#Suuntanaomavaraisuus 2026, osa 8

Heinäkuu sisälsi palauttavaa lomailua. Keskityimme hetkeksi kokemaan taas yhden upean lapsuuden kesän, sellaisen jossa päivät täyttyvät ihanista hetkistä ja iltaisin on kaiken ulkoilmaelämän jälkeen valmis nukahtamaan kun pää koskettaa tyynyä.

Havaitsimme uutisten kertoman todeksi; tänä vuonna on todella hyvin metsämansikoita. Meillä on parhaimmillaan kuusi lasta kerralla keräämässä ja voin sanoa, että kahdeksan poimijaa poimii paljon. Valitettavasti ne kahdeksan myös syövät paljon, etenkin kun kyse marjoista.

Kesän ilmat suosivat myös kanttisten kanssa. Meillä ei ole erityisen satoisia maastoja ja silti olemme saaneet jo mukavasti herkkuja pakastimeen.

Kaarnalaivaomavaraisuus

Asiat joista en tiennyt haluavani olla omavarainen on kaarnan palaset kaarnalaivoja varten. Jouduimme pari vuotta sitten kaatamaan männyn ja nyt keräsimme aikaa sitten poiskorjatun puunrungon viimeiseltä paikalta kaarnat.

Pakkasimme kaarnat Saimaan reissulle jossa vuolimme niistä kaarnalaivoja. Saimme opeteltua puukon käyttöä, askartelimme yhdessä ja lopuksi laivamme seilasivat kilpaa horisonttiin.

Pienemmät kaarnankappaleet keräsin erilaisten istutusten juurelle, sillä myydäänhän kaupoissakin kaikenlaista haketta ja kaarnasilppua samaan tehtävään.

Vaikutusten antaminen

Olemme lahjoittaneet raparperia ja skieppejä eli valkosipulin kukkavarsia ihmisille.

Kesällä tarjosimme vieraileville ulkkareille raparperimehua ja -hilloa, ne olivat mieleisiä. Kaikista eniten he ihastuivat uuniomenahilloon ja aikovat tehdä sitä kotonaan.

Mitä teimme heinäkuussa

Heinäkuu oli enemmän työ työntäyteinen kuin oli suunniteltu ja työt tunnetusti vaikeuttavat muuta elämää. Suvun saarimökillä oli erilaisia askereita jotka liittyvät vanhan mökin ylläpitoon ja ihan peruselämään. Parasta on, kun siellä hommat jakaantuvat eri ihmisille. Esikoinen maalasi yhden rakennuksen kaikkien muiden touhujensa ohessa. Homma vaikutti kesätekemiseltä, äänikirjaa ja musiikkia kuunnellen tuli sudittua rakennus ja pestyä ja öljyttyä terasseja.

Lapset keräsivät skiepit eli valkosipulien kukkavarret ja säilöimme niistä ne, joita emme antaneet ystäville. Keräsimme porukalla marjoja ja sieniä talvenvaralle.

Saimme vuosien jälkeen aikaiseksi istuttaa ikuisuuden ruukussa olleet saskatoonit, leikkimökin viereen istutettiin saskatoon martin ja hunajamarjojen kupeeseen saskatoon sleyt. Saskatoon mandam jäi vielä ruukkuun.

Heinäkuussa keräsimme marjat ja veimme niitä suuren määrän mehustamoon. Tänä vuonna herukoiden joukossa oli paljon vadelmia ja mielestäni mehu on paras mitä olemme teettäneet näinä vuosina. Mehun lisäksi marjoja pakastettiin ja hillottiin.

Emme ole käyneet erityisen usein sienessä, satoa sensijaan on tullut mukavasti kantarelleista. Osa sienistä on syöty heti ja osa on pakastettu talven herkutteluihin.

Omenapuista ja tuijia on leikelty ja puumajaa rakenneltua.

Positiivisena seikkana mainittakoon kesäsäät; nyt ei ole joutunut kastelemaan ja tuntuu kuin luontokin tointuisi vuosien kuivuudesta.