#Suuntanaomavaraisuus 2023, osa 4

Tämän postauksen kyytipojaksi suosittelen lasillista kirkasta vettä sillä muunmuassa sitä käsittelee tämän kuukauden #Suuntanaomavaraisuus -postaukset. Tällä kertaa blogeista saa lukea ajatuksia ja kokemuksia niin juomavedestä, kaivojen puhdistamisista kuin erilaisista vessaratkaisuista. Aiheen nimi on hienosti puhdas vesi ja sanitaatio eli kyseessä on yksi kestävän kehityksen teemoista https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-6

Olen viettänyt kesäni pienellä kallioisella Saimaan saarella. Opin jo pienenä mitä mikroilmasto tarkoittaa. Se tarkoitti sitä, että isoisäni oli onnistunut oikeasti löytämään paikan auringosta. Sateet kiersivät saaren. Auringossa paahtunut kallio, jäkälät ja männyt tuoksuivat vahvasti. Ja ne ukkoset, ne jos jaksoivat nousta saaren päälle eivät ne yleensä jaksaneet enää pois vaan räimivät energiansa tyhjäksi mökkeröisten pomppiessa tahdissa.

Viime vuonna ilmasto oli outo. Saarella satoi heinäkuussa. Pikkuisen ja vähän väliä. Saari oli vehreä, en ollut tuntea sitä. Se näytti sellaiselta kuin miltä kauempana olevat saaret näyttivät.

Saaren mikroilmaston syynä ovat suuret järvenselät, jotka jakavat pilvet ja sateet. Kuivina kesinä haistamme naapurisaariin satavan veden.

Tupaa hankkiessa en kaiken muun keskellä ajatellut mikroilmastoa. Ei siellä vieressä ole sellaisia järviä saati järvenselkiä ja Salpausselkäkin on niin kaukana, ettei se vaikuta. Olin väärässä. Meillä on kuivaa ja ukkoset päälle noustessaan raidoittavat kuuset salamoillaan.

Meillä yläpiha on märempi kuin alapiha. Yläpihalle laskee ylhäällä olevien kosteikkojen vesi ja alapihalle ei edes kerry lunta navakan tuulen pyyhkiessä sen tiehensä.

Saarimökin kasvattina olen tottunut noutamaan juomaveteni muualta, se että käyttövedelle pitää uhrata ajatuksia on uusi asia. Tuvalla oli alunperin kaksi rengaskaivoa, joihin molempiin pääsi pintavedet, ne eivät siis sovellu juomiseen. Alapihan rengaskaivo on todella pahasti vinksinvonksin ilmeisesti metsäkoneen operoitua sen ympärillä. Emme ryhtyneet näiden kaivojen kunnostukseen, käytämme niiden vesiä kasteluun.

Keväällä 2020 muutimme jo hyvissä ajoin tuvalle lyhentääksemme Kajn työmatkaan käytettävää aikaa (tupa sijaitsee kotikunnassamme). Suurimmaksi ongelmaksi tuvalla olossa muodostui käyttöveden hankinta. Saimme mökkinaapurilta luvan noutaa heidän kaivostaan puhdasta vettä ja Kaj toi paloasemalta juomaveden. Tuona keväänä hankimme porakaivon, josta nyt saamme käyttöveden. Juomavesi haetaan edelleen muualta.

Sadeveden kerääminen

Sadevettä on näppärä kerätä tynnyreihin, se vain vaatii sen, että on ränni tai vastaava josta napata vesi ja on tynnyri. Ja sitten se olennaisin asia josta meilläpäin on ollut huutava pula viime kesinä eli sade.

Rehellisyyden nimissä sanottakoon, ettei asia ole pelkästään surkea, sillä on se kuuluisa hopeinen reunus. Meillä on kaksi touhuvintiötä jotka ovat juuri sitä lajia joka saattaisi ihan hyvin päätyä hukkumaan sadevesitynnyriin. Näiden touhottajien kanssa paras ratkaisu olisi sadevesitynnyri kannella, jossa on vain pieni reikä sadevettä varten. Sellaista meillä ei ole, joten näinä kuivina kesinä emme ole edes haaveilleet sadeveden keräämisestä.

Syyskesällä, kun vietimme vähemmän aikaa tuvalla laitoin yhden tynnyrin keräämään sadevettä ja käytin sen aina tyhjäksi ensimmäisten tuvalla vietettyjen tuntien aikana, ihan varmuuden vuoksi.

Huussi

Huussin tarina on koottu videoineen tähän postaukseen: Huussi, klikkaa linkkiä niin pääset lukemaan pitkät tarinat. Ja koska jo perinteiseen tapaan sairastuin noroon tuvalla kehotan kokemuksen vankalla äänellä säilyttämään potan varustuksessa, niin kauan kuin niille on sopivia käyttäjiä. Useat vessapaikat helpottavat huomattavasti noron aiheuttamaa ruuhkaa.

Juomavesi

Lapsuudessani saari mökillä soudimme aina naapurisaareen hakemaan rengaskaivosta vettä, nykyisin tuomme veden mukanamme maalikyliltä. Tupa on kuivanmaanmökki eli vastaavaa kokemusta en saa omille lapsilleni. Sen sijaan kurvaamme laatikkopyörällä VPK:lle hakemaan hanasta vettä.

Teetimme tuvalla porakaivon ja teetimme sen vedelle laajat tutkimukset. Vettä ei suositella säännölliseen käyttöön, joten noutovedellä mennään toistaiseksi.

Vaikka elämä noutoveden varassa tuntuu joskus hitusen hankalalta, ei tarvitse kuin vaihtaa muutama sana niiden tuttujen kanssa, joilla on kotitarvelehmiä, se se vasta vaatiikin veden kuskaamista.

Veden käytön vähentäminen

Tuvalla ja suvun mökillä käytän vettä eri tavalla kuin kotona. Ratkaiseva ero on suihkuttomuus. En ole ihastunut retkisuihkuun, sen kanssa käytän enemmän vettä kuin perinteisellä kuuppa pesulla (kuuppa = vesikauha). Pitkät hiukseni saan läpimäriksi noin kuupallisella vettä, ensi kuupassa liotetaan latvat ja sitten loppu vesi valutetaan päälaelle. Hitaasti toimimalla veden saa ohjattua kaikkialle.

Jos ei ole kraanaa josta juoksuttaa vettä ei ole pienintäkään mahdollisuutta haaskata vettä hulauttamalla jokin astia puhtaaksi juoksevan veden alla.

Huussillisina ihmisinä emme myöskään tuhlaa vettä tarpeilla käydessämme muuhun kuin käsienpesuun.

Suurin veden tarvitsija on puutarha. Ensimmäisinä vuosina istutetut puut ja pensaat kaipaavat säännöllisesti tarpeeksi vettä. Maaperän kunto ei ole paras mahdollinen. Olemme koettaneet parantaa kasvien viihtyvyyttä esimerkiksi kompostin avulla. Viime kesänä ne syreeneistä jotka saivat pitkään muhineen huussikompostin juurelleen kukoistivat kuivuudesta huolimatta pihamme muita syreeneitä paremmin.

Tarkoituksenamme on pitää maa jatkuvasti peitettynä. Tosin tämä ei alkuun koske kasvimaan perinteisiä osia. Maan peitettynä pitäminen vähentää veden haihtumista. Alapihalla haihtumiseen on lämmön lisäksi vaikuttanut tuuli, se on kuivattanut maata todella paljon. Maan peittämisen lisäksi pyrimme jossain määrin vähentämään pihan joidenkin alueiden tuulisuutta. Tosin täysin tuulilta suojaisa piha ei myöskään ole hyvä ajatellen elokuun kostean kuumia hetkiä, jolloin taudit alkavat muhimaan ja raikas tuuli auttaa puutarhuria.

Olen tehnyt listaa erilaisista monivuotisista maanpeitekasveista, koettanut opiskella viherlannoituksesta eli siitä miten esimerkiksi hunajakukkaa kylvämällä maa saa lisää elinvoimaa. Jo aiemmin olin harrastanut pintakompostointia eli jättänyt kitkemäni kasvit siihen mistä olen ne kitkenyt (poislukien juolavehnä jne jotka aloittavat helposti uudelleen kasvamaan).

Meillä on nyt käytössämme hyvä haketin ja aiomme hakettaa oksia. Olemme aiemmin koonnet oksat risuaidoiksi ja näitä meillä on kymmeniä metrejä ja niihin tullaan jatkossakin lisäämään oksia. Hakkeen aiomme käyttää maanpinnan peittämiseen esimerkiksi pensaiden juurella. Olen ymmärtänyt että jos haketta ei sekoiteta maahan ei se “ryöstä” maasta typpeä. Lisäksi aion käyttää haketta kompostin joukossa.

Tapahtui maaliskuussa

Meillä on ollut tupa kylmillään ja käyttämättä talven ajan. Päivien lämmetessä oli aika ottaa se taas käyttöön.

Asuntorintamaltakin kuuluu tavallaan uutta. Lukuisien asuntonäyttöjen ja excelin pyörityksen jälkeen totesimme olevamme kultaisessa häkissä. Meidän ei tällä hetkellä ole välttämättä viisasta tehdä muutoksia. Osa syynä tässä on myös se, että haaveilemamme asuinpaikan useissa kouluissa on paha sisäilmaongelma. Tämän hetkisen lähikoulumme sisäilma on sellaista, että lukuisille sisäilmaongelmille altistunut henkilö ei saa siellä oireita.

Päivitin vanhaa postausta sään ääri-ilmiöt ja kotitarveviljely, suosittelen lukemaan tekstin näin tulevan kasvukauden asioita silmällä pitäen.

Tuvalla tapahtunutta

• Puukipijöiden pönttöjen kiinnitys
• Leikkimökin kokoamisen aloitus
• Muutaman puun kaato hedelmätarhan tieltä
• Muutaman puun kaadattaminen ammattilaisilla

Esikasvatukset

Tässä sitä sitten kirjoittaa ihminen jonka ei pitänyt esikasvattaa yhtikäs mitään. No se lupaus meni rikki jo edellisessä postauksessa, jossa kerroin paprikoista ja chileistä. Lisäksi olin vannonut etten enää sekaannu tomaatteihin ellei resurssit ole kunnossa, mitä ne eivät siis vieläkään ole. Jotenkin se posti kuitenkin toimitti tomaatinsiemeniä ja jotenkin ne sinne multaan päätyivät. Joten se niistä hyvistä aikeista.

• Evakko
• Savitaipale
• Brattomate
• Principe Borghese

Evakko on avomaaviljelyyn ja ruukkukasvatukseen sopiva pienikokoinen maatiaislaji. Nimi tulee siitä, että kannan on kerrottu tulleen evakkojen matkassa. Evakon hedelmät ovat normaalin kokoiset ja pyöreät, väri on punainen.

Savitaipale on etenkin taimena hyvin hontelo avomaan maatiaislajike joka kulkee myös nimellä Potattomatti. Kanta on nimensä mukaisesti kotoisin Savitaipaleelta. Lajikkeen lehdet ovat perunalehtiset ja hedelmät kypsyvät aikaisin.

Brattomate eli paistotomaatti on vahvakasvuinen avomaalajike. Sen hedelmät ovat pieniä, pisarnamuotoisia kiinteitä. Lajikkeen maku pääsee oikeuksiinsa vasta kypsennettynä. Tämä on Savitaipaleen tavoin hontelo tomaatti ja kaipaa tukemista.

Principe Borghese on perinnelajike Italiasta. Tämän pensastomaatin lihaisia hedelmiä käytetään usein aurinkokuivattuna. Hedelmissä on vähän siemeniä ja ne ovat ohut kuorisia, makeita ja aromikkaita. Tämä lajike rakastaa lämpöä ja aurinkoa eikä perusta liiasta typestä.

Olen toistuvasti epäonnistunut tomaattien kanssa tuvalla ja uuden kodin paahteisella parvekkeella. Aikanani sain mukavan kokoisia tomaattisatoja helsingissä rivarin etupihalta.

Tomaattien lisäksi nakkelin muutamia kesäkukkia kasvamaan. En tainnut paneutua asiaan tarpeeksi huolella, jotain sieltä on kuitenkin jo nousemassa.

Mansikat juroivat ja siirsin ne uusiin ruukkuihin. Menetin niistä valtaosan.

Tapahtuu huhtikuussa

Tarkoituksena on kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Ensimmäisenä haketamme hedelmätarhan tieltä kaadettujen puiden oksat. Hakkeen varastoimme pihalle ja levitämme sen vasta kun routa on kokonaan sulanut. Hakkeen on tarkoitus peittää uusien istutusalueiden paljas maa. Tämän lisäksi käytämme haketta poluilla. Loppu hake menee pensaiden ja puiden juurelle.

Ja tietenkin niiden kaadettujen puiden oksien lisäksi täytyy käsitellä niiden rungot.

Leikkimökki nikkaroidaan valmiiksi, poislukien lattia. Sisälattia laitetaan paikalleen kun säät sallivat sen maalaamisen.

Linkit

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2023/

Kakskulma https://kakskulma.com/sadevesitynnyri-puutarhaan

Maijalassa https://www.maijalassa.com/vetta/

Apilankukka https://apilankukka.fi/vesi

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/04/suuntanaomavaraisuus-huhtikuu-2023.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/04/puutarhan-kasteluvesi-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/04/merkkeja-kevaasta.html

Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/04/miten-autan-kestavaa-kehitysta.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-4/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/04/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-4.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/04/puhdasta-vetta-ja-puhdasta-lannoitetta.html

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17188

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kohti-omavaraisempaa-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-vesi-ja-huussi

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2023

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=4046

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/04/unelmana-omavaraisempi-elama-sadeveden.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/04/03/huhtikuu-23-vesi