Kuulumisia ja suunnitelmia

On taas aika julkaista tulevan kauden suunnitelmat omavaraisuuden ja sen edistämisen saralla. Viime vuonna teimme saman ja matkan varrella tavoitteemme muuttuivat. Tämän jälkeen tarkoitus olisi seurata etenemistämme joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Mutta ennen tämän vuoden tavoitteiden julkaisua kerron mitä meille nyt kuuluu. Pidemmän ja laajemman jutun pääset lukemaan täältä (klick) ja täältä (klick).

Syksyn ja talven tapahtumia

Viime vuonna myöhään syksyllä kokosimme risuaitaa. Meillä on risuja pusikoituneen metsän raivauksen jäljiltä. Siinä risuja kantaessa mieleeni kohosi Seurasaaren vieressä olevan Pukkisaaren viikinkikylän puuvaja. Menin sitten ehdottamaan Kajlle, että tekisimme sellaisen.

Tarkoitukseni oli väsätä heppoinen risumaja, jonka käytöstä luovuttaisiin parin vuoden kuluttua sen lahottua. Kaj oli eri mieltä. Se nopea risumaja hanke venyi ja nyt pihassa seisoo komea viimeistelyä vaille valmis puuvaja. Tästä hankkeesta tulen kertomaan myöhemmin lisää.

Koska meillä oli puuvaja tuvan kulmalla oli se tietenkin täytettävä Kotilieteemme sopivilla polttopuilla. Tätä urakkaa Kaj on talvella hoitanut yksin. Lisäksi hän on hoitanut muitakin puuhommia.

Tämän lisäksi Kaj purki myrskyn repimän pressuhallin, joka oli aiemmin harrasteauton katoksena. Auto muutti toistaiseksi parempaan suojaan.

Syksyllä ja talvella saimme nauttia harvinaisen usein esikoiseni Miinan seurasta tämän vieraillessa usein Suomessa. Vierailujen syy oli läheisemme heikko kunto ja hautajaiset. Viimeiset ajat olivat raskaat, vaikka ne eivät rasittaneet meitä niin paljon kuin osaa perheestä.

Osallistuimme kotihoitoon, vierailimme usein ja lopulta autoimme asunnon tyhjentämisessä.

Oleilimme tuvalla pitkälle syksyyn. Taapero rakasti ulkona olemista, asian muutti vasta upottavat hanget. Pimeys ja pakkanen saivat meidät tyytymään yhteisiin päiväreissuihin tuvalla. Lisäksi Kaj teki useamman päivän erilaisia hommia tuvalla. Talvella hän keskittyi puuhommiin ja uuden puuvajan viimeistelyyn.

 

riukuseinäinen puuvaja täynnä puita

Toiveesta tavoitteeksi deadlinen avulla

Kun kirjoitan asian ylös ja sillä on jonkinlainen aikataulu on toiveeni muuttunut tavoitteeksi. Tavoitteiden listaaminen ja niiden ryhmittely auttaa näkemään, mitkä ovat ne tärkeimmät tavoitteet ja mitkä voivat vielä odottaa vuoroaan. Joskus jopa paljastuu, ettei entinen toive ole enää sellainen, jota haluan tavoitella.

Uskomme, että tavoitteita asettamalla saavutamme unelmamme, ainakin siinä määrin kuin se on mahdollista. Jotta jaksaisimme tavoitella päämääräämme tarvitsemme inspiraatiota ja olen huomannut oman etenemisen kirjoittamisen ja muiden etenemisestä lukemisen toimivan hyvänä inspiraation ylläpitäjänä.

Tällä kertaa koetan paloitella tavoitteemme pienemmiksi osiksi. Pienemmät osat on helpompi saavuttaa ja jokainen saavutus lisää tai ainakin ylläpitää innostusta. Taaperon askelin siis 🙂

Listatuista tavoitteista aiomme ottaa työnalle ne, jotka edistävät hankkeitamme eniten ja nopeimmin. Koetamme välttää kiusauksen aloittaa helpoista ja mukavista tavoitteista. Meidän listamme pituudelle niihin saisi menemään pari seuraavaan kasvukautta ja kokonaisurakka ei silti olisi edennyt siinä määrin kuin on tavoitteemme.

Uskomme tavoitteiden asettamisen antavan toimillemme lisäpuhtia ja mielekkyyttä. Valtava työmäärä näyttäytyykin hallittavan kokoisina palasina.

Näin olemme siis lähestymässä tämän vuoden tavoitteita:

  • Olemme kirjoittaneet ylös mitkä ovat tavoitteemme
  • Aikataulu on tämä kasvukausi (yhteenveto tulee lokakuussa)
  • Aiomme seurata etenemistä joka kuukausi ja raportoida siitä tänne
  • Kuukausittaisissa kirjoituksissa voimme myös arvioida etenemistämme ja arvioida sen laatua

 

Tänä vuonna aiomme jatkaa siitä, mihin viime vuonna jäimme. Olemme kuitenkin tällä kertaa liikkeellä vaatimattomin aikein. Tänä vuonna emme aio ahnehtia liikaa tavoitteita, vaan pitää ne omavaraisuuden osalta realistisina.

 

rantakalliolla istuu nainen ja katsoo järvelle
Saimaalla mökkeily jää tänä vuonna vähäisemmäksi, kuin viime vuonna

Suunnitelma 2019

Tavoitteenamme on kasvattaa hedelmäpuiden määrää, aidata pihamaa niin ettei taapero karkaa ulos ja nälkäiset metsäneläimet sisälle. Koetamme luoda pihalle hyvät olot erilaisille ötököille, sillä niitä tarvitaan kukoistavan puutarhan ylläpidossa.

Kasvimaan kanssa koetamme päästä tänä vuonna helpolla, katsotaan maltammeko pysyä suunnitelmassa.

Meillä on liuta remontti, rakennus ja nikkarointi haaveita ja tavoitteita, jotka toteutuessaan vievät aikaa puutarhanhoidolta, mutta helpottavat elämää tuvalla.

Kasvimaa

Kävimme illalla ennen nukahtamista vakavan keskustelun.

  • Tänä vuonna meillä ei ole mahdollista oikein viljellä mitään.
  • Totta, tämä on välivuosi ja laitetaan kasvimaa kesannolle.

 

Hetki hiljaisuutta.

  • Kai me silti laitamme perunaa
  • Totta kai, nehän ei oikein vaadi mitään

 

Hiljaisuus.

  • Niin ja sipulia
  • Joo, meillähän on ne valkosipulitkin mullassa, elleivät ne paleltuneet ennen istuttamista pilalle

 

Tyytyväinen hiljaisuus.

  • Toisaalta kesäkurpitsa olisi kiva lisä lautaselle
  • Niin olisi, ja se ei vaadi paljon mitään

 

Myhäilyä ja haaveilua kesäkurpitsasuklaakakusta.

  • Herneet kyllä tekisivät maaperälle hyvää
  • Niin ja nehän ei oikein vaadi mitään ja taapero varmaan taas tykkäisi niistä

 

Hetki miettimistä.

  • Kai me ne kehäkukat taas laitamme, että saamme tuoreet siemenet?
  • No eihän niistä ole vaivaa ja ne on niin söpöjä.

 

Tässä vaiheessa päätimme, että on parempi nukahtaa, kuin listata lisää asioita “jotka eivät oikein vaadi mitään työtä”. Tarkoitus on mennä aika pienellä kasvivalikoimalla ja harkita viherlannoitusta osalle kasvimaasta.

Chilit

Tällä hetkellä ikkunalaudalla kasvaa 3 talvehtinutta chiliä ja olen ainakin tähän asti vastustanut kiusausta määrän lisäämisestä. Toivon näiden kavereiden jaksavan sinnitellä vielä hetken hankalissa oloissa ja tuottavan mukavan sadon kesällä.

 

muumimamma-muki rantakalliolla

Hedelmäpuut

Syksyllä istutimme taas lisää puita ja pensaita, mutta ei se touhu siihen jäänyt. Aiomme jatkaa samalla linjalla. Nyt vain suunnittelemme hankkivamme taimet jo keväällä, kun parina aiempana vuonna olemme suosineet syysistutuksia.

Keväällä istuttaminen jännittää hivenen, sillä se vaatii aivan eri tavalla kastelua, kuin syksyllä tehtynä.

Koristeomenapuu

Hankintalistallamme on silmäniloa eli koristeomenapuu Kirjailija. Kirjailija kukkii kauniin punaisin kukin ja internetissä kiertää huhu, että se saattaisi houkutella pihlajanmarjakoit itseensä.

Aiomme kaivaa Kirjailijalle kuopan kiviaidan kupeeseen syreenien viereen. Sieltä se näkyy tielle ja ilahduttaa kukkiessaan ohikulkijoita.

koristeomenapuu kirjailija kukkii punaisin kukin

Luumupuu Podarok

Meille päätyi aikoinaan sattumalta Vetraz-luumu jonka pölyttäjäksi suositellaan esimerkiksi Podarok-luumua. Kuopuksemme kummilla, Eerolla, kasvaa Podarok ja sain häneltä siitä vain kehuja. Podarok St Petersburg:in kukinta on näyttävä. Eero sanoo sen kukinnan muistuttavan mantelipuun kukintaa.

Aiomme istuttaa luumun ns. Tsehovilaiseen puutarhaamme, kiviaidan kupeeseen, melko lähelle koristeomenapuu Kirjailijaa. Näin luumun kukinta ilostuttaa myös ohitse lenkkeileviä. Lisäksi sen lähellä on aiemmin mainittu Vetraz-luumu.

podarok-luumu kukkii komeasti valkoisin kukin

Olemme kaivaneet Podarokille kuopan jo syksyllä, toivoimme löytävämme kyseisen luumun taimistojen alennusmyynnistä, mutta niin hyvin meille ei käynyt.

Jouluostoksia tehdessäni asioin Hakaniemen hallissa, josta innostuin ostamaan keltaisista luumuista tehtyä hilloa. Luumujen lajiketta ei kerrottu, mutta hillo oli taivaallista. Nyt haaveilen Podarokin, Vetrazin ja syksyllä istuttamamme  Siivosen keltaluumun tuottavan joskus yhtä ihanaa hilloa.

Podarok-luumalla on keltaiset hedelmät

Pyysin Eerolta kuvia tähän kirjoitukseen ja se ryökäle laittoi mukaan Marjämaa tai Marjamaa, kirjoitusasu vaihtelee, luumusta kuvan. Katsokaa nyt mikä sato! En ole uskaltanut googlettaa kyseistä lajiketta ja koetan parhaani mukaan unohtaa sen olemassa olon, mutta tiedän epäonnistuvani.

Ja mikä kamalinta, olen saanut maistaa Marjamaan hedelmiä ja ne ovat syötävän hyviä, vallan erinomaisia. Tämä taistelu taitaa olla hävitty, meille tulee tämmöinen, kunhan vain keksin minne saan sen mahtumaan.

luumu marjamaa täynnä luumuja

Kirsikkapuu/pensaskirsikka

Taapero rakastaa pihamme happaman kirsikan marjoja. Haluaisimme istuttaa toisenkin kirsikan ja nyt mittailemma saisimmeko muiden hedelmäpuiden katveeseen mahtumaan yhden pienen kirsikan. Vinkkejä hyvä satoisista, vyöhykkeellä 3 viihtyvistä happamista kirsikoista otetaan vastaan kiitollisuudella.

Perheomenapuu

Olemme vakavissamme hankkimassa kellaria ja lisää säilytystilaa, tämä tarkoittaa siis sitä että olisi korkea aika istuttaa aikaisten omenoidemme kaveriksi talviomenoita. Nyt taajomme onko tämä se kesä, kun istutamme puun. Asia pitää päättää tässä parin viikon sisällä.

Lapsuudessani mummolan kellarissa oli aina talviomenoita meille pienille herkkusuille. Ja saatoin syödä niitä, vaikka tuohon aikaan kaupan omenoiden myrkyt saivat suuni aina kutisemaan. Nyt haluaisin omaan kellariini omenoita talven varalle, sillä mikä voisi voittaa itse kasvatetun omenan maussa?

 

Aita

Viime kesänä aloitimme pihan aitaamisen tosissamme, mutta vielä on aidattavaa. Taaperomme on seikkailija, joka rakastaa yksin liikkumista. Hänen reviirinsä on ollut suurempi, kuin mistä me vanhemmat olisimme välittäneet ja uskon sen vain laajentuvan tänä vuonna.

Taaperon lisäksi haluamme aidoilla estää muidenkin liikkumisen. Viime kesänä näin peuran jäljet kasvimaallani ja haluan pitää puutarhamme peura vapaana vyöhykkeenä. Noita söpöläisiä ei kaivata pihaamme.

Risuaita ja kiviaita tarjoaa myös elinpaikan monille pienille öttiäisille ja kiviaidan tapauksessa myös kasveille. Lisäksi kiviaidan tarkoitus on varata itseensä auringonlämpöä ja luovuttaa sitä viileinä öinä. En tiedä toimiiko se ja voimmeko sen avulla nostaa pienen alan lämpötilaa, mutta toivon niin.

Aita on laajakäsite, meille se tarkoittaa videolla olevaa risuaitaa, kiviaitaa, verkkoaitaa, kuusiaitaa, tuija-aitaa ja pensasaitaa. Ainakin risuaita saa jatkoa tänä vuonna, sillä siihen meillä on yllinkyllin materiaalia. Niin ja kiviaita, kivissä olemme omavaraisia. Meillä on iso kivikasa, jonne olemme keränneet kaivaessamme löytämiämme kiviä, kutsumme kasaa kivilouhokseksi. Suureelliset nimet ovat meidän juttumme 😀

 

lainaus aidantarkoituksesta

Uusi grilli

Viime vuonna meillä jäi uusi grilli rakentamatta. Edellinen, tuo alakuvassa oleva, on talvien myötä rapistunut. Kuiva hellekesä sai meidät kaivamaan navetan kätköistä kaasugrillin esille ja grillaamaan sillä. Tuo ikivanha kaasugrilli vain oli todella kehno esitys kaasugrillistä ja nyt polttelisikin saada oikea grilli taas pihaan.

Meillä on hyvin rajalliset sisätilat ja ulkona kokkaaminen olisi muksun kanssa helppoa, etenkin jos kesä on vähä sateinen. Hiekkalaatikko sijaitsee tulevan grillin välittömässä läheisyydessä eli taaperolle olisi puuhaa, valmiiksi tehtyjä puita olisi poltettavaksi ja tupa ei kuumenisi.

Me siis tarvitsisimme uuden grillin. Tosin sillä “me ehdottomasti tarvitsemme” listalla alkaa olla jo muutaman vuoden edestä hommia ja vuosi ja suunnitelmat ovat vasta aluillaan.

oranssina hohtava hiillos

 

Kukkapenkki

Syyskesällä purimme Eeron kanssa väiliakaisen kukkapenkin, jossa kasvoi naapurin, jo poismuuttaneen, rouvan antamia kukkia ja siirsimme ne kasvimaahan valeistutukseen. Tarkoituksena olisi koota kukista päärynäpuun lähelle, kiviaidan ja saunatuvan välille suuri kukkapenkki. Alue on niin pieni, ettei sitä kannata laittaa nurmelle ja se on mukavasti portin lähellä. Lisäksi kohtaan paistaa hyvin.

Kukkapenkin tarkoituksena on pitää pölyttäjistä hyvää huolta eli aloitamme niistä kukista joita meillä jo on ja lisäämme joukkoon erilaisia pölyttäjien suosimia mesikasveja. Tämän lisäksi osaa kasveista voi käyttää rohtona tai muuten hyödyksi.

En vielä tänäkään vuonna hanki pihaamme omaa mehiläispesää, joten joudun miettimään miten houkuttelen pölyttäjiä pihaan ja millä saan pidettyä villit pölyttäjät hyväkuntoisina ja kannan suurena.

Rakennussuunnitelmat

Meillä on selvityksen alla rakentamissuunnitelmia. Tarkoitus olisi tehdä se maakellari, josta oli jo viime vuonna puhe. Samalla pitäisi miettiä pesutiloja eli saunaa, pesuhuonetta, kaivoa ja saunatupaa.

Olemme nyt budjetointivaiheessa. Kaj naputtaa summia Exceliin, selaa Tori:a ja tekee löytöjä. Meidän pitää lohkoa toisesta tontista lisää maata nykyiseen tonttiin, saadaksemme aiotun rakennusalueen tälle tontille. Sitten täytyy hakea kasa erilaisia lupia ja muuta sen sellaista.

Ennen kaikkea hiomme suunnitelmaa, piirrämme pohjakuvaa uudestaan ja uudestaan. Mietimme pistorasioiden paikkoja ja sen sellaista.

Emme kuitenkaan ole vielä niin varmoja hankkeesta, että tohtisimme kertoa siitä enemmän. Ehkä ensi kuussa olemme paremmin tietoisia siitä, aiommeko tosissamme toteuttaa tämän aikaa ja rahaa vievän hankkeen.

Niin ja miltei unohtui, mehän ostimme syksyllä 2-laatuista lehtikuusta tuvan terassia varten. Alue pitäisi kaivaa ja terassi tehdä. Mikäli homma ei ala todella alkukeväästä jää se varmaan odottamaan seuraavaa vuotta.

Ja näitä “pikkujuttuja” on muitakin, kuten tuvan kuisti ja koko tuvan sähköistäminen ja ja ja… Kyllä, niistä on olemassa lista, mutta se on aika hurjan pitkä.

 

säästöpossu avattuna kolikot ja seteli esillä

Linkit

Tämä kirjoitus on osa yhteispostaussarjaa, johon osallistuu eri blogeja. Osallistuvat blogit kirjoittavat aina välillä omavaraisuudesta. Omavaraisuuden käsite on tässä yhteydessä hyvin laaja, joten kirjoitukset käsittelevät aihetta hyvin monesta kulmasta. Käy kurkkaamassa heidän juttunsa:

Ensi kuussa sarja jatkuu, mikäli haluat mukaan niin laita viestiä tsajut (at) gmail. com, lisätietoa löytyy myös täältä (klik).

48 thoughts on “Kuulumisia ja suunnitelmia”

    • Olet oikeassa, kun kaiken laittaa paperille on määrä hirmuinen. Meillä on vielä erikseen remppalista ja se pullistelee pahemmin kuin tämä 😀

      Reply
  1. Mä niin rakastan aitoja <3 tuo teidän risuaita on ihana. Itselläni olisi varmaan kilometrin mittaiseen kiviaitaan ainekset tontilla.. konevoima vaan puuttuu. Ihana oli myös teidän "ei vaadi mitään työtä" -lista 🙂 Mä harrastan vähän samaa. Keväällä viikon verran aherran kasvimaalla ja sitten asennan sinne sadettimen ja tuuppaan saunalta joka ilta 20min verran vettä kasvimaalle ja sitten syksyllä menen katsomaan, mitä olen saanut aikaan 😉

    Reply
    • Kuulostaa siltä, että sinulla on isompia ja komeampia kiviä kuin meillä. Meillä noiden kanssa pärjää valtaosin ihan käsipelillä, mutta niitä on paljon 😀

      Reply
  2. Voi kuinka ihana näky tuo teidän puuvajanne! Todella kauniisti olette hyödyntäneet siinä luonnonmateriaaleja 🙂

    Heh, hyvin tutun kuuloinen tuo teidän keskustelunne. Tosin meillä ei isäntä ota viljelyasioihin lainkaan kantaa, joten käyn samankaltaisia sananvaihtoja itsekseni Klonkku-tyyliin joka kevät 😀

    Teillä on aina niin hyvä meininki ja hienoja projekteja meneillään, että on kyllä kiva päästä taas seurailemaan touhujanne sarjan kautta!

    Reply
    • Kiitos Sanni 🙂
      Puuvaja syntyi vähän vahingossa, mutta se on näppärä, puuta kuluu jonkun verran ja on kiva saada se katon alle kuivumaan.

      Reply
  3. Huikeita suunnitelmia teillä, isoja ja pieniä 🙂 Kellari tuntuu olevan listalla monella yhteispostaussarjaan osallistuvalla, myös meillä. Hedelmäpuista ei ole juuri kokemusta, mutta yksi kirsikkapensas meillä on, se on jokin suklaakirsikkapensas. Tosi hyviä kirsikoita siinä on ja satoa tuottaa minusta hyvin siihen nähden, että se on pieni kokoinen.
    Saunamökin rakennussuunnitelma kuulostaa oikein mielenkiintoiselta. Harmi, että joudutte lohkomaan lisämaata, lohkominen kun on tuollaisen pienen lisämaan kohdalla suhteettoman kallista.

    Reply
    • Kiitos Merja. Kirsikkapensaanne kuulostaa ihanalta, toivottavasti löydämme vastaavan 🙂

      Reply
  4. Paljon suunnitelmia 🙂 Omavaraisuus on kiehtova asia vaikken tiedä olisiko minusta siihen, ainakaan pidemmälle vietynä. Tosin vanhempanikin ovat vasta eläkkeelleen jäätyään enemmän hommaan panostaneet ja ainakin minun mittapuullani elävät varsin omavaraisesti – sieltä riittää sitten meillekin esim. kasviksia jaettavaksi 😀

    Reply
    • Onni on toimeliaat läheiset ja heidän satonsa 🙂 Eihän sitä tiedä, vaikka innostuisit myöhemmin, ruuhkavuosina tämä homma on yhden sortin hupsuutta 😉

      Reply
  5. Soma iltakeskustelu teillä 😘 Minullakin olisi nyt tarve pitää hommat aisoissa, mutta miekkosella tuntuu suunnitelmia riittävän 😁

    Reply
    • Ah, teillä on siis toinen sentään tolkun ihminen 😀 Onnea homman aisoissa pitämiseen 🙂

      Reply
  6. Risuaita on minullakin ollut mielessä, tosin hyönteishotelli-ajatuksella. Samalla saa risut hyötykäyttöön pienellä vaivalla. Ai niin… kaikkihan hoituvat pienellä vaivalla, lähes itsestään, kuten tekin olette huomanneet. Välillä vain ihmettelen, että miten kuitenkin aikaa kuluu, vaikka ei oikeastaan ole mitään varten joutunut tekemän paljon mitään. Tällaista tämä elämä on, nautintoja vähällä vaivalla.

    Reply
    • Risuaita ja ennen kaikkea tuo kiviaita ovat mielikuvissani elämää kuhisevia ja ylläpitäviä. Toivon noiden riittävät taaperon ja eläinten kanssa, sillä verkkoaita on aina vähän tylsä ratkaisu.

      Reply
    • Sanos muuta, koetamme aina päästä mahdollisimman helpolla, mutta siltä se ei työn äärellä aina tunnu 😀

      Reply
    • Kiitos 🙂 Pahaa pelkään vain, että tämmöiset iltahöpinät ovat osasyy jatkuvaan kiireeseemme 😀

      Reply
  7. Voi että, teilläkin siis sovelletaan taaperoarkea ja omavaraistelua, niin täälläkin! Meillä myös on aitausprojekti heti keväällä, kun pihamme iso lampi täytyy suojata ettei ipanat sinne livahda. Ihania kuvia sinulla ja mielenkiintoinen blogi!

    Reply
    • Iso lampi kuulostaa sellaiselta, että taaperot suorastaan hakeutuvat sen läheisyyteen eli ymmärrän todella hyvin aitausprojketin 🙂

      Reply
    • Meillä on muutama kriikuna, joista yksi tuottaa satoa eli kulutuksemme vaatii lisäpuita 😉

      Reply
  8. Todellakin, suunnitelma paperilla/listassa on jo puoliksi tehty. Mitä ilmeisemmin ihmisluonnon on helpompi ymmärtää kuvista ja tekstistä, kuin pelkästä päänsisäisestä ajatuksesta, että jotain pitää tehdä. Eikä mikään ole sen hienompaa kuin vetää tehty työ listasta yli 🙂

    Reply
  9. Upea tuo puuvaraston seinä! Karsin aika paljon vastaavan kokoista puuta lammen ympäriltä syksyllä, niitähän voisi tuollaiseen hyödyntää. Haaveilen koristeomenapuusta minäkin, täällä on parikin paikkaa missä vaaleanpunaisena kukkiva puu olisi suorastaan tajunnanräjäyttävä näky. Mutta tälle vuodelle ehdin jo päättää että ruusut ovat se suurin hankinta, jos jotain tulee ostamalla ostettua. Viime vuonnahan täällä istutettiin hedelmäpuita (luumu, päärynä, kirsikka, omenaakin uutta), nyt jännään miten ne kestävät tuolla lumikuorman alla.!

    Reply
    • Ruusut olisivat ihania ja niihin täytyy joku vuosi perehtyä. Taidan tulla kurkkaamaan millaisiin päädyt 🙂

      Reply
    • Koetin bullettia taannoin, mutta silloin sille ei ollut otollinen aika, ehkä pitää kokeilla uusiksi 🙂

      Reply
  10. Ihana blogi ja todella kauniita kuvia kukkivista hedelmäpuista. Tulee ihan kevättä ikävä, vaikka ulkona ei kauhean lupaavalta näytä. Juuri katsoin lähimmän sääaseman lumen syvyyden ja se näytti 72 cm. Koko ajan taivaalta tulee lisää. Tule jo kevät!

    Reply
    • Kiitos Susa 🙂 Eeron kuvat eri puista ovat ihania, haluaisin pihaan kerralla enemmän puita, mutta pakko malttaa mielensä ja hankkia niitä pikku hiljaa 🙂

      Reply
  11. Omavaraisuus ja sitä kohti pyrkiminen kiinnostelee kovasti. Itse nykyisessä elämäntilanteessa olen lähtenyt liikkeelle pyrkimyksestä minimalismiin ja sitä kautta kulutuksen ja kulujen vähentämiseen.

    Reply
  12. Ai hitsi, toi teidän keskustelu 😀 ja miten upea puuvaja teillä on! Kekseliäs!

    On kyllä yllättävää, miten paljon niitä pikkujuttuja kerääntyy tehtäväksi. Tuntuu joskus siltäkin, että ne isot jutut on helpompia ja vievät vähemmän aikaa, kun kaikki loputtomat pikkujutut, joita tulee aina lisää ja osansa kerryttää myös kaikki ne pikkujutut, jotka “tehdään sitten myöhemmin” isoissa jutuissa 😀 Meillä on menossa nyt se vaihe, että yhtään “isoa” uutta juttua ei oteta suunnitelmiin, jotta saadaan keskeneräisiä pois listoilta. Keskeneräisiä on niin paljon, ettei niitä edes muista tai huomaa. Silmä tottuu ja mieli unohtaa 😀

    Reply
    • Meillä olisi varmaan seuraavaksi syytä ottaa harkintaan tuo teidän suunnitelma ja saattaa kaikki rästihommat ja pienet jutut ajantasalle. Ihan kuten sanoit, niihin tottuu, mutta voisi ne ahkeroida kuntoon 🙂

      Reply
    • Kiitos, tuosta tuli hienompi kuin uskalsin ajatella 🙂
      Maakellari on meilläkin yksi suurimmista haaveiden kohteista, kysymys vain kuuluu kuinka suuri sen pitäisi olla?

      Reply

Leave a Comment