Kurkistus tuvan sisälle

Tuvan remontti on siinä vaiheessa, että voimme miettiä jo tuvan sisustamista. Vaatehuoneen ja keittiönkaapin virkaa toimittaa pieni lipasto. Lipastossa säilytämme muutamia varavaatteita, hitusen purtavaa ja sekalaisia asioita, kuten hammasharjoja, taskulamppuja ja kynttilöitä.

Yksi lipaston vetimistä oli rikki ja uusi vedin hohtaa nyt kirkkaana. Vetimen sävy sointuu hyvin lipaston alla olevaan puiseen viinilaatikkoon. Sain sen ystävältäni ja sinne ei mahdu aivan kaikki taaperon mökillä olevat sisälelut. Viinilaatikoita kannattaa kysyä Alkosta, etenkin tähän aikaan vuodesta niitä saattaa olla hyvin saatavilla.

Kuten kuvista näkyy on listoitus pikkuisen kesken. Ikkunan ympärillä olevat listat on Mäntsälän Sahan levein Riitta-lista. Ne on mallattu tilapäisesti paikoilleen. Jokainen ikkunamme ja ikkunalautamme on erilainen ja osassa lista tulee osittain ikkunalaudan yli. Päätimme elää asian kanssa ja emme ala säätämään niitä samanlevyisiksi.

Ihanan leveät ikkunalaudat ovat talveksi menetetyt, sillä nostimme vintin ylisillä kesänsä viettäneet (kunnostamattomat) sisäikkunat paikoilleen. Nyt lämpö pysyy paremmin tuvassa, mutta rakastamani ikkunalaudat ovat poissa.

Tupamme pienuuden vuoksi aikuisten sänky aiheutti meille päänvaivaa. Halusimme sängyn, jonka saa tarvittaessa pieneksi ja joka ei auki levitettynä ole massiivinen.  Lisäksi meillä ei ole yhtään kahta metriä pitkää yhtenäistä seinää, vaan kolmella seinällä on ikkuna ja yhdellä ovi ja liesi.

Löysimme Ikeasta nämä varavuoteet. Nämä sängyt saa pinottua päällekäin, jolloin se on normaalin sängyn korkuinen. Sänky on parisänkynä matala. Matala sänky ei näytä massiiviselta ja kasassa ollessaan se toimii mainiosti sohvana. Meille tämä sopii paremmin kuin hyvin, mutta sängyn korkeus on sen verran epäergonominen, ettei se sovellu kaikille.

Utåker-sänkypari maksoi patjoineen 239 € ja se on erinomainen nukkua. Ainoa fiksaus siihen on sen alla olevat palikat. Sängyn jaloissa on “nystyt” joiden avulla se pinotaan tukevasti päällekäin. Nuo melko pienet nystyt olisivat saattaneet painaa lautalattiaan jäljet, joten porasimme laudan palasiin kuopat ja sujautimme ne jalkojen alle.

Sängyn alla on matto lisäeristämässä ja estämässä mahdollista vetoa. Tarkoitus on tuoda tuvalle lisää mattoja talveksi.

Sängynpeitto on Vaalan antiikkikirppikseltä ja valkoiset tyynyt ovat noin 15 vuotta sitten Ikeasta hommatut. Valkoinen Riedeck:in lampaanvillapeitto on saatu käytettynä ja se on ihanan painava ja lämmin.

Seuraavaksi mietimme verhojen laittamista, etenkin talvella ne ovat näppärät vedon estäjät. Haluamme siis talveksi vankat villaverhot ja kesäksi kunnolla pimentävät verhot. Tämä on haaste, sillä kumpikaan meistä ei ole oikein verhoihminen. Onneksi lähipiirimme kuuluu sisustusilmää omaavia ihmisiä joiden puoleen ajattelimme pulmassamme kääntyä.

Sosepussit, lasipurkkiin pakattu puuro ja toisissa lasipurkeissa olevat kahvipavut ja napostelu murot muodostavat tupamme ruokavaraston. Kaikki on pakattu niin, etteivät ne houkuttele vahingossakaan tuholaisia. Tupamme lähistöllä on peltoja ja metsää  ja joka syksy pelkään kutsumattomien vieraiden löytävän sisälle.

Tänä vuonna pelko osoittautui aiheelliseksi. Kaj kunnosti väliovea ja hetken aikaa meillä oli kaikki ovat auki ulos asti. Eivät ne mitään älyttömiä aikoja olleet auki, mutta sen verran, että yksi nopea siimahäntä pääsi käyttämään tilaisuuden hyväkseen. Onneksi huomasimme asian heti ja saimme hankkiuduttua siitä eroon. Mutta tästäkin syystä meillä ruokatarvikkeet pakataan huolellisesti ja biojätteet kiikutetaan heti lämpökompostoriin tai kaupunkiin bokashi-kompostiin.

Tämä oli tämmöinen nopea kurkistus tupaamme. Ja vaikka tupa on pieni jäi siitä vielä puolet kameran linssin ulkopuolelle. Koetan korjata tilanteen valoisana päivänä ja näyttää myöhemmin loput 🙂