Remonttipäiväkirja osa 1

Remonttien aloitus nytkähti liikkeelle. Miina pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa Lontoossa ja lensi tuvallemme karanteeniin. Tämä tarkoitti sitä, että asumisemme tuvalla päättyi ja pakkasimme omat kamppeemme ja suuntasimme kotikotiin.

Voin kertoa, että viikonloppu ja alkuviikko ovat saaneet pikkuisen hermoja piukalle, kaikenlaista touhua ja tohinaa oli ja liikaa odottelua.

Taustaa

7 vuotta tuntuu samaan aikaan ikuisuudelta ja silmänräpäykseltä. 7 vuotta sitten Miinan lähtiessä Walesiin opiskelemaan en ollut vielä tavannut Kajta ja ajatus omasta tuvasta ja perunamaasta tuntui epätodelliselta haaveelta.

Miinan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana tapasimme Kajn kanssa ja aloimme seurustelemaan. Pian hankimme yhteisen mökin, toimimme tukiperheenä useamman vuoden, saimme ensimmäisen yhteisen lapsen, muutimme yhteen ja saimme toisen lapsen ja lopulta päädyimme ostamaan kerrostalokodin Helsingistä.

Tuosta listasta puuttuu useampi muutto joita teimme tahoillamme tai joissa olimme auttamassa. Nyt elämme toiveessa, että muutot ovat hetkeksi osaltamme tehty kun tämä muutto on saatu suoritettua.

Olohuoneemme 7 vuotta sitten

7 vuotta sitten asuimme Miinan kanssa väljästi 60-luvun rivarissa. Asunto oli heikkokuntoinen ja taloyhtiö ei täyttänyt vaatimuksiamme. Pidin asunnosta todella paljon ja harkitsimme vakavissamme sen ostamista Kajn kanssa. Valitettavasti emme saaneet järkisyin perusteltua kyseisen asunnon ostamista, joten muutin siitä kaksioon jossa nyt vielä hetken asumme ja johon Miina tulee muuttamaan.

Miinan pieni makuuhuone muuttui sisäoppilaitokseen muuton myötä jaetuksi huoneeksi. Jännitin asiaa paljon. Itseäni olisi pelottanut ajatus pikkuruisen huoneen jakamisesta kolmen muun kanssa. Onneksi Miinan kämppikset olivat kaikki hurjan ihania ja tuosta kämppäkaveruudesta jäi paljon hyviä muistoja.

View this post on Instagram

Huoneeni läpi vuosien 🌠 Olen nyt asunut lähes 7 vuotta Briteissä ja ehtinyt majailla ainakin 8 eri osoitteessa. Jokainen asunto on ollut kalustettu, mikä on täällä yleisempää kuin Suomessa. 1. Viimeisin yksiö, jossa asuin kumppanin kanssa. Yllättävä tilaihme 3m korkuisine vaatekaappeineen ja kirjahylly jakaa makuu- ja olotilan toisistaan. Ainoa miinus on tämä sohva, joista meillä on jo toinen menossa. Eka romahti altani, ja tämä toinenkin vaappuu uhkaavasti. Sohvaan kannattaa siis oikeasti panostaa! 2. Keltainen, minikokoinen huoneeni talossa, jossa asuin opiskeluaikoina 7 kaverini kanssa. Valitsin pienimmän huoneen koska halusin maksaa vähiten vuokraa. Onnekseni rupesin sitten seurustelemaan kämppiksen kanssa, jolla oli isompi huone 😅 3. Ihka ensimmäinen sänkyni kotikodin ulkopuolella! Kävin lukion kansainvälisessä sisäoppilaitoksessa Walesissa, ja jaoin huoneeni 3 kaverin kanssa. Huoneen jakaminen oli ihan huikea kokemus eikä yhtään niin vaikeaa kuin kuvittelin, vaikka kasvoinkin ainoana lapsena. Ollaan edelleen kavereita kämppisten kanssa! Odotan valtavalla innolla sitä että pääsen vähän aikuisempaan ja pysyvämpään kotiin. Siitä lisää pian! -Miina // My rooms through the ages – I've lived in the UK for 7 years and I've lived in at least 8 flats. Whew! Here are a few of them. All were furnished rentals. 1. My most recent studio flat, which I shared with my partner. I loved living here, and there is so much storage for a studio. The only con is the sofa – the first one broke down under me, and the second is equally wobbly. So, invest in a decent sofa! 2. My tiny, yellow room in a student house I shared with my 7 friends. Pro tip: pick the smallest room (=cheapest rent) and start dating a house mate with a bigger room 😅 3. My first bed outside of my childhood home! I went to an international boarding school in Wales for two years, and shared my room with 3 other people. I loved having roommates, and we're still friends! I'm so excited to build a more grownup and slightly more permanent home. Stay tuned for more about that! #pienetneliöt #pienikoti #kommuuni #opiskelijaelämää #ulkosuomalainen #studioapartment #studioflat #londonflat #misahila

A post shared by MISAHILA (@misahila) on

Paluu kaupunkiin

Meille kaupunkiin paluu oli suuria tunteita herättävä kokemus. Toisaalta olemme innokkaina saamaan taaperolle enemmän ikäistään seuraa ja varhaiskasvatusta, toisaalta uutta nousua tekevä kulkutauti huolettaa.

Kaiken muuttohässäkän keskellä oli ihanaa, ettei meidän tarvinnut huolehtia Miinan ruoista tuvalla, olihan meillä siellä kotivara ja paras satokausi käynnissä. Jätimme hänelle kavereiksi kesäkanat ja -ankat joten seuraa ja kananmuniakin löytyy.

Pian Miinaa odottaakin isomummoni sisustama keittiö ja sen pintojen raikastaminen.

Keskiviikkona pääsimme käsiksi remonttiin, listat irrotettiin lastenhuoneesta ja tapetin poistaminen saattoi alkaa. Teimme aiheesta IG-TV-videon jonka näet alta.

Meillä on paperitapetti, joka ei siis ole ihan vanhanaikainen paperitapetti. Tapetin pinnassa on jonkinlainen muovi? kalvo ja siksi tapetti irtoaa kahdessa osassa. Uskon, että Miina pääsee omien tapettiensa kanssa helpommalla, sillä ne ovat 60-luvun paperitapetteja.

IG-TV-video kuvaa tapetin irrottamista seinän yläosasta, kun pääsee alemmas muuttuu työskentelyasento paremmaksi ja homma nopeutuu. Tästä löytyy lyhyt klippi Instan kohokohdista.

Luitko remppa-sarjamme ensimmäisen osan remontit alkavat? Tämä sarja päivittyy blogiin aina torstaisin. Mikäli et malta odottaa kuulumisiamme sinne asti, niin insta päivittyy koko ajan 😉

Ota seurantaan meidän remppaig MISAHILA omavaraistelu ja lapsiperheen elämä jatkuu tuttuun tapaan vanhalla ig-kanavalla TSAJUT.

Leave a Comment