Elämä on arvaamatonta – sähkökatkot, myrskyt, vesiongelmat ja muut yllättävät tilanteet voivat vaikuttaa arkeen hetkessä. Kun ihmisillä on perusvalmiudet kohdata haasteet, stressi vähenee ja tilanne pysyy hallinnassa. Varautuminen ei tarkoita pelon lietsontaa, vaan käytännöllistä tapaa huolehtia perheen hyvinvoinnista kaikissa tilanteissa. Se tuo turvaa ja mielenrauhaa sekä opettaa arvokkaita taitoja, jotka hyödyttävät koko elämän ajan. Tässä muutama ajatus, jotka auttavat sinua rakentamaan vahvemman ja turvallisemman arjen.
Varautumispäivää vietetään 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.
1. Ruoka – Kotivara kuntoon
Toimiva kotivara takaa sen, että perheesi pärjää vähintään viikon ilman kauppareissua.
- Perusperiaate: Varaa kuivatuotteita, säilykkeitä, pähkinöitä, siemeniä ja elintarvikkeita, jotka säilyvät pitkään ja ovat helposti valmistettavissa. Muista myös varata erityisruokavalioita tukevia tuotteita.
- Hätäruokareseptit: Suunnittele ruokia, jotka voi valmistaa ilman sähköä – esimerkiksi säilykepaputortillat, kaurapuuro kuivatuotteista ja pannuleipä kaasukeittimellä. Myös valmiskeitot ja kuivatut keittoainekset ovat hyviä vaihtoehtoja.
- Kiertävä ruokavarasto: Käytä ja täydennä kotivaraa säännöllisesti, jotta elintarvikkeet eivät pääse vanhenemaan. Tee ruokalistoja, joiden avulla varmistat monipuolisen ravinnonsaannin myös poikkeustilanteissa.
- Vesi: Hanki puhdas kannellinen ämpäri juomavettä varten. Lisäksi varaa muutamia litroja pullovettä.
2. Ensiapu ja alkusammutus– Tärkeät taidot ja tarvikkeet
Jokaisessa kodissa tulisi olla kattava ensiapulaukku ja sammutuspeitto sekä perheenjäsenillä perustiedot niiden käytöstä.
- Pakolliset tarvikkeet: Sidetarpeet, haavanpuhdistusaine, kipulääkkeet, kuumemittari ja henkilökohtaiset lääkkeet. Harkitse myös palovammageeliä, punkkipihtejä ja allergialääkkeitä.
- Ensiapuosaaminen: Harjoittele elvytyksen, haavanhoidon ja murtumien tukemisen perusteet. Käy ensiapukurssi, jotta tiedät, miten toimia hädän hetkellä.
- Alkusammutus: Sammutuspeite ja sammutin saattavat auttaa tukahduttamaan palon heti alkuunsa.
- Opeta lapsille: Lapset oppivat parhaiten leikin kautta. Näytä, miten haavat puhdistetaan ja laastari laitetaan oikein.
3. Resilienssin kasvattaminen – Harjoittele ja sopeudu
Kun perhe on tottunut poikkeustilanteisiin, ne eivät tunnu niin pelottavilta.
- Kriisileikki: Pidä perheen tai ystävien kesken “varautumispäivä”, jolloin simuloitte sähkökatkoa tai veden puutetta, tämän voi toteuttaa esimerkiksi alkeellisella mökillä. Miten valmistaisitte ruokaa? Kuinka pidätte lämpimänä?
- Kommunikaatio: Keskustelkaa yhdessä, mitä tehdä hätätilanteessa ja miten toimia järkevästi. Pitäkää hätätilannesuunnitelma näkyvillä ja käykää se säännöllisesti läpi.
- Kirjallinen ohjeistus: Kirjoita vähintään osoite/koordinaatit ja hätänumero niin, että vieraatkin löytävät ne.
4. Taitojen hankkiminen – Itsevarmuutta käytännön osaamisesta
Osaaminen on tärkeämpää kuin tavaravuoret. Hyödyllisiä taitoja ovat:
- Vedenpuhdistus: Suodattaminen, keittäminen ja kemialliset puhdistusmenetelmät. Hanki vedenpuhdistustabletteja ja testaa eri menetelmiä ennakkoon.
- Tulenteko: Kuinka sytyttää tuli eri tilanteissa ja paikoissa.
- Ompelu ja korjaustaidot: Rikkinäisten vaatteiden ja varusteiden huolto. Pieni ompelusetti voi olla arvokas lisä varautumisvälineisiin.
5. Hyötyeläimet – Omavaraisuuden tukena
Pienimuotoinen eläintenhoito voi olla osa perheen varautumista, mikäli tilat ja omat voimavarat ja osaaminen sen sallivat. Monista eläimistä saatava lanta on oiva lisä kasvimaalle.
- Kanala: Munien saanti omasta pihasta parantaa ruokaturvaa. Kanojen hoito vaatii tilaa ja säännöllistä ruokintaa.
- Mehiläistenhoito: Tarjoaa hunajaa ja tukee pölyttäjiä. Tämä vaatii tietoa ja investointeja, mutta palkitsee pitkällä aikavälillä.
- Pieneläimet: Mieti, voisiko pihallasi olla esimerkiksi kaneja tai viiriäisiä. Ne kuluttavat vähemmän resursseja kuin suuremmat kotieläimet.
6. Sähkö- ja vesikatkot – Välttämättömät varusteet
Kun sähkö ja vesi ovat poikki, kodin perusvarusteet auttavat pärjäämään.
- Valo ja lämpö: Paristokäyttöiset lamput, lämpöpeitot (ns. avaruushuovat) ja kynttilät. Varaa myös taskulamppuja ja otsalamppuja.
- Vedenhankinta: Säilytä puhdasta vettä kanistereissa ja hanki vedensuodatin. Muista myös vedenkeräysjärjestelmät, kuten sadeveden talteenotto.
- Ruokahuolto: Kaasukeitin, retkikeitin tai takka voivat olla hyödyksi. Hanki myös ylimääräistä varapolttoaineita.
7. Hybridivaikuttaminen ja digiturvallisuus
Tietoturva ja informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ovat osa modernia varautumista.
- Tietoturva: Vahvat salasanat, monivaiheinen tunnistautuminen ja varmuuskopiot. Pidä tiedostot suojattuina ja tallenna tärkeät asiakirjat myös paperiversioina.
- Valeuutisten torjunta: Harjoittele lähdekritiikkiä ja tunnista epäluotettavat tiedot. Älä levitä tietoa ilman varmistusta.
- Rahahuolto: Käteistä rahaa ja tili useammassa pankissa tuo turvaa häiriötilanteissa. Harkitse myös pienimuotoista vaihtotaloutta yhteisön sisällä.
8. Liikkuminen ilman autoa
Jos bensiiniä tai sähköä ei ole saatavilla on hyvä muistaa muut liikkumismuodot.
- Pyöräily: Opettele pyörän huolto ja varaa varaosia. Investoi laadukkaisiin renkaisiin ja ketjuihin.
- Jalkapatikka: Laadukkaat kengät, reppu ja suunnistustaidot ovat tärkeitä. Harjoittele liikkumista ilman GPS:ää.
- Vaihtoehtoiset välineet: Talvella sukset ja potkukelkka, tavaroille pulkka, kesällä soutuvene tai kanootti ja tavaroille “mummokärry”. Näillä voi liikkua myös luonnossa, jos tiet eivät ole käytettävissä.
Omat kokemukseni aiheista:
1. Ruoka:
– Kotivara: Meillä on laaja kotivara, joka käsittää ruokavalioomme sopivia ruokia. Olemme hyödyntäneet sitä esimerkiksi sairastaessamme koronan ja noron peräjälkeen. Herkut loppuivat kesken. Myös palkanmaksun takutessa oli mukavaa kun ruokaa oli kaapeissa.
– Vinkit säilykkeistä: Olen ainoa perheestämme jonka mielestä paahtoleipä tomaattikastikkeeseen säilötyillä pavuilla on herkkua. Parempi vinkki on opetella käyttämään linssejä, porukkamme herkkävatsaiset voivat nauttia niitä.
Kirjoitin kotivaralla elämisestä viettäessämme korona-kevättä pienellä tuvallamme: Ajatuksia kotivarasta.
2. Ensiapu:
– Ensiaputarvikkeet: olen kertonut tilanteesta ja sen parantamisessa postauksessa Lapsenvahdille ensiapupakkaus.
– Perusensiaputaidot: Omista kursseista on aikaa, puoliso kertaa kursseja aktiivisesti.
3. Resilienssin kasvattaminen:
– Perheen valmentaminen: retkeilemme ja vietämme mökeillä aikaa. Koetamme omaksua omatoimisen ja aktiivisemman tavan elää. Katsoimme myös Peltsi ja Osmo -sarjan sekä olemme lukeneet erilaisia kirjoja.
– Harjoitteleminen: Meillä on maalla asuessamme ollut useampi sähkö- ja vesikatko, ne ovat olleet lyhyitä ja käyneet erikoisempien tilanteiden harjoituksista.
-Minä olen lukenut tämän kannesta kanteen ja silmäni ovat avautuneet. Me emme matkaile ennen kuin perheen perusturvallisuus on taattu. Me olemme eläneet kuin pellossa! Emme tiedä mitä tehdä jos tulee tulipalo, kaatumis- tai putoamistapaturma tai jos meistä joku eksyy, me emme osaa välttää vaaratilanteita liikenteessä eikä meillä ole kuivamuonavarastoa poikkeusoloja varten. Minä vaadin että tämän perheen talviloma käytetään palo-, pelastus- ja eksymisasioiden harjoitteluun!
4. Taitojen hankkiminen:
– Hyödylliset taidot kriisitilanteisiin: Luen #Suuntanaomavaraisuus – postauksia ja koetan omaksua uusia asioita. Seuraan myös muutamia retkivaikuttajia.
5. Hyötyeläimet:
– Mehiläiset: meillä oli kaverin kanssa kimppapesä, josta saimme kivasti hunajaa. Pesän paikka oli itselleni haasteellinen ja siksi homma jäi.
– Kesäsiivekkäät: meillä on ollut kesäkanoja ja -ankkoja. Loma-aikojen hoito on ollut haastavaa ja siksi niitä ei ollut viime kesänä.
6. Sähkö- ja vesikatkot:
Olemme syksyn ja talven aikana kokeneet useamman sähkö- ja vesikatkon. Niissä korostui se, että taskulamput olivat paikallaan ladattuina tai paristot täynnä. Myös erilaiset paristoilla toimivat tunnelmavalot olivat mukavia olla olemassa.
Sähkökatkon aikana rakenteeltaan nopeasti jäähtyvässä talossa oli melko huoletonta olla, sillä siinä oli pari tulisijaa.
7. Hybridivaikuttaminen ja digiturvallisuus:
Tietoni on vuodettu, tein sen innoittamana postauksen Tietovuodon jälkeen – tee ainakin tämä
8. Liikkuminen ilman bensaa/dieseliä/sähköä:
– Polkupyörän huolto ja käyttö. Valtaosa pyöristämme on huollettu syksyllä täällä maalla. Hyödynsimme paikallisen pyörähuollon palveluita, seuraavassa kuussa paikka laittoi lapun luukulle. Kaikilla lapsilla on sopivan kokoiset pyörät, tosin yksi tarvitsee pian isomman pyörän.
– Perheen varusteet pitkäkestoiseen kävelyyn: Jokaisella meistä on hyvät kengät, tällä hetkellä. Lasten kanssa tilanne elää kokoajan, jalat tuntuvat venähtävän joskus hurjalla vauhdilla. Retkiä varten meillä on oma retkireppu ja jokaisella on oma juomapullo.
– Muut liikkumisen keinot: Soutuvene, kajakki, potkukelkka, scootti, sukset, luistimet, pulkka, maitokärryt löytyvät, tosin kaikki vähän eri paikoista.
Lue myös postaukseni kotivarasta arjen luksuksena.
Yhteenveto: Varautuminen on arjen supervoima
Aloita pienin askelin ja ota mukaan koko perhe – varautuminen on koko perheen yhteinen taito!
Lisää tietoa saat sivulta https://72tuntia.fi/
Miten teidän perheenne varautuu? Jaa ajatuksesi ja vinkkisi kommenteissa!
#varautumispäivä
Resilienssi – selitys
Olet ehkä havainnut minun hiljattain ihastuneen resilienssi sanaan. Opin sen perhehoitajien koulutuksessa. Tässä kuitenkin lyhyt kertaus mitä kaikkea tuo sana tarkoittaa:
Resilienssi tarkoittaa ihmisen tai yhteisön kykyä selviytyä, sopeutua ja palautua vaikeista tai yllättävistä tilanteista. Se ei ole pelkästään kriiseistä selviämistä, vaan myös keino kasvaa ja vahvistua vastoinkäymisten myötä.
Resilienssiin vaikuttavat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tekijät, kuten:
- Mielenterveys ja tunneäly – kyky hallita stressiä, tunnistaa ja säädellä tunteita.
- Sosiaaliset verkostot – perheen, ystävien ja yhteisön tuki vaikeissa tilanteissa.
- Sopeutumiskyky ja ongelmanratkaisutaidot – joustava suhtautuminen muutoksiin ja kyky etsiä ratkaisuja.
- Fyysinen hyvinvointi – terveelliset elintavat, uni ja liikunta tukevat resilienssiä.
Resilienssiä voi kehittää esimerkiksi harjoittelemalla stressinhallintaa, vahvistamalla sosiaalisia suhteita ja omaksumalla positiivisen ajattelutavan.
Koulutuksessamme siihen on puolestaan viitattu niin että resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua ja selviytyä haasteista sekä vanhemmille että lapselle. Vanhemmille se merkitsee joustavuutta, pitkäjänteisyyttä, tunteiden säätelyä ja tuen hakemista tarvittaessa. Lapsen resilienssi rakentuu turvallisuuden, tunteiden käsittelyn, sopeutumiskyvyn ja myönteisen minäkuvan vahvistumisena. Keskeistä on rakastava ja ennakoitava ympäristö, jossa lapsi voi oppia luottamaan aikuisiin ja kasvaa vahvaksi sekä selviytymiskykyiseksi yksilöksi.