Viime syksynä suuren suosion saanut #kotivarapostaus -yhteiskirjoitukset saavat nyt jatkoa myrsky-teemalla. Olemme ideoineet Jovelan Johannan kanssa tälle vuodelle neljä osaisen sarjan kotivarasta, jokaisella osalla on oma aiheensa.
Viimeksi kotivara-kirjoituksen aihe oli kotivara eri näkökulmista ja me lähestyimme sitä pehmeästi teemalle kotivara lapsiperheen arkea helpottamassa. Tällä kertaa lähestymme kotivaraa ja myrskyä sukuni Saimaan mökin kautta, sillä siellä olen kokenut mieleenjäävimmät myrskyt ja oppinut, kuinka niihin varaudutaan.
Termejä
Aloitetaan ensin perustermeistä. Suomenkielessä myrsky tarkoittaa voimakasta tuulta. Kova tuuli on, kun tuuli puhaltaa yli 14 metriä sekunnissa. Englanninkielinen storm viittaa myös lumipyryyn, ukkoseen ja jäätävään vesisateeseen.
Rajuilmalla tarkoitetaan säätä, jolloin tuulen nopeus jää alle myrskylukemien, mutta ukkonen, rakeet ja muut ovat voimakkaat.
Trombi, tornado ja veden päällä liikkuva vesipatsas tarkoittavat syntymekanismiltaan samanlaisia asioita. Trombista ja vesipatsaista meillä on kokemusta Saimaan mökiltä. Suuremmilta tuhoilta olemme onneksi säästyneet, niiden ohitettua saaremme nippa nappa.
Syöksyvirtaus on voimakas, kylmä ilmavirtaus, joka laskee ukkos- tai kuuropilvestä. Syöksyvirtauksessa tuulennopeus voi olla jopa 50 metriä sekunnissa.
Kotoisat myrskymme eivät yleensä kestä tolkuttoman kauan. Myrskytuhojen eli myrskyn katkomien sähköjen tai teille kaatuneiden puiden jne. korjaaminen sen sijaan saattaa kestää todella kauan.
Myrskyyn varautuminen
Myrskyyn valmistautuminen alkaa hyvällä säällä. Se on osa jokapäiväistä elämää. Tämä on asia jonka olen oppinut niin esimerkin, kuin kantapään kautta sukumme Saimaan saarimökillä.
Saimaan mökki on paikka auringossa, kirjaimellisesti. Suuret selät luovat sille omanlaisensa mikroilmaston. Mökkimme päälle eivät tavalliset sadepilvet tai myrskyt kykene. Ne jotka pääsevät sen ylle eivät yleensä jaksa jatkaa matkaa vaan riehuvat itsensä loppuun saaren yllä.
Tämä tarkoittaa paria asiaa; me emme välttämättä havaitse myrskyjä, näin niiden tuhot tulevat meille yllätyksenä. Toisaalta päälle iskevä myräkkä on tavanomaista voimakkaampi ja jää seuraksemme pitkäksi aikaa, mikä vaikuttaa esimerkiksi ulkona liikkumiseen ja veneilyyn.
Saaremme on kallion nyppylä joka pilkottaa esille järvestä. Veden yli tuulet ja satunnaiset trombit pääsevät iskemään voimalla. Tuulen matkaan lähteneitä tavaroita ei tarvitse etsiä, niin kauas järven selälle ne lentävät.
Sukumökkimme siisteys ei ole vain isovanhempieni järjestyksen kaipuusta syntynyt tapa, se on keino varautua myrskyihin. Tavarat palautetaan aina paikalleen. Veneet sidotaan aina kiinni. Heikko kuntoiset puut kaadetaan ajoissa. Tulisijojen luona on aina kuivaa polttopuuta ja sytykkeitä. Juomavettä ja ruokaa on aina, niitä ei päästetä loppumaan. Autoissa ja veneissä on tarpeeksi bensaa siltä varalta, että huoltoasemat eivät toimi (näin on käynyt sähkökatkojen aikaan).
Vaikka meillä on tapana arkisissa askareissa huomioida mahdollinen myrsky, niin siitä huolimatta teemme tarkistuskierroksen ennen luvattua rajuilmaa. Tarkistuskierroksella vedetään vene pikkuisen ylemmäs ja kiristetään solmut, tarvittaessa sidotaan vene useammalla köydellä ranturiin kiinni.
Aiemmin meillä oli mantereella venepaikka, johon tietystä suunnasta nousevat tuulet ja aallot pääsivät pahasti. Kerran meitä odotti myrskyn jäljiltä ranturiin rikkihakkautunut vene. Saimaan säännöstely (Saimaan veden pinta saattaa lyhyessä ajassa nousta tai laskea huomattavan paljon ja jatkuvat vedenpinnan nousut ja laskut ovat rapauttaneet rannat) tuovat veneiden säilytykselle omat haasteensa.
Asiat tehdään aina, kuten ne tositilanteissa tehdään. Veneet sidotaan huolella, veden pinnan alla olevia kiviä väistetään oli veden korkeus mitä vain. Näin oikea toiminta menee selkärankaan ja turvallinen toiminta on normaali, ei jotain jota pitäisi muistaa erikseen poikkeavassa tai yllättävässä tilanteessa.
Näin valmistaudumme
- Tavarat paikalleen
- Veneet sidotaan aina hyvin kiinni
- Vettä ja ruokaa varataan vähintään muutaman päivän tarpeiksi
- Autot ja veneet pidetään tankattuina
- Agregaattiin ja moottorisahaan bensaa
- Täysi kaasupullo aina varalla
- Kuivia polttopuita ja sytykkeitä
- Tavarat, ruoat jne ovat niin, ettei ulos tarvitse turhaan mennä
- Kunnolla varustettu ensiapulaukku
- Taskulamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja ja sytkäri
- Patterilla toimiva radio ja kello
- Lääkkeitä sen verran, että pärjää useamman päivän.
- Ruokaa niin, että sillä elää muutaman päivän.
Kännykkä pidetään aina ladattuna ja ennen luvattuja myrskyjä se ladataan ihan täyteen. Tämä tehdään, vaikka meillä on aurinkosähkötkin mökillä. Koskaan ei voi olla varma siitä, etteikö myrsky tee niillekin tuhojaan.
Kännykät ovat meillä toimineet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyvin myrskyjen jälkeen. Vain muutaman kerran linkkimastoissa on ollut ongelmia. Näiden epätavallisten ongelmien vuoksi meillä on patteriradio ja pattereilla toimiva kello. Radiosta kuulemme tiedotteet ja kellosta näkee ajan. Valoisina kesäpäivinä ajan kulua on joskus hankala arvioida, etenkin jos tilanne on poikkeuksellinen.
Jääkaappi ja pakastin kannattaa pitää siistinä ja itsensä selvillä mitä siellä on. Sähkökatkon aikaan ei ovia pidä availla, jos sen voi välttää. Näin estetään ruokien lämpeneminen. Jos sähköt ovat kauan poissa, pitää ruokaa alkaa valmistamaan ja syömään, ellei vaihtoehtoisia säilytyspaikkoja ole.
Meillä on mökillä yksi maakuoppa ja osan tavaroista voi aina laskea katiskassa järven pohjaan viilentymään.
Luontoa tulee kunnioittaa, sen edessä pitää olla nöyrä. Luonnonvoimien edessä on väärä paikka pullistella ja uhota. Luontoa ja sen merkkejä tulee osata lukea.
Tuli ja tuuli
Myrsky tarkoittaa kovaa tuulta. Kahden kuivaakin kuivemman kesän jälkeen olen oppinut pelkäämään tuulta uudella tavalla. Tuuli voi napata kipinät mukanaan, lennättää ne kuivaan paikkaan puhkua ja puhista liekit suuriksi ja ajaa sitten tulimerta edellään.
Nykyisin tulta käsitellään vähemmän, kuin entisinä aikoina. Mökkisaunan lämmittäminen muutaman kerran vuodessa ei tee kenestäkään kunnon tulenkäsittelijää.
Eri puulajit kipinöivät eri tavalla. Samoin tavallinen mäntyhalko palaa eri tavalla kuin tervas. Eri palamisen vaiheet eroavat toisistaan ja niin edelleen.
Tuulisella säällä tulipalon syttymisen riski on todellinen ja se tulee huomioida tulta käsitellessä.
Unto-myrsky 2002
Muistatteko Unto-myrskyn? Sen joka kaatoi metsää lähes miljoona kuutiometriä.
Äitini oli isovanhempieni ja silloin kuusivuotiaan tyttäreni kanssa mökillä. Hänen piti itseasiassa olla jo kotona. Edellisenä iltana taivas oli ollut rikin keltainen ja outo. Epämääräinen tunne sai äidin jäämään vielä hetkeksi mökille.
Ja niin se sitten iski, aika yllättäen. Saaresta kaatui pari-kolmekymmentä puuta, joista osa saatiin myöhemmin nostettua pystyyn (pienissä tuulten pieksemissä käppyrämännyissä on puolensa).
Mökin terassilla Unto tanssitti lattiaharjaa ja ämpäriä villisti ympäri. Se raastoi puista kuolleet oksat ja olisi vienyt mennessään kaikki pihamaalle levälleen jääneet tavarat.
Koko porukka oli pakkautunut yhden ja saman hirsirakennuksen sisälle ja myrskyn laannuttua he olivat ensi töikseen käyneet tarkistamassa naapurissa yksi mökkeilevän tilanteen.
Myrskyä seuranneena päivänä istuin auton kyydissä ja näin sen aiheuttamat tuhot. Puita oli nurin enemmän kuin kykenin ymmärtämään. Siinä vaiheessa iski pelko ja huoli ja kaikki ne mitä olisi saattanut tapahtua ajatukset täyttivät mieleni.
Kukaan ei onneksi ollut veneilemässä ja yksikään puu ei kaatunut rakennusten päälle. Toisinkin olisi ihan hyvin voinut olla.
Olen aiemmin kirjoittanut kevyen kesäisen jutun siitä, kuinka Saimaan saarimökillä katkesivat sähköt. Pääset lukemaan kyseisen jutun täältä.
Linkit
Kurkkaa myös tämän blogin Kotivara-sivu, jossa on mm. reseptejä joita kokata.
Muiden kirjoitukset pääset lukemaan seuraavien linkkien takaa. Somessa juttuja voi etsiä tunnisteilla #kotivara #varmuusvara #72h #varautuminen #kotivarapostaus #kotivarahaaste #turvallisuus ja #riskienhallinta
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/myrskyvaroitus
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/kotivara-myrsky.html
Avaa silmäsi ja hengitä https://avaasilmasijahengita.wordpress.com/2020/02/16/myrsky
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/oli-synkka-ja-myrskyinen-yo-kotivara.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/puu-urakka.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/02/vuorokausi-ilman-sahkoa.html
Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/kotivara-myrsky.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/02/myrskysta-myrskyyn.html
Kun joskus on kokenut kovan myrskyn, kyllä siitä muistijälki jää mieleen. Nytkin tätä kirjoittaessani, seuraan koko ajan sivusilmällä muutaman metrin päässä ikkunasta olevia mäntyjä ja sitä miten ne käyttäytyvät kun yhä yltyvät tuulenpuuskat niihin osuvat. Eihän se mitään auta, jos jotain sattuu, mutta jotenkin se vain rauhoittaa omaa mieltä.
Vesistön äärellä myrskyn mahti jotenkin vielä tuntuu voimakkaammalta. Meillä on onneksi muutama kilometri lähimpään rantaan ja tuulikin käy nyt sellaisesta suunnasta, että lähimetsä ottaa sen vastaan ensin ja ehkä hieman sitä laimentaa.
Olet oikeassa, siitä jää omanlaisensa muistijälki joka vaikuttaa ajatuksiin ja käyttäytymiseen muissa myrskyissä.
Paljon hyviä vinkkejä myrskyyn varautumiseen ja siitä selviytymiseen! Itse en kovaa myrskyä tai sen seurauksia ole kokenut, mutta sellaisen varmasti muistaa lopun ikänsä. Hyvää helmikuun jatkoa!
Etenkin lapsuuden myrskyt ovat piirtyneet mieleen vahvoina. Ihanaa helmikuuta 🙂
Järvellä/merellä myrskyyn joutuminen on ehkä pahin pelko, mitä voin kuvitella. Isännän suvulla on saarimökki isojen selkien keskellä ja pelkästään kovassa tuulessa venematka sinne on minulle kauhea. Myrskyä en onneksi siellä ole vielä kokenut.
Meilläkin vältetään veneilyä pahalla kelillä, turha sinne on lähteä seikkailemaan mikäli ei ole pakottava tarve.
Hyviä vinkkejä, joiden avulla pärjää pitkään.
Ymmärrän hyvin kokemasi pelon ja huolen.
Pahimmat myrskyni olen kokenut reissussa ja ne kyllä jäävät mieleen.
Tällä hetkellä täällä Wellingtonissakin on pieni myrskyn poikanen.
Toivottavasti myrsky pysyi pienenä. Täällä puhkui ja puhisi jonkin verran ja naapurikylästä meni sähköt jo alkuillasta.
Loistavia vinkkejä! Täällä on juuri sen verran kova myräkkä menossa että saas nähdä..Sähköjen häviäminen on aina ikävää, toivottavasti tämän myräkän myötä ei sellaisia tulisi! Kyllä nykyään on ilmat niin paljon muuttuneet että sellaisia pieniä varoja kaapissa pidetään:) Leppoisaa alkavaa viikkoa♥
Meillä ei onneksi nyt mennyt sähköt. Ne menivät sen sijaan edellisessä myräkässä. Onneksemme olemme alueella, jossa sähköt palautuvat yleensä todella nopeasti. Ihanaa kuluvaa viikkoa 🙂
Aina kannattaa olla jonkinlainen varautuminen juotavan ja ruuan suhteen, juuri tuossa järjestyksessä koska jano iskee nopeammin. Sekä talvella jokin suunnitelma lämmöstä.
Nuorempi polvi ei muista tai tiedä esim. 80-luvulla olleita kovia pakkasia mm. Lapissa jossa ilmasähköjohdot katkeilivat kylmän tuoman kiristymisen takia ja ulkona liki 50 pakkasta. Onneksi silloin talot oli vielä pääasiassa toisenlaisia ja väki tottuneempaa alkeellisiin tilanteisiin. Mitään vakavaa ei sattunut tosi pitkistä katkoksista huolimatta.
Meillä on ollu OffGrid sähköjen ansiosta nyt aika ettei sähkö ole katkennut kertaakaan vaikka pari kertaa koko naapurusto on ollut pimeänä ☺️
Lämpöä ja vettä riittää puulämmityksen ja käsipumpullisen kaivon ansiosta ja tosi kovassa paikassa jotain ruokaakin itseasiassa aika pitkään. Esim. kävelevä liha ja kokonaiset viljan jyvät pysyvät hyvin syömäkelpoisina pitkään.
Kaupungissa tilanne on aika toisenlainen jos esim. sähkö katkeaisi.
Hassua muuten, savun hajusta tietää kohtuu hyvin mitä ja minkälaista puuta poltetaan. Esim. Kuusen ja koivun savu tuoksuu ihan erilaisilta ja kostea puu vielä erlaisemmalta.
Olemme eläneet ilman kunnollista kaivoa eli tuoneet juomaveden muualta ja se on opettanut paljon. Itseasiassa tuomme pesuvedetkin. Saimaalla otamme pesuveden ja perunoiden keitinveden jne järvestä, tuvalla ei ole sitä mahdollisuutta. Veden raahaaminen porukallemme on aika homma ja sitä tulee käytettyä kitsaasti. Silti vuorokautinen kulutus on huimaa.
Asioita ei oikein hoksaa, ennen kuin niitä joutuu syystä tai toisesta miettimään.
Meilläkin lienee joskus hamassa tulevaisuudessa muutakin sähköä, kuin sähkölaitokselta tulevaa, nyt muut asiat tulevat sitä ennen. Asia olisi toki toinen, jos meillä olisi useammin katkoja ja ne olisivat pidempiä.
Itselläkin tullut mökkeilyn kautta tutuksi myrskyihin varautuminen, kun lapsena kaupungissa asuneena ei sähkökatkoja muutoin hirveämmin ollut tai myrskyt eivät muutoin elämää haitanneet. Äidin kanssa mentiin aina mökin kuistille ihailemaan järveltä nousevaa ukonilmaa.
Mökkeily opettaa paljon. Vähän harmi, jos mökkeilykulttuuri muuttuu paljon tai alkaa laantua.