Suuntana omavaraisuus, osa 4

Tässä kirjoituksessa kerromme vanhaan tapaan miten suunnitelmamme ovat edenneet ja erityisenä teemana kuukausittaisessa yhteiskirjoituksessa on tällä kertaa kolme asiaa maanparannus, vinkit kasvimaan perustamiseen ja aitaaminen.

Linkit muiden osallistujien kirjoituksiin ovat perinteiseen tapaan jutun lopussa.

25.4.19

Kevät oli nopea. Keskiviikkona 25.4. makoilin pihamaalla ikuistamassa näitä sahrameita ja lauantaina ne olivat jo lakastuneet. Voisin vannoa puiden lehtien kasvaneen silmissä noina lämpiminä päivinä.

Nopeasti koittaneita kuumia kevätpäiviä seurasi luonnollisestikin kylmä jakso. Se ei aiheuttanut meille huolia, sillä vain yksi herukka taisi olla kukassa ja kaikki muu oli vasta heräämässä kevääseen.

Ainoastaan harmittelimme lämmityskauden jatkumista. Haluaisimme vähentää puun kulutusta rajusti, sillä silloin emme joutuisi tekemään jatkuvasti lisää polttopuita.

Maanparannus

Maanparannus on asia, jota opiskelemme kokoajan. Meillä on käytössämme komposteja (lehti-, lämpö- ja bokashikompostit) joiden tuotokset menevät lähinnä kasvimaalle. Tarvitsisimme paljon enemmän kompostimultaa, kuin mitä nyt tuotamme.

Olemme käyttäneet kasvimaalla ja pensaiden alla katteena hamppukatetta. Se on tuntunut olevan ihan ok, mutta emme ole sen erinomaisuudesta täysin vakuuttuneita. Lisäksi sen myyjällä on ollut joka kerran kohdallamme toimitusvaikeuksia. Tätä kirjoittaessani annoin itseni ymmärtää, ettei hamppukatetta olisi tällä hetkellä lainkaan saatavilla.

Emme käytä mitään myrkkyjä, kasvinsuojeluaineita tai vastaavia pihassa. Emme myöskään kaada sinne etikkaa, kiehuvaa vettä tai vastaavia torjuntakeinona millekään.

Lannoitamme pihaa ja kasveja keväisin ja loppukesällä annamme niille syyslannoituksen. Lannoitteena käytämme kompostin lisäksi luomulaatuisia lannoitteita.

Aitaaminen

Olemme aiemmin kirjoittaneet risuaidoistamme (klick). Meillä kertyy risuja metsänhoidon yhteydessä. Samoin kaikki leikatut omenapuunoksat jne jotka eivät päässet maljakkoon, pääsivät materiaaliksi noihin aitoihin.

Tämän lisäksi kerroimme viime kuussa tilanneemme 17 metriä pitkää pensasaitaa varten metsälehmuksen taimia. Tämän pensasaidan taakse tulee naapurin vanha verkkoaita. Naapuri uusi heille paremmin sopivan koira-aidan ja saimme syksyllä purkaa heidän vanhan aitansa omaan käyttöömme.

Tonttimme on ollut hyvin antelias kivien suhteen ja olemme kunnostaneet vanhaa kiviaitaa. Tuo urakka odottaa jatkoa. Kiviaidan päälle olemme siirtäneet sammalta ja kalliokasveja. Ainakin sisiliskot vaikuttavat ottaneen kiviaidan omakseen.

Toivomme kiviaidan luovan osaltaan pihaamme asuinpaikkoja öttiäisille ja kasveille sekä luovan osaltaan kasveille suotuisaa mikroilmastoa.

Tuija-aita ennen ja jälkeen puutarhurin

Meillä on myös pätkät edellisten omistajien istuttamia tuija-aitoja ja homssuinen kuusiaita, joka ei tunnu siistiytyvän leikkaamisellakaan. Sen sijaan tuija-aita komistuu joka kerta leikkauksesta. Tuija-aidan leikkaamisen meillä hoitaa puutarhuri.

Näiden lisäksi olemme aidanneet leikkipaikan verkkoaidalla. Saamme siis taaperon sinne, kun itse puuhaamme vieressä esimerkiksi ikkunoiden kunnostusta, ruokaa tms kädet ja silmät sitovaa hommaa.

Aitojen ensisijaisena tarkoituksena on pitää taapero pihalla. Niiden toissijainen tarkoitus olisi pitää ei-toivotut vieraat, lue jänikset ja peurat, pois pihalta.

Esikoiseni Miina kävi pääsiäislomalla luonamme ja auttoi meitä aitaamisessa. Nyt liki kaikki kierrätysaitaverkko ja -tolpat on käytetty ja uusia pitäisi hankkia ennen projektin jatkamista.

lainaus aidantarkoituksesta

Kasvimaan perustaminen

Tuvalla oleva kasvimaa on toinen yhdessä perustamamme. Tämän kasvimaan kanssa hätiköimme. Päätimme hirmuisella kiireellä minne kasvimaa laitetaan ja tilasimme naapurin isännän kuorimaan siltä kohdalta pintamaan pois.

Pintamaalla tasoitettiin niin kutsutun pohjoismetsämme kuoppia. Kuopat olivat edellisen omistajan ajalta, jolloin pohjoismetsässä oli ajettu suurilla koneilla ja maaperä oli todella kuoppaista.

Kasvimaalle kärrättiin rekkalastillinen ostomultaa. Kasvimaan alla on tiukka savimaa.

Kasvimaa on ollut ihan tasaisena ja siinä on ollut kohopenkkejä. Kasvimaa on melko kivassa paikassa ja edelleen paikka on ainoa mahdollinen suurelle kasvimaalle. Paikka on kuitenkin olosuhteiltaan tiukasti tätä omaa kolmos vyöhykettämme eli sen sijainti ei ole optimaalisin.

Olemme pikkuhiljaa siirtämässä kasvimaalta eri asioiden kasvatusta paremmin niille sopiville paikoille. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että tarvitsemme aikalailla tilaa perunalle, porkkanalle ja sipuleille ja sitä tilaa ei tunnu olevan muualla.

Ennen tätä kasvimaata koin, että minulla olisi vinkki jos toinenkin aiheesta. Nyt oma tietämykseni ei tahdo riittää siihen, miten loisin omasta kasvimaastamme paremman, näillä nykyisillä olosuhteilla ja rajoituksilla. Ideaalissa maailmassa olisin voinut ottaa kasvimaakäyttöön jonkin ihanan etelärinteen, johon aurinko lankeaa aina sopivasti. Nyt viljelen kylmällä savimaalla ja toivon pilvettömiä päiviä oikeisiin aikoihin.

Salaa haaveilen lavapuutarhasta, mutta meillä ei vielä ole voimia, aikaa eikä rahaa moiseen ponnistukseen.

Ainoa vinkkini tällä kokemuksella on, että yritä löytää paras mahdollinen kasvimaan paikka ja saada se toimimaan 🙂

Sepelin kärräämistä 4.5.19

Suunnitelman eteneminen

Olemme edenneet suunnitelman mukaisesti. Kaj on vuorotöiden ohella kunnostanut tuvan verantaa, tehnyt polttopuita, toimittanut kaatopaikalle peräkärryllisen roskaa.

Hankimme paikan kaikkine sen tavaroineen. Tämä on käytännössä tarkoittanut hurjaa lajittelua ja tavaroiden kierrätykseen viemistä. Tontilta, jossa ei ole koskaan ollut toimivaa vesivessaa on tähän menessä löytynyt esimerkiksi kaksi rikkinäistä posliinipyttyä.

Olemme säästäneet pitkän pennin lajittelemalla jokaisen kaatopaikkakuorman. Hommassa on kuitenkin suuri vaiva ja edelleen ihan kiitettävä hintalappu. Kannattaa siis harkita tarkkaan, ennen kuin hankkii kiinteistön tavaroineen.

Omavaraisuuden eteneminen

Itse omavaraisuus ei ole juurikaan edennyt. Kaupunki kodissa talvehtinut chili antoi ensimmäisen satonsa. Tuvan pihamaata ja sen kasveja on lannoiteltu ja hoidettu. Esikasvatuksessa on edelleen samat tomaatit, paprikat ja chilit kuin aiemmin.

Olemme nyt keskittyneet luomaan tuvasta meille toimivaa kokonaisuutta. Paikkaa, jossa voi viettää aikaa lasten kanssa samalla puuhaten omavaraisuus asioita.

Puuvaja, jonka katto on vielä vaiheessa

Verannan remontti

  • Lattia on maalattu
  • Seinien panelointi on valmis ja maalattu
  • Sisäikkunat ovat valmiit ja paikallaan
  • Sisäikkunoiden karmit on maalattu kahdesti
  • Kattopaneelit ovat tuvassa kuivumassa
  • Ulko-oveen on asennettu uusi lukko
  • Ulkovalo on paikallaan ja toiminnassa
  • Sähkötyöt ovat liki valmiit

Muu eteneminen

  • Polttopuita on tehty
  • Kuorma kaatopaikalle
  • Halkaistu suuri kivi, josta syntyy askelmat puuvajalle
  • Aitaaminen on edennyt useita kymmeniä metrejä
  • Kalkittu syreenit
  • Lannoitettu nurmikkoa
  • Perhetuttu nyppi äkämäpunkkeja vanhoista herukoista
  • Lannoitettu hedelmäpuita ja marjapensaita (ei kaikkia)
  • Aloitettu pihakarttaa, johon merkitty mm. kevään sipulikukat
  • Tori:sta on hankittu kasa tarvikkeita remonttia varten
  • Siirretty sepeli- ja multa- ja ties mitä kasoja salaojituksen jne tieltä

Tässä oli pressuhalli

Toukokuu

  • Verannan katon panelointi & maalaus
  • Verannan sisustaminen
  • Pihan kaivuu ulkopuolisen tekemänä (salaojajuttuja jne)
  • Hedelmäpuiden istutus
  • Pensasaidan istutus
  • Kasvimaan istutukset
  • Kurpitsoiden esikasvatus
  • Kuistin pohjatöiden aloitus, mikäli sää sallii
  • Lautataapelin kunnostus talvivaurioiden jälkeen

Tämä oli vuoden neljäs kirjoitus, ensimmäisessä kirjoituksessa helmikuussa, esittelimme suunnitelman, senpääset lukemaan tästä (klick). Maaliskuussa kerroimme suunnitelmien muutoksista ja etenemisestä, sekä esittelimme itsemme ja blogimme (klick). Huhtikuussa jaoimme suosituksia eri fb-ryhmiin ja nettisivuille (klick). Lisäksi olemme omavaraisuusporukalla kirjoittaneet hyönteiskadosta ja tässä on aiheeseen liittyen listaus pölyttäjien ravintokasveista (klick).

(Lisätietoa ja ilmottautumisohjeet mukaan haluaville bloggaajille löytyvät täältä (klik).)

Linkit

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/05/maanparannus-omavaraisuus-kotipihalla.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/05/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-4.html
Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/05/unelmana-omavaraisempi-elama-kasvimaa.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-osa-4.html
Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/05/maa-ratkaisee-onnistumisesi.html
Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/05/yhteispostaussarja-kasvimaa-ja.html
Elämää korvessa https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-2019.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=2042
Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-osa-4.html
Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/05/kyykkyhaaste.htmlh
Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/05/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/05/06/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-4
Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/05/06/jarvikalaa-ja-kevatjuttuja
Sorakukka https://sorakukka.com/?p=209
Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/05/haasteita-ilmassa.html
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/05/06/suuntana-omavaraisuus/
Maatiaiskanasen Elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/05/varikasta-omavaraistelua-osa-2.html
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=17718
Stellan kolmas luonto https://www.kolmasluonto.fi/2019/05/maanparannusta-elainten-ehdoilla.html
Talopäiväkirja/ omavarainen.fi https://www.omavarainen.fi/l/kasvimaanperustaminen
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/05/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-4.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/05/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-4.html

36 thoughts on “Suuntana omavaraisuus, osa 4”

  1. Teillä on sitä minun kaipaamaani savimaata mitä meidän tontilta ei ole löytynyt. 😀

    Tuo kiviaita on fiksun näköinen. Mukava lämmittelypaikka sisiliskoille. Meillekkin voisi moista harkita. Tietäisi ainakin missä kissat lymyäisi aurinkoisina päivinä 😀

    Reply
    • Meillä on näkynyt jo tälle keväälle sisiliskoja ja toivon niiden kannan kasvavan. Niitä on todella kiva seurailla 🙂

      Reply
  2. Kuinka iso tontti teillä on, Satu? Kuulostaa valtavilta nuo teidän määrät esimerkiksi aitaustarpeista. Kymmeniä metrejä. Myös kasvimaan multakuorman suuruus laittoi hymyilemään. Painimme hieman eri mittaluokassa. 😄

    Reply
    • Tuvan tontti on . 3 800 m3 mutta ei se koko vaan se muoto. Tämä on vähän semmoinen pitkänhuiskale tontti. Edellisen istuttamat tuija-aidat eivät myötäile edes tontin rajoja, vaan pisin kahdesta on näkösuojana melko kaukana rajasta. Se sivu näkyy itseasiassa tuossa talvisessa kuvassa. Siinä kohtaa meillä on siis tarve saada kiviaitaa taaperoa varten.

      Ja kasvimaalle saisi varmaan upotettua vaikka ja miten multaa. Omat kompostoinnit tuntuvat niin säälittäviltä. Alan uskoa siihen, että savimaa syö mullan 😀

      Reply
  3. Mäkään en osta enää kiinteistöä tavaroineen 😀 vaikka kaikkea kivaakin on löytynyt, mutta tallin raivausurakka kesti noin kolme kesää ja yksi kerta riittää. Pitäisköhän munkin perehtyä äkämäpunkkeihin..

    Reply
    • Äkämäpunkkeihin ei tarvitse enää tänä vuonna perehtyä eli voit ottaa iisisti ensi kevääseen 🙂

      Periaatteessa ne levittävät herukoihin virusta, joka vaikuttaa satoon eli ne ovat pahiksia.

      Uskon, että tallin raivaus oli urakka. Sitä aina kuulee juttuja ihanista löydöistä, mutta kyllä näillä jätemaksuilla olisi voinut nuo löydöt hakea kirpparilta 😀

      Reply
      • Valtavasti olette jo saaneet aikaan ja kunnioitettava tehtävälista on toukokuullekin! Hienoja aitoja, etenkin tuo kivi- ja tuija-aita, ja suloinen sepelinkärrääjä! Mielenkiinnolla odotan projektienne etenemistä. Aurinkoista toukokuuta!

        Reply
        • Kiitos Tiiu. Meillä tuon pirttiviljelyn ajoituksen vuoksi kaikki on hyvin kevätpainotteista. Kyllä tämä tahti tästä kohta hyytyy 🙂
          Kaunista toukokuuta teillekin.

          Reply
  4. Miten päädyitte juuti metsälehmukseen? Itse yritän etsiä nopeakasvuisia aitakasveja, jotka toimisivat talvellakin näköesteenä.

    Reply
    • Savonlinnan taimisto suositteli. Tarvitsin pohjoisrajalle korkean, nopeakasvuisen ja kestävän aidan. Näitä näkee jo jossain Helsingissä tiukasti leikattuina ja mm. Ruotsissa näitä käytetään paljon. Kuulemani mukaan myös Monty Don käyttää lehmuksia omassa puutarhassaan.

      Tuttu muistutti, että lehmus sopii myös ihmisravinnoksi, eli jos aita ei toimi, niin sitten se päätyy meille appeeksi 😀

      Reply
  5. Äkämäpunkit ovat rasittavia. Pääsin eroon alasleikkaamalla pensaat, mutta nyt usean vapaavuoden jälkeen on tullut jälleen äkämiä näkyviin. Kulkeutuvat ilmeisen helposti taajama-alueella, jos jollakin niitä on pensaissa. Lupasin lapsille pienen korvauksen per poimittu äkämä….. Aika puhtaiksi saivat oksat. Toivotaan, että helpottuu tilanne ennen kuin pääsi pahemmaksi.

    Reply
    • Äkämäpunkit ovat kovia leviämään ja nehän taitavat viihtyä ihan luonnossa villinä kasvavissa taikinamarjoissakin eli niistä tuskin pääsee eroon. Onneksi mustaherukoista tulee ihanaa tuoksua poimiessa niin homma ei harmita ihan niin paljoa. Toisaalta helppo sanoa, kun tuo tuttu on nyt muutamana vuonna ollut suureksi avuksi ja itse olen päässyt helpolla 😀

      Reply
  6. Toisten työlistojen lukeminen on hauskaa. Ja tietysti omistakin listoista saattaa löytyä jälkikäteen yllätyksiä, että on saatu kuitenkin jotain aikaiseksi, vaikkei aina siltä tunnu. Teillä kyllä tuntuu hommat etenevän.

    Reply
    • Meillä meni monta vuotta niin että tuntui ettei mikään etene. Nyt ollaan vaihteeksi siinä vaiheessa, että valmista tulee vauhdilla. Täytyy sanoa, että tämä vaihe on kyllä miellyttävä 🙂

      Reply
  7. Kiviaita olisi kyllä magee. Pari ihan pientä pätkää on tehty, kun tuota ainesta myös löytyy.

    Kuten Tessa tuossa edellä kirjoitti, minusta on myös kiva lukea toisten työlistoja! 😂

    Reply
  8. Meitä vähän harmitteli, ettei täältä aikoinaan löytynyt mitään aarteita, joita olisi sitten saanut penkoa, kaikki oli myyty huutokaupalla pois. Äkämäpunkit on raivostuttavia, niitä meiltäkin mustaherukoista löytyy aina uudelleen ja uudelleen. Tuo kivenhalkaisu pitää katsoa ajan kanssa, meillä noita kiviä riittää metsässä niin, että aina saa pelätä katkovansa jalkansa talviaikaan, kun ei lumelta näe, mihin kinttunsa sovittaa. Hienosti teillä hommat etenee!

    Reply
    • Meillä on hommat tänä vuonna edenneet todella kivasti. Viime vuonna tuntui ettei mitään näkyvää saatu aikaiseksi, vaikka kuinka puuhattiin.

      Äkämäpunkit ovat kyllä yksi riesa. Toivon, että saamme niiden tason siedettävälle määrälle.

      Reply
  9. Ihanasti sanottu tuossa lainauksessa, “ulkoilmakoti” 😀 Täytyy ottaa käyttöön.

    Meillä tuli kiinteistö myös kaikkine romuineen ja voi tsissös… Toki sekaan mahtuu muutamia ihania löytöjäkin, mutta se romun raivaamisen ja kaatopaikkakuormallisten määrä on valtava.

    Reply
    • Se romujen läpikäyminen, lajittelu ja pois kuskaaminen on niin ärsyttävää. Vieläkin kun aloittaa jonkun uuden nurkan läpi käymisen, niin saa pelätä mitä ihmettä sieltä tällä kertaa löytyy. Ja ne maahan haudatut asiat, joita routa joka vuosi nostaa esille. Vaikka miten olisit edellisenä vuonna ollut keräävinäsi monta kertaa ihan kaikki…. huh. Tsemppiä teille omaan urakkaan.

      Reply
  10. Aitaus on meilläkin jatkuva urakka. Tuntuu, että se ei lopu koskaan. Vaikka itse aitaa ei määräällisesti jossain vaiheessa enää tarvitsisi, niin kunnostusta tarvitaan. Itseäni kiinnostaisi tällä hetkellä kovasti elävän pajuaidan tekeminen.

    Reply
    • Totta puhut. Etenkin nuo elävät aidat työllistävät säännöllisesti.
      Koiramäen pajutallilla Helsinki-Vantaan kentän kupeessa on muutama elävä pajuaita, suosittelen tutustumaan. Siellä itsekin olen käynyt haaveilemassa 🙂

      Reply
    • Kiitos Hilu. Koetamme ahkeroida isoimmat hommat nyt alta pois ja päästä helpommalla loppukaudesta 🙂

      Reply
  11. Teillä on niin jämptit ja selkeät nuo suunnitelmat. Meilläkin tehdään kuukausilistoja, välillä ihan viikkolistoja ja niiden kanssa jotenkin hommat tulee paremmin hoidettua, kun on selkeä suunnitelma, eikä tule haahuiltua sinne ja tänne. Varsinkin keväällä on niin paljon hommaa, että listat on meillä melkeen pakollisia, jotta homma pysyy kasassa.

    Toi teidän kivimuuriaita <3 Voi itku miten ihana! Meillä on isoista kivistä muuria takapihalla puuaidan takana, muttei se näy koskaan kesäkuun saapuessa, kun niitty ottaa vallan 😀

    Reply
    • Täksi vuodeksi oli pakko tehdä listat, että saamme tehtyä edes osan suunnitelluista hommista. Suunnitelma auttaa paljon. Ehkä olemme olleet kuitenkin vähän liian optimistisia listaa tehdessämme 😀

      Isoista kivistä tehty aita olisi upea, meillä on enimmäkseen näitä pieniä kiviä. Ja niitä isoja on tavattoman hankala liikutella käsipelillä.

      Reply
  12. Kiviaita on kyllä kiva, no ei ole mahdollisuutta, mutta on edes jonkinlainen kivipengerrys.

    Reply
  13. Ihana, että joku muukin on ollut kyllin hullu tilatakseen kasvimaan kuorma-auton lavalla 🙂 . Meillä on myös, mutta ei saven vaan hiekan päällä. Hiekalla toimiikin ihan hyvin, jos ei kuivumista lasketa. Katteena meillä on kasvimaalla olki, jota ostin ison pyöröpaalin ja pensaiden yms muiden alla kuorike. Sekin tuli kuorma-autolla kaikki 8 kuutiota paikalliselta pylväslaanilta. Kun joutuu puutarhan nyhväisemään tyhjästä lompakko tuulettuu kohtuu tehokkaasti.

    Reply
    • Meillä oli edellisessä kasvimaassa pyöröpaali olkea. Se jäi sinne sitten. Pitää varmaan kehitellä uutta katemateriaalia, kun tuo hamppukate loppuu. Nurmikko on parantunut todella paljon eli pian siitä kehtaa kerätä leikkuujätteen talteen.

      Mutta kyllä tämä touhu on saanut kukkaron mukavan keveäksi, ei pian tarvitse koko asiaa 😀

      Reply
  14. Mulla kävi vähän samalla tavalla: kun lopultakin sain kaivinkoneen apuun ja tekemään minulle kasvimaan, niin meni vähän sormi suuhun. Mitäs nyt? Luulin osaavani ja tietäväni, mutta en sitten kuitenkaan. Mutta sellaista tämä on. Jatkuvaa opiskelua, kokeilua, onnistumista ja epäonnistumista. Ja ehkä juuri siinä piileekin se viehätys :).

    Reply
    • Samaistun niin täysin. Onneksi aina voi ottaa opiksi ja erheitä korjatessa niitä kerkeää miettiä kunnolla 🙂

      Reply

Leave a Comment