Elokuu mennä sujahti vauhdilla ohi ja nyt on eletty syyskuuta jo tuokion ajan. Koulujen alettua arkemme on hakeutunut tiukempiin uomiinsa. Siihen arkeen on kuitenkin mahtunut monta metsäreissua ja joilta on palattu mieli keventyneenä ja aina jotain herkkua mukana.
#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa käsitellään tällä kertaa “Päivä ilman sähköä” – Miten valmistautua energiakatkoksiin ja hyötyä varautumisesta arjessa: Käytännön vinkkejä siitä, miten valmistautua sähkökatkoksiin, ja kuinka tästä “päivä ilman sähköä” -ajattelusta voi ammentaa myös arjen omavaraisempaan elämään. Tämä voi käsitellä esimerkiksi lämmitystä, ruoanlaittoa ja veden säilyttämistä.
Toisena aiheena, josta itse en kirjoita, on omavarainen eläintenhoito ja lemmikkien osallistaminen omavaraisuuteen: Lemmikkien ja kotieläinten ruokinta omavaraisesti, niiden tuomien hyötyjen (kuten kanien papanoiden tai kanojen munien) hyödyntäminen ja niiden hoidossa käytettävien luonnonvarojen tarkempi miettiminen. Lemmikin loukkaantuminen tai sairastuminen. Eläinten (omien tai metsän) talviruoka.


Sähkökatko
Lapsuuteni mökkeily oli mökkeilyä ilman verkkovirtaa. Jo aika aikaisessa vaiheessa mökillemme tulivat kaasujääkaappi ja aurinkopaneelit. Kaasujääkaappi oli pieni, joten viileä säilytykseen oli. myös maahan haudattu kaivonrengas sekä maahanhaudattu suuri kattila. Aurinkopaneeli ei juurikaan tuottanut sähköä, sillä sai kuitenkin pieniin lamppuihin syttymään kelmeän valon. Kesät elin kantovesitaloudessa ja ulkohuussissa käyden.
Elämä ilman sähköä ympäristössä joka on tarkoitettu toimimaan sähköllä on monimutkaisempaa. Huusholli jäähtyy (tai kesäisin kuumenee) ilman sähkön tuomaa lämpötilaa ja vesi ei kulje, jääkaapit ja pakastimet tulee pitää suljettuina ja toivoa sähkön palaavan pian ja kaikki tämä tapahtuu pimeydessä, sillä valotkaan eivät pala sähköittä.

Päivä ilman sähköä
Ensi maanantaina heräämme ilman sähköjä. Puhelimissamme on jonkin verran akkua jäljellä ja tukiasemat toimivat jonkin aikaa sähköjen katkettua. Tosin vuosia sitten kun myräkkä pimensi tukiaseman ei oleskelemallemme alueella ollut kuuluvuutta, tosin ennen Kalasatamassakin saattoi verkko konsertin sattuessa kuormittua niin paljon, etteivät puhelimet toimineet.
Aamu alkaisi myös ilman vettä. Viimeisimmästä vesiäksidentistä on kaapissa jäljellä vesipönikkä ja lämpimässä on kauramaitoa, jääkaapin tai pakastimen ovea en raottaisi.
Ilman sähköjä nauttisimme kylmän aamiaisen eli pääsisimme valitsemaan myslin, näkkileivän, keksien ja välipalakeksien väliltä mitä söisimme. Todennäköisesti. meillä olisi valikoima hedelmiä viikonlopun kaupassa käynnin jäljiltä.
Hampaat pestäisiin varavedellä ja koulumatka taittuisi tuttuun tapaan jalkaisin. Näillä lämpötiloilla lapsille ei tarvitsisi pakata ylimääräistä vaatetta kouluun. Viime kevättalven ennakoitu vuorokauden sähkökatko koululla osoitti sen, ettei vankka kivikoulu jäähdy edes viileämmillä keleillä hetkessä, silloin huolellisesti topatut lapset hikoilivat tunneilla.
Todennäköisesti koulun ruokailussa voisi olla haasteita sähkökatkon aikana, joten tässä lähellä kun asun niin saattaisin käydä ennen ruokatuntia kysäisemässä onko eväille tarvetta. Kaikki lapset ovat luokalla joilla on alle 10 oppilasta, jos lasketaan yhdysluokat mukaan niin porukkaa olisi alle 30. Todennäköisesti, mikäli tietäisin kyseessä olevan lyhyen katkon, tyhjentäisin kuiva-aine kaapeistamme kaikki mahdolliset näkkärit, keksit, pähkinät, rusinat ja muut ja veisin ne kouluun, juotavaa minulla ei kuitenkaan olisi kuin omalle porukalle.

Päivän valoisaan aikaan kaivaisin laatikosta kynttilöitä esille. Meillä ei kuitenkaan tässä asunnossa ole kruunukynttilöille yhtään kynttilänjalkaa ja koska vietämme nykyään hyvin kuivaa elämää ei nurkissa pyöri yhtään tyhjää viinipulloakaan kynttilänjalaksi. Onneksi kynttilälaatikossa on myös lämpökynttilöitä ja pöytäkynttilöitä vai mitä ne paksut kynttilät ovatkaan. Tietenkin käteisellä paikalliselta lasimestarilta saisi todennäköisesti ostaa kynttilänjalkoja, hän on ihminen joka pitää liikkeen aina auki, tuskin sähkökatko muuttaisi asiaa.
Iltaruoka olisi jo haastavampi homma, tässä vaiheessa kasvavassaiässä oleville lapsille täytyisi saada jotain tukevampaa ruoaksi. Jääkaappia tai pakastinta en todellakaan halua avata tässä vaiheessa, toivonhan sähköjen palaavan ja kaappien sisällön pääsevän säikähdyksellä.
Mikäli emme olisi saaneet keneltäkään kutsua liittyä heidän grillipaikalleen/puulietensä ääreen hyppäisimme reput kattiloilla, puurolla/spagetilla ja säilyketölkeillä (tomaattikastike, kala) pakattuina pyörien selkään ja suuntaisimme laavulle joka sijaitsee Saimaan rannalla. Tässä vaiheessa vuotta järvivesi on riskinarvoista eli ensin keittelisin vettä kymmenisen minuuttia ennen kuin laittaisin spagetit tai puurohiutaleet joukkoon. Osan keitetystä vedestä ottaisin talteen jäähtymään ja käyttäisimme sen juomavetenä.
Yöt ovat edelleen melko lämpimiä, joten en usko että tähän vuodenaikaan joutuisimme menemään kaikki samaan huoneeseen nukkumaan, emme rakentelisi lämmintä majaa, emme pystyttäisi telttaa olohuoneeseen tai kaivaisi avaruuspeitettä esille, emmekä edes makuualustoja.
Lapsilla on kasa kirjoja, niin omia kuin kirjaston, sekä pelejä, joiden kanssa ajan saa kulumaan.

Mikäli maanantaina minulla olisi vene täällä rannassa niin voisimme kurvata lasten kanssa mökille ja käyttää siellä kaasugrilliä tai puugrilliä tai kaasuliettä. Padassa lämpenisi pesuvesi ja sauna rentouttaisi mieltä.
Mutta menisikö homma oikeasti näin? Meillä on täällä kylillä paljon vanhoja ihmisiä jotka varmasti tarvitsisivat apua. Menisikö yksi VPK:n mukana auttamaan ja toinen Marttojen? Organisoisimmeko tuttujen kanssa jonkinlaisen avustusringin? Onko kunnalla tämänkaltaisiin tilanteisiin suunnitelma?

Vesi
Tälle syksylle meillä oli jo ensimmäinen haaste vedenjakelun kanssa. Uudessa asunnossa ei ollut yhtään juomavettä, onneksi vesiongelma kosketti vain muutamia asuntoja, joten lähikaupasta löytyi hyvin vettä.
Täällä vedenjakelussa on aina välillä haasteita, joten viikonlopun kauppalistassa on muutama 5 litran vesipönikkä täynnä vettä sekä vissyä ja kaurajuomaa (tätä meillä on aina kaapissa muutamia litroja).
Havaitsin, että rajallinen määrä puhdasta vettä sai minut juomaan vähemmän ja muutaman päivän aikana tämä vaikutti jo vähäisesti omaan olooni. Liian vähäinen juotavan määrä ei ole fiksua.
Pelkkä sähkökatko ei täällä Saimaan rannalla vaikuta hygieniaan, rannat on täynnä puulämmitteisiä saunoja joiden pesuhuoneissa vesi lämpiää padoissa, Saimaan vesi on edelleen lämmintä ja siellä voi uida ilman saunaakin.

Alkusammutus
Sähköjen katkeaminen voi vaikuttaa vahvasti asioihin, joilla on merkitystä vain toisenkin kriisin iskiessä samaan aikaan päälle. Paloturvallisuus nousi minulle tärkeäksi kaasugrillimme leimahdettua ja siksi ajatukseni eksyivät taas siihen.
Sähkökatkojen aikaan ei ole aina saatavilla vettä, ei voi siis ajatella puutarhaletkulla avustavansa alkusammutuksessa. Sähköttömään alkusammutukseen sopivat sammutuspeitot ja sammuttimet sekä vesistön ollessa vieressä ämpärit.

Ennakointi
Ajatus pidemmästä sähkökatkosta tai muusta poikkeavasta tilanteesta saattaa tuntua epämukavalta. Tuntematon ja vieras epäilyttää usein ja siksi onkin hyvä etukäteen ajatella miten toimisi tavanomaisesta poikkeavista oloissa. Nyt maalla asuessa olemme päässeet kokemaan niin vesi- kuin sähköongelmia eli täällä niihin varautuminen on samanlainen asia kuin se, että ennen talvea esille kaivetaan lumilapioa ja -kola.
Poikkeaviin tilanteisiin voi valmistautua pitämällä kotivaran kunnossa, opettelemalla erilaisia taitoja ensiavusta tulitikkujen käyttöön ja muistamalla Mauno Koiviston sanat: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
Omien tunteiden sietäminen ja hallinta on poikkeavissa oloissa tärkeää. Kun meillä juuri oli vesiongelma joka alkoi iltapäivällä oli hyvin työlääntynyt. Meillä oli kotivarahommelit todella niukalla tolalla etenkin veden ja muun juotavan suhteen. Olin työlääntynyt ja ärsyyntynyt, koin muutaman “huonoäiti” tunteen ja mieleni teki äksyillä lisävaivasta ja siitä että ennalta suunniteltu illan aikataulu ei onnistunutkaan ihan sillä tavalla kuten olin ajatellut.
Tuota yllä olevaa on vähän nolostuttavaa kirjoittaa. Meillä ei ollut minkäänlaista hätää, kaikki toimi hyvin, kunhan oli pieni kupru tavanomaisessa arjessa. Ja silti, silti sieltä nousi tunteita ja ajatuksia jotka olisivat enemmän takkuavana päivänä saattaneet saada minut äksyilemään ja olemaan särmikäs.
Se, että kaapeissa on ruokaa ja tarvikkeita on tavanomaista täällä maalla asuessa. Täällä vähemmän näkee itselleni kaupungista tuttua minimalistisen niukkaa elämää. Palveluiden rajallisuuden vuoksi sekä paikallisten elämäntapojen vuoksi täällä ihmisillä on kotonaan kaikennäköistä. Tosin se kaikenlainen ei ole uusinta uutta, trendikkäintä tai muuta sellaista, se on yleensä käytössä hyväksi havaittua, asiansa hoitavaa ja jossain tapauksissa itse tehtyä tai vähän itse muokattua.

Kuulumiset
Olemme saaneet liki päätökseen kolmannen muuton vuoden sisällä. Vielä tätä kirjoittaessa emme ole saaneet koko asuntoa haltuumme ja käytössämme olevan osan sisustaminen on vielä pahasti vaiheessa. Täällä on keskitytty ulkoilmaelämään ja sisällä olemme olleet hyvin niukasti.
Päätin että en tänä syksynä stressaa mustikoiden ja puolukoiden keräämisestä ja ilmeisesti tämä on se syy, miksi olen kerta toisensa jälkeen palannut metsästä ämpäri täynnä marjoja. Ilmeisesti kun suorituspaine katoaa niin tulosta alkaa syntyä.
Kantarelleja olen löytänyt harmillisen vähän, tattikausi taitaa olla vasta aluillaan joten olen tyytyväinen löytämääni määrään ja etsin lisää.
Omenoita tuli ensimmäisen kerran sen verran vähän, että emme vieneet niitä mehustamolle. Omenoista keitin hilloa ja pakastin niitä lohkoina tulevien viikkojen omenaisiin leivonnaisiin.
Päärynöitä tuli jonkinverran, pienet ja nuoret puumme tuottavat satoa sen verran, että pääsemme herkuttelemaan itsekasvatetuilla päärynöillä.
Kesäkurpitsaa taisi tulla puolitoista kurpitsaa, en ikinä ole saanut näin pientä satoa.

Linkit
Minulla ei ollut juuri sanottavaa eläinteemaan, tiedän osan muista kirjoittaneen aiheesta mielenkiintoiset jutut, joten käy ihmeessä lukemassa:
Kasvuvyöhyke 2
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/09/suuntana-omavaraisuus-2025-syyskuu.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/09/lintujen-talviruokinta-pihan-kasveilla.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2025-osa-9/
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=19553
Caramellia https://caramellia.fi/sahkokatkoon-varautuminen-kanalassa/
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2025/09/tulisinko-toimeen-ilman-sahkoa.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/09/07/syys-25-viikkoja-ilman-sahkoa/
Erinomaisen paneutunutta pohdintaa ja hyviä vinkkejä. Itse olen ajatellut sen niin että sähkökatkon aikana pakastimenkin voi avata, kunhan se pidetään minimissä. Eli jos muuta ruokaa ei ole niin kyllähän sitä pakastimenkin ruokaa voi käyttää ja jos oven avaa yhden kerran 30 sekunniksi niin siinä ajassa sisältö ei vielä ehdi lämmetä liikaa.
Tunteiden säätelystä tuli mieleeni kun ehdotin aamulla isännälle että pitäisimmekö alkutalvesta koemielessä yhden päivän jolloin käyttäisimme sähköä mahdollisimman vähän, eli ruoka laitettaisiin kaasuliedellä, ei pelattaisi pleikkaa tai katsottaisi tv:tä tai puhelimia ja valaistuksena olisi kynttilät ja ladattavat lyhdyt. Hänen vastaus oli ehdoton kovaääninen ei 😀
Puhut aivan totta pakastimen kohdalla. Sen voi avata nopeasti ja silloin hyötyy siitä, että asiat ovat paikallaan. Meillä tuntuu tässä vaiheessa vuotta olevan marjoja sun muita kamalat kasat kaikkialla ja varsinainen ruoka on hautautunut niiden alle 😀
Tuommoinen harjoitus kuulostaa todella kivalta ja eikö se ole sitä mökkielämän/maalaiselämän romantisointia; takkutuli, kynttilänvalo ja muu sellainen 😉