Karviaisjuustokakku

Tikkelberijuustokakku

Pohja

200 g Digestivekeksejä
100 g voita
1 mm inkivääriä

Juustokakkumassa

400 g tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
4 liivatelehteä
1 dl tomusokeria
1-2 rkl sitruunamehua
1 maustemitta jauhettua vaniljaa/ 2 tl vaniljasokeria
2 1/2 rkl kiehuvaa vettä

Karviaishillo

600 – 800 g keltaisia karviaisia
125 g hillo-marmeladisokeria
1 mm vaniljaa

Hienonna keksit ja sekoita niiden joukkoon inkivääri ja sulatettu voi.
Painele keksimassa irtopohjavuokaan Ø 24 cm, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita maustamattoman tuorejuuston joukkoon siivilöity tomusokeri, vanilja sekä sitruunamehu.
Vatkaa kerma vaahdoksi.
Sekoita juustoseos ja kermavaahto, tarkasta maku maistamalla. Juustomassan ei tarvitse olla kovin sitruunaista, sillä päälle tuleva hilloke on kirpsakkaa.
Purista liivatteet kuiviksi ja liuota ne kiehuvaan veteen.
Kaada liivate ohuena nauhana juusto-kermoseokseen saamalla sekoittaen.

Kaada valmis massa taisaisesti keksipohjan päälle ja laita kakku jääkaappiin ainakin muutamaksi tunniksi.

Valmista hillo.

Ota pakastekarviaiset sulamaan hyvissä ajoin (tai käytä tuoreita).
Kaada karviaiset kattilaan ja niiden päälle, noin puoleen väliin vettä.
Anna karviaisten kiehua hetki.
Muussaa karviaiset massaksi perunanuijalla ja jatka hillokkeen kokoon keittämistä välillä sekoittaen, kunnes seos alkaa olla sakeaa.
Lisää marjojen joukkoon sokeri ja vanilja.
Jatka keittämistä noin viisi minuuttia.
Nosta hillo jäähtymään.

Kaada haalea hillo juustokakun päälle ja anna kakun jähmettyä vielä hetki jääkaapissa.

Irrota juustokakku varovasti vuoastaan. Mikäli sinulla on tuoreita karviaisia, voit koristaa kakun niillä.

Huomioita;

Käytin viime kesän karviaisia, jotka olivat hyvin mehukkaita. Lisäksi kaadoin karviaisten joukkoon alkuun liikaa vettä, jota sain hetken kiehuttaa pois. Hillo-marmeladiasokeria olisi voinut olla hivenen enemmän.
Rakastamme kirpeitä makuja, joten kakun päällinen on kirpeä, mikäli kirpeys ei ole omaan makuusi voit lisätä karviaisten joukkoon sekä normaalia sokeria että lisää hillo-marmeladisokeria.

Karviainen

Karviainen on helppo kasvatettava; se jää noin metrin korkuiseksi ja tarvitsee vähemmän kastelua ja muuta huolenpitoa kuin herukat, suosittelen lämpimästi.

Keski-ajalta 1900 – luvulle  saakka karviainen oli suosittu Euroopassa. Amerikasta tullut karviashärmä, sienitauti, iski karviaisiin pahasti. Vaikka risteyttämällä eurooppalaisia ja amerikkalaisia  lajeja saatiin aikaiseksi härmää kestäviä lajeja, niin karviaisen kulta-aika oli ohi.