Helmikuu taitaa monella olle se kuukausi kun havahdutaan aloittelamaan tai ainakin suunnittelemaan esikasvatuksia. #Suuntanaomavaraisuus -blogeissa puhutaan esikasvatuksesta ja sen taloudellisesta kannattavuudesta. Toki tuosta taloudellisesta kannattavuudesta ja koko tästä omavaraisteluharrastuksesta useampi lausuu sanasen. Näiden lisäksi tässä minun ja Korkealan Heikin luotsaamassa sarjassa kerrotaan kuulumisia ja mitä aiomme tässä kuussa tehdä.
Esikasvatukset
Minähän en siis mihinkään pitkällisiin ja vaivalloisiin esikasvatuksiin ryhdy. En koska elämä on kiireistä, kaaoottista ja kuoppaista. Emme ole saaneet erityisen suuria satoja paprikoista ja chileistäkin parhaillaan vain ihan ok sadon. Miksi siis vaivautua?
Olihan tuossa myös oikeasti vakavasti mietittynä voimavaroja, aikaa ja sellaista. Jotenkin eksyin kuitenkin Fataliin sivulle ja sitä seurasikin pieni kirjekuori kotiin. Tein siis päätöksen siemenistä ja olin tyytyväinen siihen, sitten kurkistin mitä muut olivat laittaneet kasvamaan ja koin pientä siemenkateutta, näillä nyt kuitenkin mennään.
Ramiro C. annuum suippopaprika vailla poltetta, soveltuu käytettäväksi kuten tavallinen paprika
Antep Aci Dolma C. annuum, erittäin suuret paprikat joissa on lievästi lämpöä (eivät siis tulisia). Makea ja aromaattinen.
Sweet Pickle C. annuum mieto, maukas, makea ja satoisa kasvi.
Medusa C. annuum hyvin pieni koristechili jossa ei ole poltetta.
Padron C. annuum espanjan herkku jota olemme grillanneet useana vuotena. Raakana mieto, kypsänä aavistuksen tulisuutta. Menestyy myös ulkoviljelyssä.
Cha Cha C. annuum melko tulinen ja tuottoisa keltainen chili, jota käytetään thaimaalaisessa ruoassa kuivattuna, jauheena ja hiutaleina.
Lisäksi kaupanpäällisinä tuli:
Cabaca Peach C. chinense, tulisuusaste 8, eksoottisilta hedelmiltä tuoksuvat chilit sopivat hyvin ruoanlaittoon niin tuoreena kuin kuivattunakin.
Purple Pumpkin C. annuum, tulisuusaste 5-6, tämä chili viihtyy pienemmässäkin ruukussa, mutta suuremmassa satotaso on todella hyvä. Chilit ovat kauniita ja sopivia ruoanlaittoon.
Esikasvatuksen kannattavuus
Tähän mennessä rahaa on palanut esikasvatuksessa käytettyyn multaan ja kasvilamppuu, joka on silloin tällöin päällä. Aikaisen kauden siemenet on rahalla ostettuja.
Oma siemenvarasto ja siemenvaihtotapahtumat pienentäisivät esikasvatuksen kuluja roimasti.
Esikasvattamalla pyrin hankkimaan lajikkeita, joita ei taimina saa tai jotka taimina maksavat paljon. Taimien korkea hinta verrattuna esikasvatuksen kuluihin korostuu mielestäni lyhyen esikasvatuksen vaativissa kurpitsoissa. Siemenpussin hinnalla saa yhden taimen, siemenpussista saa neljä tai useamman taimen. Esikasvattamalla taimet itse säästän rahaa.
Olen aina kasvattanut itse kurpitsoiden taimet. Autottomana ihmisenä raahaan hankinnat repussa tai kassissa kotiin ja se ei ole turvallinen valinta herkille taimille. Toki homman saisi toimimaan pakkaamalla taimet pahvilaatikkoon tai vastaavaan. Olen kokenut helpommaksi esikasvattaa itse nopeasti kasvavat taimet.
Se aika kun taimet ovat vielä kaupunkiasuntomme parvekkeella ja me vietämme pitkiä pätkiä tuvalla pienentää se omaan käyttöön tulevan sadon määrää, taimien kastelijat kun palkitaan aherruksestaan sadolla.
Viime keväänä vaihdoin muutaman kesäkurpitsan taimen aivan uudenveroisiin laadukkaisiin lasten toppahanskoihin. Minulle muutaman ylimääräisen taimen kasvattaminen ei ollut erityisen suuri vaiva, ne menivät siinä samassa. Ja tulipahan kerrankin hankittua topparukkaset etupainotteisesti, eikä viime tingassa.
Mitä tavoittelen esikasvatuksella?
Viime ja tänä vuonna esikasvatan mansikoita. Viime vuonna kasvatin valkoisia White soul kuukausimansikoita istutettavaksi sinne tänne maukkaiksi koristeiksi. Tänä vuonna on keltaisten ‘Yellow cream’ metsämansikoiden vuoro, niiden siemenet löytyivät syysalennusmyynnistä. Nämä erikoisemmat mansikantaimet olisivat kaupasta hankittuina arvokkaampia, kuin mitä ne ovat itse siemenestä esikasvatettuina. En itse ole törmännyt näiden lajikkeiden taimien myyntiin missään.
Meillä jonkin aikaa asunut koululainen oli ihmeissään nähdessään pienten paprikan tainten nousevan mullasta. Meille tullessaan hän oli hämmentynyt ikkunalaudalla talvehtivista paprikoista. Kasvun ihme sekä se, miltä tuttujen ruokatarpeiden kasvit oikeasti näyttävät olivat hänelle yllätys. Haluan tuoda näitä asioita tutuiksi omille lapsilleni arjessa, ihan alusta eli siemenestä alkaen.
Miten säästää esikasvatuksessa?
Tee kuten minä teen mielikuvituksessani; kerää ja säilö omat siemenet, vaihda taimia ja siemeniä kavereiden kanssa. Valmista ja varaa valmiiksi kylvömulta, käytä kierrätettyjä astioita taimikasvatuksessa, ajasta esikasvatus fiksusti, älä tee sitä liian aikaisin tai liian myöhään ja niin edelleen. Tämä varmasti säästää aikaa, rahaa ja hermoja.
Oikeassa elämässä olen multakaaoksessa, keskellä kuolevia taimia ja hyvin voivia harsosääskiä tuhertamassa itkua ja vannomassa ettei ikinäkoskaan enää mitään esikasvatussoopaa.
Jos totta puhutaan, niin kyllä täällä on koetettu säästää. Syksyisestä alennusmyynnistä tarttui muutama siemenpussi kevättä varten. Niiden hankkiminen olisi voinut perustua vakaaseen harkintaan ja tarpeeseen. Nyt minulla tulee olemaan taimia, joille kaikille ei ole suunniteltuja istutuspaikkoja. Tässäkin asiassa suunnitelmallisuus, omien tarpeiden tunnistaminen ja sen sellainen olisivat hyvästä.
Yksi hyvä tapa säästää on käyttää laadukkaita siemeniä. Sellaisia, joiden itävyys on hyvä ja joista kasvaa sitä mitä piti, toisin kuin siitä tomaatinsiemenpussista jonka annoin aikanaan kaverille lahjaksi. Kaupan siemenpussista jokainen siemen iti ja niistä kasvaneet kasvit tuottivat kaikki aivan omanlaisiaan tomaatteja, en tiedä oliko yksikään niistä se, mitä olin ostavinani.
Itse käytän turvallisia siemeniä eli en laita ruokakaupan kasviksista siemeniä itämään. Paprikoissa ja chileissä esimerkiksi saattaa olla ikäviä tauteja, joita en kaipaa riesakseni.
Tämän aiheen tiimoilta suosittelen postauksia siementenkerääminen ja siementen vaihtotapaaminen.
Omavaraisuuden kannattavuus
Olemme harrastaneet omavaraistelua kaiken muun elämän lomassa tällä tuvalla vuodesta 2015. Näinä vuosina on ollut erilaisia tilanteita. Minään vuonna emme ole saaneet sellaista määrää ruokaa kasvatettua, että sillä olisi ollut erityinen merkitys. Osittain tämä liittyy perheemme erikoisruokavalioihin, joita on nyt onneksi saatu laajennettua.
Pihistelemällä ja metsän antimia keräämällä kaupunkielämä olisi taloudellisesti kannattavampaa. Vaikka saisimme kasvatettua kaiken ruokamme tuvalla olisi homma edelleen kannattamatonta. Maksoimme paikasta rahaa, olemme kunnostaneet vanhoja rakennuksia ja ostaneet (kärrysauna) ja rakentaneet uusia (huussi). Erilaisiin työkaluihin ja tarvikkeisiin on mennyt ja tulee menemään rahaa.
Toisaalta omavaraistelu ja tuvalla olo on koko perheen harrastus ja elämäntapa. Keino oppia uutta ja ylläpitää osaamaansa, saada raitista ilmaa ja liikuntaa.
Mikäli emme olisi saaneet rakkaita iltatähtiämme olisimme varmaan muuttaneet alle kolmenkymmenen neliön tupaamme asumaan ja panostaneet enemmän omavaraisteluun ja vähemmän leikkipaikkojen rakenteluun ja päiväretkiin, tuolloin harrastuksen kannattavuus olisi aivan eri tasolla.
Sitten on ne asiat joita omavaraisuus antaa. Yksi meillä useamman kuukauden asunut lapsi oli haltioissaan saadessaan aamupuuronsa päälle lempimarjojaan, niitä mitä ei missään ketjukaupassa myydä yksinään. Hän ihaili eksoottista hillovalikoimaamme (lakattoman lakkahilloa, karviaishilloa ja inkivääri-punaherukkahilloa). Joitain asioita ei oikein tahdo saada rahalla, itse tekemälle ne sen sijaan saa.
Mitä teimme tammikuussa
Raaskin viimeinkin käyttää veriappelsiineja hilloon, joten blogista löytyy vaniljainen (puoli)veriappelsiinihillon ohje. Mikäli hillokellarisi kaipaa täytetty, suosittelen kokeilemaan myös porkkanahilloa, se uppoaa lapsillekin nimestään huolimatta.
Naputtelin pidemmän jutun huussistamme, se ei vielä ole täysin valmis vaikka onkin käytössä. Käy kurkkaamassa jutusta miltä huussi näyttää, mitä kasveja sen lähellä on ja millaisia videoita sen rakentamisesta teimme.
Vahvistin tilauksen taimistolle, joten taimet hedelmätarhan laajennukseen on tilattu.
Vakaista aikeista huolimatta päätin taas esikasvattaa chilejä ja paprikoita.
Suurin homma on ollut rahan tienaaminen omavaraistelua varten. Me olemme sellaisia sunnuntaipuutarhureita joilla aika ja osaaminen ei riitä kaikkeen ja niitä puutteita paikataan rahalla. Me siis ostamme taimia, kylvömultaa ja raksatavaraa.
Meillä on mietitty paljon tulevaisuutta. Tarkoituksenamme on muuttaa lähemmäksi tupaa ja aiottu ajankohta lähenee. Se millaiseksi tulevaisuus muodostuu on harkinnan alla. Kyseessä on perheellemme ja etenkin lapsillemme suuri muutos joten koetamme tehdä harkittuja päätöksiä. Muutoksen myötä meillä joko kasvaa tai vähenee resurssit joita käyttää tähän harrastukseen.
Tuohon muutokseen liittyen olemme käyneet lukuisilla asuntonäytöillä, olen oppinut ettei patolevyjen kuuluisi näkyä, ne eivät kuulemma kestä uv-säteilyä. Uudemmissa asunnoissa kannattaa kiinnittää huomiota ovatko kaikki sähkökalusteet samaa sarjaa, etenkin jos osa niistä on vähän huolimattomasti asennettu. Niin ja kaikkien sähkövetojen tulee olla suorat. Ja mitä vielä. Huomaa, että olen onnistunut ympäröimään itseni erilaisilla insinööreillä ja rakentajilla. Veikkaan, että pian meillä on porttikielto alueen asuntonäyttöihin.
Ei homma oikeasti ole ihan kamalaa. Se mikä on kamalaa on se, miten hankalaa ja kallista uudenpien talojen kunnostaminen osaa olla. Vanhaan hirsitaloon voit vaihdella osasia paljon näppärämmin, kuin näihin uudenajan rakennuksiin. Emme etsi remppaajan unelmaa, emmekä tykkää siitä että juuri ennen kuntokartoitusta selviääkin asunnossa olleen vesivahinko, josta ei aiemmin ole kyselyistä huolimatta mainittu mitään, ei vaikka olimme osanneet kysellä oikeasta kohdasta taloa “onko tätä rempattu vesivahingon vuoksi?”
Siirrytään takaisin puutarhaan ja tuvalle: Tänä kesänä pihaan ollaan istuttamassa ruusuja ja olen koettanut perehtyä aiheeseen. Meillä olevat, meille tulevat ja haaveissa olevat ruusut on listattu ruusut -sivulle. Osa ruusuista tulee kiulukoita tuottamaan ja osa on yhdessä verkkoaidan kanssa palanen peurojen torjuntaa. Meillä ei vielä ole peuroista ja hirvistä ongelmaa pihalla, koetamme pitää tilanteen tämmöisenä.
Ajatuksena on istuttaa verkkoaidan pihan puolelle ruusuja, jotka kasvavat korkeiksi ja leveiksi ja saisivat peurat epäröimään kannattaako niiden yli ponnistaa pihamaalle. Piikikkäitä kasveja on kuulemma aina käytetty rosmojen torjuntaan joten ajattelin kokeilla samaa, ovathan ne peurat yksiä puutarhan tuholaisia sille päälle sattuessaan.
Helmikuun ensimmäisenä lauantaina osallistuin Helsingin Kalasatamassa, kauppakeskus Redin vapaakaupungin olohuoneessa järjestettyyn korjaustapahtumaan. Olen hyvin kehno korjaamaan vaatteita, lasten ulkovaatteet fiksataan kuntoon vaatelaastareilla ja siinä se.
Ensikosketus korjaamiseen vuosikymmenten jälkeen laittoi nöyräksi. Ihan sama homma kuin joskus varhaisteininä asiaa viimeksi harjoitellessa; koin idean näppäränä ja itseni kaikkea muuta kuin näppäränä. Aion kuitenkin jatkaa harjoittelua. Korjauskaupungin tapahtumat ovat vapaaehtoisten vetämiä ja ilmaisia. Suosittelen lämpimästi. Paikalle pääsee hyvin julkisilla ja pyörällä.
Mitä teemme helmikuussa?
Meidän on laitettava vauhtia puunkaatohommiin. Samalla kalenteria täyttää yksi synttärijuhlia täynnä oleva viikonloppu, muutama työmatka ja sen sellaiset asiat.
Synttärijuhlien jälkeen ruukutan chilit ja paprikat suurempiin rukkuihin ja kuun lopussa laitan keltaiset metsämansikat kasvamaan. Meille on tulossa suurehko kukkapenkki, jonne aion tyhjentää kasvimaalla vuosia tilapäisesti asustelleita kukkia. Tuon kukkapenkin reunalle haluaisin näitä vaaleita marjoja tuottavia mansikoita, ihan vain siksi, että ne ovat koristeellisia ja (toivottavasti) herkullisia.
Olemme Kajn kanssa käyneet talven aikana aika intensiivisessä koulutuksessa, jonka viimeiset käynnit ajoittuvat helmi-maaliskuulle. Koulutus on ollut todella hyvä ja on ollut ihanaa päästä “harrastamaan” jotain kaksin, lapset ovat olleet sukulaisteni hoidossa koulutusten ajan. Olemme nauttineet todella paljon tästä koulutuksesta, on kuitenkin ihanaa saada takaisin sen ja sen hyvin laajojen ja aikaa vievien kotitehtävien viemä aika.
Linkit
Kurkista mitä muut #suuntanaomavaraisuus-bloggaajat ovat kirjoittaneet.
Kasvuvyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2023/
Apilankukka https://apilankukka.fi/esikasvatus-ja-raha/
Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/
Kasvuvyöhyke 2
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2-esikasvatukset.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/02/mita-kannattaa-esikasvattaa.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-14-esikasvatuksen.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-2/
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kannattavuuden-kamala-maailima
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-2.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/02/omavaraistelun-taloudellinen-aspekti.html
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17184
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/02/esikasvatukset-mita-kannattaa-kasvattaa.html
Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/02/06/7722/
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/02/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/02/06/helmikuu-23-esikasvatukset/
Taidan ottaa sanavarastooni multakaaos-sanan 🙂
Se kuvaa tiettyä kevään vaihetta hyvin osuvasti 😀
Siellä tavanomainen puuhakkuus on selkeästi läsnä tänäkin vuonna. Mahdollista muuttoa ja vaikka mitä. Nappasin heti kiinni nosta chililajikkeista, jotka mainitsit. Olen itse vasta pääsemässä chili-innostukseen, kun aiemmin chili aiheutti tosi kurjia sivuoireita. Enää niin ei ole, joten jospa niitäkin sitten, joskus.. Tuo Antep Aci Dolma kuulosti meille sopivalta. Kovin tulinen ei ole meille mieluista, mutta tuollainen lempeä potku voisi toimia!
Meillä on ollut monena vuonna Aji Fantasya, josta olemme pitäneet. Nyt menin ja etsin hauskan kuuloisia ja kasvutavaltaan pieniä sekä helppoja lajikkeita. Meilläkin on chilejä aiempina vuosina mennyt vähän, nyt tilanne on kuluneen vuoden aikana muuttunut ja siksi lähdin vähän liiankin innokkaasti touhuamaan niitä 😀
Asuntonäytöt ovat kyllä aivan omanlaisensa harrastus. Oma kokemus oli, että välittäjät eivät aina oivaltaneet sitä, mikä olisi ostajan näkökulmasta kiinnostavinta. Puutarhan ilmansuunnat ja olemassaolevat pensaat menivät heittämällä ohi lattian parkettityypistä tai keittiökaappien iästä. Ainakin voi piristää välittäjän päivää kyselemällä asioita, mitä muut ei yleensä kysy 😀
Kyllä, ne ovat omanlaisensa hauska harrastus 😀 Nyt homma saa mennä hetkeksi tauolle ja harrastamme seuraavaksi jotain helpompaa, kuten puutarhurointia.
Ja näin keväällä on pakko taas todeta, ettemme varmaan ikinä tule löytämään toista näin valoisaa asuntoa, seikka joka näin esikasvatusajan alkaessa on äärimmäisen tärkeä 😉
Toivottavasti uusi koti löytyy jossain vaiheessa! Vaikka itse joutui luopumaan joistain ultimaattisista talohaaveista siinä kohtaa kun päätettiin että ostetaan puolison kotitila, niin tavallaan on kauhean helpottavaa että talo ja ympäristö nyt vaan on mitä on, sitten parhaalla kyvyllään niitä ryhdytään muokkaamaan paremmiksi 😀
Välitilassa roikkuminen on henkisesti raskasta. Meillä haave uudesta kodista on paikka tuvan lähellä. Meillä ei ole resursseja tai mielenkiintoa muokata alle 30 neliön vedettömästä mökkeröstä perheasuntoa, helpompaa on muuttaa hetkeksi lähistölle ja haaveilla mökkeröelämästä sitten kun neliöitä taas tarvitaan vähemmän 🙂
Onnea uuden kodin etsintään!
Kiitos, onneksi pian on kevät ja voimme laittaa sen homman tauolle ja keskittyä näihin mukavampiin aiheisiin 🙂