Sunnuntaina kapusin Sen tuolin päälle, Sen kielletyn, Sen josta aina varoitan. Ja olin oikeassa, siinä voi käydä pahasti. Ei todellakaan olisi kannattanut oikaista vaan ottaa ne vieressä olleet tikkaat. Keikuin tuolilla olkapääni kunnolla solmuun. Syytän kiirettä, väsymystä ja sitä että koti on vaarallinen paikka.
Ilmeisesti vuosien vaeltaminen tuvan epätasaisessa maastossa on kannattanut, sen sijaan että olisin päätynyt kallo halkinaisena lattialle makaamaan sain inhan olkapäärevähdyksen korjatessani tasapainoa vauhdilla.
Kiellot
Ystävän keskivahvan potkimisen ja järjen puhumisen jälkeen nakuttelin itselleni joukon kieltoja. Tietovuodon jälkeen -postauksessa on linkkejä, mikäli koet tarpeelliseksi liittyä estyneiden joukkoon.
Hautajaiset
Tällä viikolla ne olivat, hautajaiset joiden en olisi suonut olleen näin aikaisin. Olisin mieluusti odotellut vuosikymmeniä tätä tapahtumaa.
Leskelle veimme tavanomaisten muistamisten lisäksi keltaisen maatiaisdaalian juurakoita. Kaikesta huolimatta elämä jatkuu.