Joukko omavaraisuusbloggaajia sai ennakkoon katsoa Ylen omavaraisuus-sarjan. Sarjan ensimmäinen osa julkaistaan maanantaina 6.4 Yle Areenassa ja maanantaina 13.4 sen voi katsoa TV2. Somesta sarja avoi etsiä hästägillä #Yleomavaraiset sekä tämän kirjoituksen lopussa olevien linkkien takaa.
Ohjelma esittelee 3 eri taloutta, joiden elämä pyrkii omavaraisuuteen.Ohjelman lapsiperhe pyrkii tuottamaan villaa omiin vaatteisiinsa, lapseton pariskunta asuu vuokralla ja koettaa tavoitella omavaraisuutta ilman omaa maata. Yksin elävän miehen ensisijainen tarkoitus on irrottautua sähköverkosta.
Sarjan on kuvattu kivasti, kauppakohtauksen värimaailma on aivan toisenlainen kuin ihmisten kotien värimaailmat. Musiikki korostaa ja alleviivaa, luoden tunnelmaa. Se mikä pistää silmään on päähenkilöiden jännittyneisyys kameran edessä.
Olen kuvannut muutaman Instagram liven ja YouTube videon läheisistäni ja tiedän, että asioiden tallentaminen voi olla hyvin haastavaa. Tavalliset maallikot eivät välttämättä saa oltua kameran edessä yhtä luonnollisesti, kuin siihen harjaantuneet ihmiset. Tämän kokemuksen puitteissa ymmärrän miksei sarja tuonut omavaraisuuden toimia sillä tavalla esille, kuin olisin odottanut.
Se mitä sarjalta odotin, oli enemmän ja vielä monipuolisemmin kuvauksia työnteosta, sillä sitähän omavaraisuus on. Ilmeisesti rajallinen kuvausaika on aiheuttanut sen, että varsinaista työskentelyä nähdään vähemmän kuin olin odottanut. Sen sijaan puhetta väsymyksestä ja uupumuksesta oli yllättävän paljon.
Huomasin, kun sarjaan etsittiin väkeä. Oli mahtavaa huomata, että siihen saatii erilaisia ihmisiä. Tosin nämä ihmiset ovat ehkä sellaisia, jotka tulevat suurelle yleisölle mieleen omavaraistelijoista. On lapsiperhe, jossa omavaraistelu tuntuu olevan yhden intohimo. Joogaava pariskunta. Erakko.
Vetäessäni #suuntanaomavaraisuus -kirjoitussarjaa olen huomannut miten paljon erilaisia omavaraistelijoita on. Heitä vain tuntuu yhdistävän yksi asia, moni heistä ei hoksaa olevansa omavaraistelijoita. Osa kasvattaa ruokansa ilman että varsinaisesti ajattelee asiaa.
Oman ruoan tuottaminen voi mennä muiden puutarhaharrastusten lomassa tai sitten se vain on tapa jolla on tottunut elämään.
Sarjassa itseäni kosketti vuokralla asuvien ongelmat, itsekin olen asunut vuokralla ja puntaroinut samanlaisia kysymyksiä; laittaako pihaan marjapensaita ja muita pitkän tähtäimen viljelyksiä vai onko jo pian aika jatkaa matkaa seuraavaan paikkaan.
Nyt kun meillä on oma paikka, on hedelmätarhan ja muun sellaisen tekeminen ihan eri tavalla toteutettavissa. Ohjelmaa katsoessa muistin vanhat fiilikset ja sen toivottomuuden kun omaa paikkaa ei ollut, oli vain vuokrakämpän piha ja aarin viljelypalsta.
Omavaraistelu ei siis vaadi välttämättä sitä, että omistaa maata. Se kyllä helpottaa asiaa huomattavasti. Koen todella hyväksi sen, että maattomana olo tuotiin esille. Omavaraistelu voi olla halpaa ja helppoa, jos sinulla on ensin se paikka. Mikäli sitä ei ole, olet heikommassa asemassa sillä silloin esimerkiksi kompostointi ja muu saattaa muodostua hankalaksi.
Mitä itse tekisit, muuttaisiko kompostimulta mukanasi, jos joutuisit lähtemään? Minkä määrän saisit kasveja mukaasi?
Bloggaajien kanssa oli keskustelua siitä, millaisen kuvan omavaraistelusta sarja antaa. Toki omavaraistelijoina olemme vähän puolueellisia arvioimaan asiaa. Lisäksi valtaosa meistä joko tuntee tai ainakin tietää sarjassa esiintyvät ihmiset ja sekin vaikuttaa varmasti arvioihimme.
Se mikä tuntui monelta meistä pistävän silmään oli tietynlaisen uupumuksen vahva esillä olo sekä ilottomuus. Näihin seikkoihin on vaikuttanut ehkä ohjaaja kysymyksillään ja tavallaan kuvata. Toisaalta suuri plussa on se, ettei hommasta ole annettu liian ruusuista kuvaa.
Sarja on mielenkiintoinen, ristiriitaisia ajatuksia herättävä ja kuvaa kolmea tapaa omavaraistella. Suosittelen tutustumaan siihen avoimin mielin.
Aiheesta #yleomavaraiset kirjoittivat myös:
Korkeala https://www.korkeala.fi/yle-omavaraiset/
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html
Pienenpieni farmihttps://pienenpienifarmi.com/?p=1237
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/ylen-omavaraiset-#yleomavaiset
Sorakukka http://www.sorakukka.fi/2020/04/03/yle-omavaraiset/
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html
Luontoanne lifestyle https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=64
“Eihän se tälläistä ole!” ,oli minun ajatukseni. Kurjuus, ilottomuus ja likaisuus jäi päällimmäisenä mieleen. Toisaalta, niille jotka sarjan katsoo ja ovat haaveilleet omavaraisemmasta elämästä, pintakiilto karisee ohjelman myötä!
Se on aivan totta. Itse olisin kaivannut enemmän sitä omavaraistelua ja vinkkejä siihen. Mielenkiintoinen tuttavuus joka tapauksessa.
Juu hiukan jäykkiä ovat kun tälleen jälkeen päin pohtii. En osannut siihen kiinnittää huomiota. On jotenkin todella aisteja kutkutteleva kerronta tyyli. Joudun siis katsomaan tämän vielä kerran ( olisiko jo 20 kerta).
Kuvaus, värimäärittelyt ja sen sellaiset tekevät tästä sarjasta kyllä sellaisen, että sen kehtaa katsoa useampaan kertaan 🙂
En huomannut kiinnittää huomiota henkilöiden mahdolliseen jäykkyyteen, ehkä se ympäristö ja järkytys vei oman huomion muihin seikkoihin. Muta ehkä sitä siinä oli, luultavasti pitää vielä katsoa uudelleen 🙂
Tämä oli siis oma tulkintani, joka voi olla ihan väärä. Itse vain kuulun niihin ihmisiin jotka jäätyvät kameran edessä ja siksi ehkä kuvittelen muidenkin niin helposti tekevän 🙂
Tuo uupumus ja ilottomuus pistivät minullakin silmään.
Se on surullista, sillä henkilöillä olisi varmasti ollut muutakin annettavaa. Ehkä tässä haettiin vähän Kaurismäkeläistä tyyliä?
Tulee mieleen, että seurattavat ihmiset ovat kyllä hyvin erityyppisiä, mutta silti kuva omavaraisuudesta jää hyvin vajavaiseksi. Ehkä omavaraisuuden kartoittamiseen Suomessakaan ei riitä tällainen aiheen käsittely vaan tarvitaan laajempaa otetta.
Kyllä, tästä on hyvä jatkaa ja laajentaa 🙂
Kun asuin vuokralla niin ei siellä juuri mitään tullut tehtyä juurikin sen vuoksi että muuton tullessa kaikki jäisi. Säilykkeitä tuli tehtyä mutta nekin kenties siksi että ne sai mukaansa kun lähti. Nyt kun on se oma tontti niin homma rönsyili heti kerralla ja kaikenlaista on nyt tulossa pihalle. Itseäni suorastaan harmitti ettei pariskunnalla ollut omaa taloa. Mietin vain millaista materiaalia silloin olisi saanut kuvattua heiltä.
Toivon sydämestäni, että he löytävät paikan, jonne voivat juurtua <3
No hö, eipä tuohon Omavaraista trio-kokonaisuuteen samaistunut mitenkään. Tuli Areenasta katsottua.
Itse ei tule koettua asiasta epätoivoa ja väsymys on toivottua fyysistä väsymystä.
Meillä tavoite on saada kaikenlaista kivaa ja mieltä tyydyttävää aikaiseksi, esim. vaikka hyvän makuisia ruokia.
Onnistuessaan omavaraisjutut säästää selvää rahaa, siksi ei yritetä tehdä asioita rahan voimalla.
Meille asia on iloinen ja positiivinen, hyviä tapahtumia ja muistoja, jatkuvaa uuden oppimista mikä on eräänlainen tärkeä elämän eliksiiri ☺️
Omalla tavallaan nuori hippi-pariskunta oli hauska, 60- ja 70-luvut guruja myöten elää edelleen. Vaatteiden tekijää tavallaan sääli.
Ja sitten Raineri. Tämä on sitten vain minun henkilökohtainen mielipiteeni. Se mies on juuri niin seko kuin jo aiemmin minulle fb:ssä syntynyt mielikuva oli. No, minut hän häivytti siellä toisiltamme sen jälkeen kun todistin yhdessä keskusteluketjussa hänen puhuvan puppua, jokohan hän on Nairobin slummit pelastanut Rocket stovellaan?
Ja yhteenotto hänen kanssaan johtui taasen hänen huonosta käytöksestään minulle tärkeää henkilöä kohtaan. Mitään en koe menettäneeni vaikka hänen kanssaan en fb:ssä enää vuosiin ole ollut samassa kuplassa palstoilla.
Ja voi polonen, muutamalla 30w paneelilla ei vaan saa syksyllä ja talvella juurikaan mitään. Ja sitä aggregaatti ei pyöritetä 5ltr:llä /kk jos ne kaikki kerrotut lataukset tehdään, ehkä viikko on oikea mitta jos joka toinen tai kolmas päivä.
Eli, oikeastaan mitään yhteenkuuluvaisuutta oman elämän kanssa ei tuo
sarja herättänyt.
Me mennään kohta tänään käymään kaupassa autolla, voimana sähkö joka on tullut taivaalta. Ollaan näes verkkojen ulkopuolella.
Nyt kun tän jutun julkaisusta on jo aikaa kulunut niin voi laukoa kun ei sitä käy kukaan muu lukemassa kuin sinä Satu ☺️
Katsoin ohjelman lasten pyöriessä ympärillä ja en ehkä päässyt siihen oikealla tavalla sisälle. Minulle jäi hämmentynyt olo ja se ehkä teki itselleni sen olon, etten oikein osannut samaistua. Enkä oikein päässyt selville jokaisen henkilön tavoitteista ja omavaraisuuden asteesta, en siitä missä olivat ja minne tähtäsivät.
Täytyy ehkä katsoa ohjelmat uudelleen. Omavaraisuus on aihe, josta voisi ammentaa enemmänkin ohjelmia.