#Suuntanaomavaraisuus2022, osa 1

Uusi vuosi ja uudet suunnitelmat esittäytyvät omavaraistelijoiden blogeissa. Suunnitelmien lisäksi puhutaan varhaisista esikasvatuksista sekä mietitään omia heikkouksia omavaraistelussa. Tervetuloa seuraamaan #Suuntanaomavaraisuus-yhteiskirjoituksia!

Suunnitelma 2022

Tänä vuonna panostetaan kaivopihan eli alapihan muutokseen. Tämä tulee käsittämään kaivopihan perunamaan laajennuksen, vanhan kasvihuoneen paikalle tehtävän pengerryksen johon on tarkoitus istuttaa pensasmustikkaa.

Taimistolle jo menneessä tilauksessa oli hedelmäpuu ja pähkinäpensas sekä punaherukka. Hyötykasviyhdistykseltä tilasin hyvissäajoin ennen joulua erilaisia kurpitsansiemeniä, sillä haluan oppia niiden kasvattamisessa hyväksi tuvan olosuhteissa.

Varhaiset esikasvatettavat

Kolme paprikaa vaikuttavat selviävän ikkunalaudalla talven yli. Nyt pitäisi istuttaa niille muutama kaveri. Lisäksi edelleen pohdin millainen chili sopisi tarpeisiimme, kasvutavan pitäisi olla kompakti, sen pitäisi mielellään talvehtia ikkunalaudalla ja sadon tulisi olla maukasta muttei liian tulista. Vinkatkaa jos keksitte meille sopivan lajikkeen.

Tilasin Hyötykasviyhdistykselä kuukausimansikka White soul:in siemeniä. Meillä lapset rakastavat marjoja ja ajattelin näiden valkeiden mansikoiden olevan mukava lisä pihamme aluskasvillisuudeksi.

Kaikkia aikeitamme häiritsee tuholaiset, kilpikirvoja ja harsosääskiä. Pian lienee taas hetki tehdä Biotukselle tilaus, sillä kaikki muut keinot on kokeiltu.

Heikkoudet omavaraistelussamme

Mitkä ovat heikkoutemme, mitä toivoisimme olevan toisin sekä miten haluaisin asioita muuttaa? Heikkoutemme satunnaisessa järjestyksessä ovat köyhä maaperä, varastointitilojen puute, osaaminen, kelit, keskeneräisyys, rempat, asuinpaikka, aika, lapset. Ja seuraavaksi käyn ne läpi:

Asuinpaikka, emme asu tuvalla emmekä työskenetele sen välittömässä läheisyydessä. Etäisyys vaikuttaa siihen että emme ole aina paikalla. Emme siis ole säännöllisesti kastelemassa ja hoitamassa tiluksia emmekä voi pitää eläimiä ympärivuotisesti. Aikaa vie myös kaupunkikodin puuhat ja tavaroiden raahaaminen edes takaisin sekä siirtymät.

Tila, tupa pihapiireineen ei ole suuri ja olemme halunneet säilyttää siinä vanhoja syreenipensaita, villiä luontoa sekä rakentaa lapsille useampia leikkipaikkoja. Pihaamme ei mahtuisi lammaskatrasta laiduntamaan emmekä saisi siihen tilaa jossa kasvattaa vuoden viljat itsellemme.

Pihan lisäksi sisätila on pieni, asia joka ei vielä ole ongelma. Lasten kasvaessa tilaa tarvitaan enemmän, ihan jo sängyille ja sen sellaisille.

Rempat, hankimme tuvan edulliseen hintaan, hintaan vaikutti rakennusten heikko kunto. Edelleen jatkamme rakennusten kunnostusta. Kaikenlaiset rempat, joilla pelastetaan rakennuksia lahoamasta käsiin vievät aikaa omavaraisuuden kehittämiseltä.

Keskeneräisyys, tämä kohta roikkui pitkään tässä kirjoituksessa kesken. Mitä tästä sanoisi. Keskeneräisyys aiheuttaa monenlaista vaivaa, asiat eivät ole paikoillaan, on väliaikaisjärjestelyjä, on painostava tunne mielenpäällä ja sen sellaista. Rakennusten keskeneräisyyden ollessa kyseessä vaivaa myös rakennustarvikkeiden hintojen nousu, nopeammin tehden homma olisi jo valmis, edullisemmin.

Aika, ajasta valittaminen on vähän niin ja näin. Meillä kaikilla on sama tuntimäärä vuorokaudessa. Meillä aikaa jaetaan lukuisten asioiden kesken ja omavaraistelu ei ole ykkösprioriteettimme. Omavaraistelu kulkee kaiken muun lomassa.

Varastointi, oli kyse sadosta, polttopuista, työkaluista tai mistä vain törmäämme varastointiongelmaan. Liian pienet tilat tai sitten jotenkin epäkäytännölliset. Tätä asiaa olemme muuttamassa kunnostamalla vanhoja rakennuksia ja tekemällä uusia.

Maaperän köyhtyminen, tuvan pihapiirin maaperä ei ole ollut aloittaessamme paras mahdollinen. Meidän tulee jatkossakin panostaa viherlannoitekasveihin ja vastaaviin keinoihin lannoittaa maata. Kompostoida enemmän ja tehdä muita toimia parantaaksemme tilannetta.

Lapset, ehdoton voimavara ja loistava apu tulevaisuudessa. Asioiden ja ajattelun opettaminen vie oman aikansa. Samoin heille on annettava tarpeeksi aikaa leikkiin ja sen sellaiseen. Kesällä monet paahteiset päivät kuluivat sähköttömällä laatikkopyörällä leikkipaikkojen perässä kurvaillen, sen sijaan että olisin hoivannut puutarhaa. Homma oli kuitenkin enemmän kuin vaivan arvoista.

Kelit, viileän ja sateisen kesän varalta meillä ei ole kasvihuonetta tai vastaava, tämä on ehdottomasti miinus.

Osaaminen, elämä on pitkä oppimiskokemus ja ikävuosista huolimatta olemme osan asioiden kanssa vasta alkutaipaleella. Kokoajan tieto taitomme karttuu ja olemme pikkuisen paremmassa tilanteessa omavaraistelun kanssa.

Joulukuussa tehtyä

Kun pakkasta oli mukavat -17 astetta oli talkoojoukkomme mielestä sopiva sää kaataa muutama koivu. Koivut saatiin nurin ja ihan klapeiksi saakka. Homma sujui nelistään nopsaan äitini toimiessa lapsenvahtina. Toki kaikenlaisia vastuksia oli matkassa, mitä niitä nyt muistelemaan, lopputulos oli se mitä pitikin.

Kaksi lahovikaista koivua marjapensaiden kupeesta poistettuna oli yllättävän suuri muutos maisemaan. Koivujen kohdalla oleva vanha kiviaita kaipaa pikkuisen huomiota, aiomme suoristaa sen ja lisätä muutamia kiviä puuttuviin kohtiin. Sen jälkeen pitää ratkaista mitä laitamme koivujen tilalle.

Koivut itsessään eivät toimineet tuulensuojana, niiden takana olleet kuuset toimivat. Haluamme kuitenkin varautua aikaan jolloin kuuset tai ainakin koivujen takana ollut puukasa poistuu ja avaa tien kylmälle pohjoistuulelle. Haluamme siis jotain marjapensaiden ja kasvimaan suojaksi. Lisäksi näkymä salaperäiseen ja hämyisään pohjoismetsään aukeni liikaa, haluamme rajata sitä enemmän omaksi tilakseen.

Joulukuussa muuten otimme iisisti. Kokkailimme jouluksi herkkuja ja vietimme kaupunkielämää.

Linkit

Käy kurkkaamassa mitä muissa blogeissa on kirjoitettu

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/tammikuussa-alkaa-kasvatus/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2022/

Kakskulma https://kakskulma.com/aikaomavarainen-ja-aika-omavarainen-muutenkin

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2022.html

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/01/suunnitelmia-2022-omavaraisuus.html

Kohti laadukkaampaa elämää http://varmuusvara.blogspot.com/2021/12/blog-post.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/1/tulevan-vuoden-toiveita.html

Omavarainen elämä https://omavaraiset.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2022-osa-1/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=1011

Rakkautta ja maanantimiahttps://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-1.html

Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu2022/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=16337

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2022-aloitus/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-suunnitelma-2022.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/01/03/tammikuu-22/

7 thoughts on “#Suuntanaomavaraisuus2022, osa 1”

  1. Itse olen ollut tyytyväinen Habaneroon, sellainen ostettiin meille taimena lähituotantona ja tuotti hyvin hedelmää kahden vuoden ajan. Olisi varmaan jatkanut senkin jälkeen, mutta hellekesä ja kehno kastelu koituivat kohtaloksi. Mutta vaikutti sen verran mukavalta kaverilta että tulee ehkä hankittua uusi taimi tänä keväänä.

    Mutta äh, kilpikirva on kyllä hankala kaveri. Toivottavasti Biotukselta löytyy sopiva sankari niitä syömään!

    Reply
  2. Meillä ei ole ollut kirvaongelmaa viime vuonna ollenkaan, huh. Yhtenä vuonna ostimme chilejä taimitarhalta ja saimme kirvaongelman, joka pilasi koko vuoden. Nyt on chilit kasvatettu siemenestä asti itse.
    Perusteellisesti olet pohtinut haasteitanne. Se on varmaan itselle ihan hyödyllistä.

    Reply
  3. Heikkoudet kuulostavat kovin tutuille. Mutta uskon vakaasti että niiden tiedostaminen on jo askel parempaan suuntaan. Remontit etenevät kun etenevät, vaikka pakko myöntää että niiden hidastuminen ottaa päähän kun haluaisi jo päästä käyttämään kauan suunniteltua uutta keittiötä tai kellaria. Mutta semmoista se on, aina ei kaikki onnistu niinkuin on ajatellut.

    Reply
  4. Keskeneräisyys… se on loppumaton olotila! Vanhassa on kaikki aina rempallaan. Vaikka asuisikin tämän kaiken keskellä, ei se ikinä tule valmiiksi.
    Meillekkin sanottiin, kun Leppämäki ostettiin, että te olette niin nuoria ja teillä on koko elämä aikaa laittaa paikkoja kuntoon. Ja hups, yli 20 vuotta on mennyt ja kaikki on vieläkin ihan kesken!

    Minua on alkanut pähkinäpensaat kiinnostelemaan! Meillä on kyllä muutama ihan perus euroopanpähkinäpensas, joista yksi jo teki viime keväänä yhden kukan. Satoa ei saatu!
    Lisäksi on kaksi Virosta ostettua punalehtistä versioita. Mutta niiden satoisuudesta ei ole tietoa.
    Mieli tekisi jotain hieman “eksoottisempia”. Tosin, niissä on kova suojaaminen rusakoilta ja kauriilta.

    Reply

Leave a Comment