä tuvassa on puolensa, etenkin jos taas tulee hellekesä, joka aiheuttaa aina omat kommervenkkinsä ruoan säilytykseen.

Kotona laitoin muutamia siemeniä itämään, vaikka olin päättänyt etten siihen vielä tässä vaiheessa ryhdy. Saa nähdä miten käy, sillä asuntomme on hyvin hämärä ja lisävaloa ei vielä(kään) ole. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä taapero kerkesi kokeilla saksilla trimmaamista ainakin muutamaan taimeen eli haasteita on esikasvatuksen tiimoilta 😀

 

taysi puuvaja

 

Valmista/ parhaillaan työnalla

  • Polttopuiden tekeminen.
  • Tuvan remontti.
  • Esikasvatus.

Maaliskuu

Maaliskuu on meille muutosten kuukausi. Helmikuun puolessa välissä taapero aloitti kolmipäiväisenä tarhassa ja nyt Kaj on palannut töihin. Hän on heinäkuun lopusta ollut tavallaan koti-isänä. Hän on käyttänyt isyysvapaansa 6 viikkoa ja tämä muu vapaa on mm. perhevapaiden avulla järjestetty. Tosin on hän tässä välissä käynyt yksittäisiä päiviä töissä ja aloittanut opiskelun.

Nyt siis koittaa uudenlainen arki. Aluksi hänen työkuvioissaan on muutoksia, joiden vuoksi hän yöpyy usein tuvalla meidän ollessa kotona. Kaj:n majailu tuvalla on osaltaan aiheuttanut sen, että tänä vuonna käytämme enemmän polttopuuta, kuin aiempina vuosina.

Kaj saattaa keretä puuhaamaan tuvalla asioita hitusen eteenpäin, mutta veikkaan maaliskuun olevan meille muuten aika hiljainen omavaraisuuden ja remonttien suhteen.

Linkit

Kuten alussa mainitsin, on tämä kirjoitus osa omavaraisuusbloggaajien yhteiskirjoitus-sarjaa teemalla suuntana omavaraisuus. Oheisista linkeistä pääset lukemaan muiden kuulumisia. Ja ensi kuun ensimmäisenä maanantaina puolilta päivin palaamme viimeistään tähän teemaan.

Farmer to bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/03/farmarin-esittely-ja-polulla-eteneminen.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/03/omavaraisuus-ja-me-seka-lierot.html

44 thoughts on “Suuntana omavaraisuus osa 2”

  1. Onpas teilläkin hommaa! Tuo puuvaja jäi kutkuttelemaan, kerrotko tarkemmin rakennustavasta? Ja laitahan pari kuvaa eri kulmilta tulemaan niin voisi ottaa mallia =D

    Kevät / Villa Koira

    Reply
    • Puuvajasta on tulossa tässä kuussa (jos olen reipas) ihan oma juttunsa. Idea on Seurasaaren vieressä sijaitsevan Pukkisaaren rautakautisesta kylästö napattu. Nuo vajat on monesti olleet vielä savella päällystettyjä. Me emme sellaiseen ryhtyneet, koska noin puut kuivuvat paremmin 🙂

      Reply
    • Kesä ja lämpö ovat toivottavasti tulossa. Mutta tuo työlista tuppaa aina vain kasvamaan, kun saamme “hyviä” ideoita 😀

      Reply
    • Kiitos 🙂 Tosin sen verran on aina työmaata kesken, että kuvakulmat pitää valita erikseen, ettei koko kauheus paljastu 😀
      Ahkeruudesta välitän kiitokset Kajlle, sillä hän on todella hyvä projektien hallinnassa ja valmiiksi saattamisissa.

      Reply
  2. Tuo kuvauksesi miehestäsi sopisi prikulleen myös meidän isäntään 🙂 Ja aivan ihanan kuuloinen puuhaporukka siellä teillä! Minäkin voisin huolia itselleni tuollaisen henkilökohtaisen kukkakuiskaajan.

    Reply
    • Aikaansaava kumppani on todella mahtava voimavara. Ja kun toinen puuhastelee ja nauttii siitä, niin se tarttuu.

      Kukkakuiskaaja on ihan parasta, kun vain hällä olisi vähän parempi oppilas 😉 Tuntuu, että hän saa toistella samoja asioita usein ja sen jälkeen hillitä villeimpiä ajatuksiani 😀

      Reply
  3. Oi, miten ihanan tunnelmallinen tupa teillä on. Kurkistin sisäänkin. Ja aikamoinen määrä projekteja tulevalle kaudelle, mutta vaikutatte semmoselta tehotiimiltä että eiköhän ne siitä hoidu! Toivotaan, että lumet sulaisivat nopeasti niin päästään kaikki vauhtiin.

    Reply
    • Ainakin olemme tehokkaita haalimaan projekteja, jos emme muuta. Toivottavasti hommat etenevät aiottuun tahtiin ja isoja vastoinkäymisiä ei tule 🙂

      Reply
    • Sama homma, tuntuu jo nyt, että ihmiset ovat edenneet projketeissaan kivasti, vaikkei ole kuin kuukausi kulunut suunnitelman julkaisusta 🙂

      Reply
  4. Ihana tuo risupuuvaja! On siinä ollut melkoinen askartele ja vaatii kyllä ihan omanlaisensa timpurin tekemään asioita “tahallaan hankalammin”. Tsemppiä raksaamisen ja pikkulapsi perheen yhdistämiseen. Siinä tarvitaan hyviö hermoja ja ymmärrystä puolin ja toisin.

    Reply
  5. Minä kuulin nyt ensimmäistä kertaa tuosta kesällä syntyvästä perheenlisästä. Onnea! <3

    Ihan hirvittävästi on teillä siellä kaikenlaista prokkista, huhuh! Mua nauratti tuo yksi kuva, missä mainitsit kuvan olevan joskus kauniimpi kuin todellisuus. Näinhän se menee!

    Reply
    • Kiitos 🙂

      Kun näkisit tuon hyyskän livenä 😀 Tuo kuva imartelee sitä kaikin tavoin. Mutta hyvin se on ulkomuodostaan ja väristään huolimatta tehtävänsä tähän asti täyttänyt.

      Reply
  6. Ooh ja uuh, aika paljon tekemistä ja oikein kivaa seurata sivusta. Meilläkin kun myös kahden talon välissä ollaan, tilanteenne tuntuu osittain tutulta. Mietin tuota ulkovessassa käyntiä raskaana ollessa. En ole sitä joutunut kokemaan, tosin alakertaan olen pimeässä silloin hapuillut. Nyt, kun Vehkosuolla yöllä täytyy lähteä pissalle, alakertaan tuntuu olevan matkaa, vaikka käyn vain ”nurkalla”. Mitenköhän tuo puskapissa onnistuisi raskaana ollessa 🙂

    Reply
    • Kahden paikan välillä seilaaminen vie yllättävän paljon aikaa, mutta on ihanaa, että on paikka jossa viettää vapaa-aikaa 🙂

      Puska olisi yksi vaihtoehto, meillä on tuossa huussin ja talon välissä vain todella huonosti paikkoja, jotka eivät näy naapuriin ja en ole tohtinut herättää pahennusta 😀

      Reply
  7. Ihanalle – ja touhun täytteiselle – teidän arki näyttää ja kuulostaa! <3 Ja mikä paikka lasten elää ja kasvaa! Isosti tsemppiä kaikkiin tälle vuodelle suunnittelemiinne urakoihin!!

    Reply
    • Kiitos 🙂 Lapsillehan iso piha on mahtava paikka temmeltää ja tuo hiekkalaatikko on ollut todella suosittu tässä vaiheessa.

      Reply
  8. Ihan uuvuin lukiessa tuota työmääräänne… Nähdäkseni ihan fiksusti ajateltu, että tekee nyt sellaisia juttuja jotka helpottavat sitä elämää, koska kyllähän se aika on kuitenkin tärkeää ja noin toimimalla säästätte sitä siihen oleelliseen. Tuo puuvarasto on jotenkin herttaisen näköinen.

    Reply
    • Arjen helppo pyörittäminen vaatii nyt vähän panostusta remppapuolella, mutta toivomme ja uskomme sen olevan vaivan arvoista.

      Puuvajaan sain inspiraation Seurasaaren reissulla eli vanha idea pikkuisen muunneltuna 🙂

      Reply
  9. Saako kysyä onko jokin tietty syy miksi uudesta huussista tulee kompostoiva eikä esim erotteleva? Rakensin siis itselleni kompostoivan käymälän, mutta jälkikäteen olen miettinyt, että pitäisikö se muuttaa sittenkin erottelevaksi sillä silloin virtsan voisi käyttää lannoitteena. Ja vielä kun muutos ei paria kymppiä enempää maksaisi..
    Tunnistan Kajn kuvauksesta itseni 😀 sohvalle pitää houkutella ja kun kukaan ei houkuttele niin sohva on semmonen tarvaroiden säilytyspaikka 😀

    Reply
    • Apua, onnistuit kuvaamaan sohvamme täysin. Siinä on nytkin tavaroita odottamassa 😀

      Erotteleva vessa on toinen mitä olen miettinyt ja tuota pitää selvittää. Mietin vain, miten se toimii talvella (=pakkasella) ja minne kippaan typpipitoisen nesteen syksyllä, ettei se häiritse kasvien talvehtimista. Sinällään omavaraisuus lannoitteissa kiinnostaa.

      Reply
      • Tähän voisin kertoa omakohtaisia kokemuksia, kun vuosi sitten asuttiin tuttavan mökillä tammikuussa, joka oli kyllä aika leuto, ihan vähän vaan pakkasta. Siellä oli erotteleva huussi, mutta se meni aika nopeasti tukkoon ja jäähän. Eli en kyllä suosittele sellaista talvikäyttöön! Meillä on taas Biolanin kompostoiva huussi ja se toimii tosi hyvin. Kunhan tyhjentää syksyllä, että talven voi käyttää niin että ehtii sulaa keväällä. Käytetään multa esimerkiksi puiden ja pensaiden istutuksissa. Lasse Nordlund käyttää huussin kyllä ihan ruokakasvien lannoitukseenkin samoin olen kuullut, että permakulturistit esimerkiksi Tanskassa tekevät. Mutta me taidetaan tyytyä hevosen ja lampaan lantaan yksivuotisilla syötävillä kasveilla.

        Reply
        • Tuota jäätymistä olen pelännyt. Meillä on suvulla Saimaalla tuommoinen Biolanin pönttö ja vaikka alkuun vähän oli sen kanssa haasteita, tuntuu se ehkä parhaalta ympärivuotiseen käyttöön. Tosin niitä erottelevia istuimiakin on eli jos sellaista pitäisi plussakeleillä ja keräisi silloin virtsan talteen. Tätä täytyy tutkia. Kiitos kokemuksenne jakamisesta.

          Reply
  10. Valtavasti hommia teillä edessä, mutta kelläpä ei olisi! Ihanaa kun kevät tulee ja valo lisääntyy, tuntuu että ei jaksaisi odottaa kevättöiden kanssa. Vaikka tietäähän sen, ettei turha hätäily kannata

    Reply
    • Kevään lähestyminen saa remppakuumeen nousemaan ja ehkä sitä aina keväällä arvioi kesän pituuden väärin ja ahnehtii hommia liikaa 🙂

      Reply
  11. Vautsi, miten paljon puuhaa teillä on, ja miten hienosti suunniteltu ja aikataulutettu. Moni tuossa tilanteessa ei niin vaan osaisi olla noin selkeän järjestelmällinen.
    Ja muistattehan kumpareistutuksen tuleville hedelmäpuille. Muuten ne eivät lähde hyvään kasvuun tiukassa savimaassa.

    Reply
    • Kaj hallitsee projektit, jos nuo olisivat yksin minun varassani, olisi meno monta astetta boheemimpaa 😀

      Kiitos muistutuksesta hedelmäpuiden kanssa. Teetämme ensin pihassa käyvällä kaivinkoneella isot kuopat, tuomme multaa ja sitten pitää muistaa vielä tuo kumpare.

      Reply
  12. Oli mukavaa päästä tutustumaan teihin vähän enemmän. <3 Ihanaa, että olette saaneet tuvallenne apujoukkojakin!

    Meillä oli muuten tapana mökillä käyttää pottaa tai ämpäriä yöllä, jottei tarvinnut lähteä pimeällä kulkemaan ulkohuussiin. Toimi myös lapsilla, jotka eivät uskaltaneet pimeällä yksin huussireissulle.

    Reply
    • Apujoukot ovat olleet aivan korvaamaton apu <3

      Tuota ämpäriä olen vähän tuuminut, mutta jostain syystä sen on jäänyt kokeilematta. Kiitos muistutuksesta.

      Reply
  13. Melkoinen työlista mutta taatusti hauska projekti. Punainen tupanne on hurmaava, kävin lukemassa jutun myös sen löytymisestä! Kiva seurata, miten kesä etenee!

    Reply
  14. Tuo teidän paikka on ihan valtavan hurmaava! Miten ihana paikka asua ja elää! Minäkin olen muuten PKsta maalle muuttanut paljasjalkainen stadilainen ja nuorena vietin lomia ja kesiä savossa!

    Tauolla olevat projektit.. Mukavaa, että mainitsit siitä erikseen. Nykyaikana on kaikn oltava niin heti valmista, jotta voi haluta jotain seuraavaa juttua ja keskeneräisyys ihan tutkitusti aiheuttaa ihmisissä ahdistusta juuri siitä syystä. Itselleni muutto tänne on opettanut sietämään keskeneräisyyttä. Ehkei enää voi edes puhua sietämisestä, sillä nykyään siihen suhtautuu luontaisena osana elämää. Meilläkin on monia, monia keskeneräisiä projekteja. Kyllähän sitä pitää jotain saada päätökseenkin, ettei elämä ole yhtä aloittelua ilman loppuunsaattamista, mutta yhtälailla on ihan ok, että jokin jää kesken kunnes sitä on mahdollista jatkaa.

    Reply
    • Näiden vanhojen töllien kanssa ajatus on myös vähän se, että kun toisesta päästä syntyy valmista, niin toisesta päästä voikin jo aloittaa uuden kierroksen 🙂 Paikka ei siis koskaan tule valmiiksi, vaan elää jatkuvassa pienessä muutoksessa.

      Reply
  15. Teillä kyllä tapahtuu ja on tapahtunut paljon! Pieni taapero vielä mukana menossa, ja voin ymmärtää, että taimet voivat hyvinkin saada parturointia osakseen, ja muutakin ennekoimatonta voi tapahtua 😉 Iloa maaliskuuhun, ja kiitos kommentistasi blogissani <3

    Reply

Leave a Comment